Mieheni elää itse rajoittamassaan maailmassa, jossa mielenkiinnon kohteet ovat sanomalehti, televisio ja tietokone. Turha odottaa vastavuoroista kontaktia, hän ei halua lasten tai minun häiritsevän itseään liikaa. Puhumattomuus on hänelle
helppoa. Hänen kohdallaan sosiaaliset kontaktit eivät ole elämän rikkaus vaan välttämätön paha, jota hän välttelee parhaansa mukaan. Hän säätelee itse, mitä antaa itsestään ulos. Tuntuu, että olohuoneemme on valloittanut joku tuntematon mies.
helppoa. Hänen kohdallaan sosiaaliset kontaktit eivät ole elämän rikkaus vaan välttämätön paha, jota hän välttelee parhaansa mukaan. Hän säätelee itse, mitä antaa itsestään ulos. Tuntuu, että olohuoneemme on valloittanut joku tuntematon mies.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tuohan on aivan tavallinen mies, jota kuvasit.
Olen aikoinaan törmännyt tämänlaiseen ilmiöön. Tuttavani (nainen) seurusteli miehen kanssa, joka ei halunnut olla koskaan missään sosiaalisessa kontaktissa kenenkään kanssa. Asia vaivasi myös tätä naista, mutta ei irrottanut otettaan miehestä koska "mies ei kestäisi eroa".
He muuttivat metsän keskelle. Nainenkin katosi mökkiin. Kummastakaan ei kuulu koskaan mitään.
Mielestäni ennen vanhaan miehet olivat tuollaisia. Pakenivat kotioloja pihalle, harrastuksiin eivätkä puhuneet juuri mitään. Toivat rahaa kotiin, mutta eivät seurustelleet perheen kanssa.
Olivat omissa oloissaan ja heidät piti jättää rauhaan. Heitä ei saanut rasittaa millään.
Ehkä miehesi on kotoisin tuollaisesta kodista, entisaikaan tuo oli ihan tavallista, että mies oli perheen kunniajäsen, jonka ei tarvinnut tehdä mitään perheen yhteisöllisyyden eteen.
Miehesi ei ole sopeutunut nykyaikaan. Harva nainen viihtyy tuollaisen miehen kanssa enää nykyisin. Ennen vanhaan naisten oli pakko sietää miehen välinpitämättömyyttä, koska mies toi rahat kotiin.
harvoin saa sanottua paria sanaa eteenpäin kun keskeytetään ja jos saa sanottua sitten alkaa hirveä vaahtoaminen miksi sanomasi ei olekaan sitä mitä sanoit vaan keksimällä keksitään syy että tarkoititkin jotain muuta. eristäytyminen on helppoa, se alkaa yleensä eristämällä.
Se eristäytyminen alkaa siitä, että joku ei anna olla oma itsensä.
Tässäpä esimerkkejä (joita et tunnista itsessäsi:
- meidän mielestä jne...
- Tommin mielestä...
- minun mielestä Tommin pitäisi harrastaa..
- meille ei kyllä oteta...
- Tommin vanhemmat...
- Tommin suku...
- minun vanhempani...
- minun sukuni...
HEI! Tommilla on oma mielipide (parisuhteessakaan tuskin on olemassa kollektiivista mielipidettä).
Tommi kertoo kyllä vanhemmistaan ja sukulaisistaan jos tuntee sen olevan tarpeen (puhu sinä vaan omistasi)... jne =)
Niin mistäkö tiedän - no mulla on vaimo!
Miksi olet valinnut tuollaisen vaimon?
vastailee täällä siis. Tajuan hyvin, että nainen voi saada miehen tilaan, että ei paljon huvita puhua ja eristäytymään.
MUTTA sitä en ymmärrä, että jos asiat on menneet tuohon pisteeseen, niin miksi mies ei tee mitään??
