Tapasin just viikonloppuna unelmanaiseni. Vieläpä netissä tutustuttiin, joten olen yllättynyt. (Mielestäni nettideittailu on turhaa ajan haaskausta. Olin väärässä.)
Hän ei ole sellainen kuin kuvittelin ja odotin haaveissani. Odotuksei olivat jotakin tumma ja tulinen, pienirintainen, älykäs ja ehkä vähän hiljainenkin nainen (inhoan kälättäjiä). Unelmanainen ei myöskään ole erityisen kaunis, koska pelkään kauniita naisia, niistä ei koskaan tiedä. Sellainen omaan silmään söpö on oikein hyvä mulle.
Mutta hän on ristiverinen, tavallisen oloinen nainen päällisin puolin. Ei ehkä terävin älyltään, muttei mikään aivoton kanakaan. Helkutin kaunis ja seksikäskin tuntuu olevan. (Joo, on vähän probleemi.) Persoona vaikuttaa aivan käsittämättömän upeelta: avoin, suvaitseva, iloinen, sosiaalinen ja kuitenkin vakaan oloinen eikä mikään ailahteleva neurootikko (ex oli, joten tämä siitä).
Näin ne unelmat muuttuu, kun niihin törmää tosielämässä. :D
Hän ei ole sellainen kuin kuvittelin ja odotin haaveissani. Odotuksei olivat jotakin tumma ja tulinen, pienirintainen, älykäs ja ehkä vähän hiljainenkin nainen (inhoan kälättäjiä). Unelmanainen ei myöskään ole erityisen kaunis, koska pelkään kauniita naisia, niistä ei koskaan tiedä. Sellainen omaan silmään söpö on oikein hyvä mulle.
Mutta hän on ristiverinen, tavallisen oloinen nainen päällisin puolin. Ei ehkä terävin älyltään, muttei mikään aivoton kanakaan. Helkutin kaunis ja seksikäskin tuntuu olevan. (Joo, on vähän probleemi.) Persoona vaikuttaa aivan käsittämättömän upeelta: avoin, suvaitseva, iloinen, sosiaalinen ja kuitenkin vakaan oloinen eikä mikään ailahteleva neurootikko (ex oli, joten tämä siitä).
Näin ne unelmat muuttuu, kun niihin törmää tosielämässä. :D
Vastaukset 7
Vanhimmat
ne tuppaa muuttumaan. Tutustuttiin... Tai niin no, tunnettiin muutoinkin, mutta oikeasti tutustuttiin unelmamieheni kanssa sähköpostien ja chatin välityksellä. Hoin itselleni, että hän ei ole yhtään minun tyyppiäni - mutta mitä sitten?! Näemmä unelman löytää vasta kun siihen törmää... Tumma, hiljainen ja käsistään kätevä sen piti olla... Mistä sitten löytyikin vaalea nörtti, jonka kanssa "kinaaminen" on niin ihanaa... :-)
...sitä voi käydä. Että siirryitte tutustumiseen sähköiseen maailmaan, vaikka tunsitte reaalimaailmassa. Kiehtovia nämä ihmisten tutustumiskuviot.
Taidat olla ainoa nainen, jolta olen kuullut, että unelmamies olisi hiljainen!? Siis ainahan naiset etsii sosiaalista ja huumorintajuista seuramiestä ;)
Minä olen hiljainen. Tosin tämän unelmanaiseni kanssa iski puheliaisuus päälle. Ehkä en sitten niin hiljainen olekaan!!!
on tarua ihmeellisempää tutustumiskuvioissa. Pienoisia ongelmia ajankäytön suhteen, siksi päädyimme virtuaalitutustumiseen - helposti siinä heilahti ilta aamuyöksi läppää heittäessä :-)
Olin itse pitkään suht hiljainen nyhjääjä, mutta kerran alkuun päästyäni en ole osannut lopettaa. Ehkä siksi hiljainen, sanansa punnitseva miestyyppi vetosi. Kunnes tuli tämä "nörtti", jonka hervottoman pervo huumorintaju vei voiton kaikista :-) Parhaimmillaan hänkin kahdenkeskisissä jutuissa.
No mutta... Hienoa, kun vakat löytävät kansia! :-)
Mun unelmamies on hiljainen;) olen aina pitänyt hiljaisemmista miehistä, sellaisista ei-dominoivista.
aggressiivinen, yli-energinen ja äärimmäisen maskuliininen mies ei sytytä mun mielenkiintoani.
"aggressiivinen, yli-energinen ja äärimmäisen maskuliininen mies ei sytytä mun mielenkiintoani."
Tommonen machomies ei kai sytytä moniakaan naisia. Mutta oikeasti luulen, että hiljaisten miesten perään on harva nainen. Naiset on sen verran sosiaalisesti lahjakkaita useimmat, että tykkäävät samankaltaisesta seurastakin. Ihan ymmärrettävää. Tuli mieleen, että en yhtään tiedä, minkälaisista miehistä uusi tuttavuuteni pitää. Mä olen nyt näyttäytynyt hänelle suht puheliaana, mitä en yleensä ole ollenkaan. Tjaa, tätä sietää miettiä ;)
ilmeisemmin ihannenaisesi pitää juuri sinunlaisestasi miehestä :-) Eikös olekin merkillinen juttu, miten joku erityinen ihminen saa sinusta esille puolia, joista et välttämättä itse edes tiennyt ?
Toivotaan että pitää, juu. :)
Mielenkiintoista on tosiaan tuo, että jotkut naiset saavat minut puheliaaksi. Näin on ennenkin käynyt, mutta perin harvoin. Voin koko elämäni ajalta laskea ne yhden käden sormin ja jää vielä sormia vapaaksi ;) Ne eivät vain ole olleet tyttöystäviäni vaan muita, usein varattuja naisia. Nyt taisi tosiaan osua vapaa, minut innostava nainen kohdalle.
Mä en tiedä mistä johtuu. Yksi syy voi olla että jotkin naiset osaa myös kuunella! Itse olen yleensä se, joka kiinnostuneena kuuntelen enemmän kuin puhun. En pidä itseäni niin tärkeänä. Sitä paitsi (muut) ihmisethän on todella kiinnostavia!