Se nyt tiedetään, että kumpikaan ei ole tyytyväinen tilanteeseen (vai onko mies sittenkin, tyytyväinen ettei tarvitse enää kommunikoida vaimon kanssa...? en usko)
Odottaako mies, että vaimo tajuaa itse lopettaa sen päällepäsmäröinnin... ei välttämättä niin tapahdu. Eli jos mies kokee tilanteen inhottavaksi, niin miksei tee mitään? ei kerro, että vit**taa. Se minua ihmetyttää. Ei asiat itsekseen parane.
Ja tarkoitus kai olisi, että olisi taas mukavaa kumppanin kanssa?
Kuinkahan monta vuotta olen tuota jo odottanut....
Kaikkeen vaan tottuu, on helpompi vain kärsiä hiljaa itsekseen ja syyttää toista tilanteesta kuin itse tehdä jotain asdian hyväksi.
Tarkoitus olisi? Mutta kun ei oikeasti jaksa enää uskoa että mikään muuttuisi...
"Kaikkeen vaan tottuu, on helpompi vain kärsiä hiljaa itsekseen ja syyttää toista tilanteesta kuin itse tehdä jotain asdian hyväksi.
Tarkoitus olisi? Mutta kun ei oikeasti jaksa enää uskoa että mikään muuttuisi... "
no helpompihan se on toista syyttää, mutta johtaako se mihinkään?
minä ainakin olen tullut siihen tulokseen, että yritän muuttaa aina omaa käytöstäni myös. Silloin voi jotain muutostakin saada aikaiseksi myös toisessa. Ihan totta noin se menee.
Mutta sitten taas jos et jaksa uskoa, että mikään muuttuisi, niin sano jo hyvä mies sille vaimollesi että "nyt riitti, tämä mies häippäsee!" ja lähde oikeasti, vaikka vähäksi aikaa johonkin pois. Eiköhän tuo herätä vaimosikin tilanteen tasalle....koska ei se odottamalla miksikään muutu se tilanne. kun vaimosi on kerran sitä tyyppiä että ei tajua itse, niin tajua sinä!
Ja jos oikeasti olet noin kypsynyt, niin miksi et ota vaikka jo avioeroa puheeksi? sekin herättää varmasti vaimosi, ja luulisi että jonkinlaista keskustelua saatte aikaiseksi.
Toimi siis hyvä mies, jos haluat vielä onnea elämääsi!:)
Olet ihan ilmiselvästi minun ex-mieheni kanssa. Ilmeisesti niitä kopioitakin riittää...
Opetelkaa puhumaan!
siihen omaan maailmaansa;työ,harrastukset,omat lapset..kaikki muu menee kuulema hyvin,mutta ainoastaan vaimo/ja vaimon lapset ja kotielämä ei kuulema kiinnosta.
Ja oikeesti menin aivan erilaisen miehen kanssa naimisiin,miten siitä on nyt tullut tuollainen?
Itse olin/olisin sosiaalinen..mies ei hyväksy että tapaan tuttuja,tai jään hänen seurassa ollessaan ees juttelemaan kenenkään muun kanssa(puhelimessa,tai kasvotusten kadulla)..suuttuu(ja osoittaa mieltään) vaikka kyseessä olisivat omat lapseni,tai ystävän iäkäs äiti lapsuus vuosilta..siis onko tuollainen normaalia??Mustasukkaisuuttako?
Nainen papattaa kuin papupata eikä sano mitään!
Kuka järkevä haluaisi kommentoida jotain kaunareita, reiki-hoitoa tai juoruja koskevaa?
Mieheltä menee helvetin kauan keksiä kuinka hän sanoo kohteliaasti ettei häntä kiinnosta pätkääkään joku humpuuki.
Siinä välissä nainen ehtii vaihtaa puheenaihetta monta kertaa.
Jos mies ei halua että juttelet muiden kanssa, hän todennäköisesti häpeää puheitasi. Hän ei halua muiden tietävän kuinka tyhmä oikeasti olet.
Kerroppa ihan rehellisesti voisiko tässä olla mitenkään perää?