Niin?
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id109638.html
Yleinen näköalattomuus - mikään ei tunnu miltään?
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id109638.html
Yleinen näköalattomuus - mikään ei tunnu miltään?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
me.
Että kovat arvot on syynä. Vain rahaa, uraa, statusta yms arvostetaan, ja siihen tavallaan jopa kiristetään kaikkia mukaan. Halus ne tai ei.
Palkat on pieniä verraten yleiseen kustannustasoon, joten on pakko tehdä vaikka mitä elantonsa eteen. Ei ole elämisen laatua kuitenkaan, kun joutuu nuttura kireellä rynnätä kiireellä siellä ja täällä, kunnes kaatuu uupumukseensa.
Kohta tää on kuin Japani. Porukaa aamusta iltaan töissä ympäri viikon, ja itsemurhat vaan lisääntyy. Ainoa keino päästä siitä oravanpyörästä.
(suomessa) saa kyllä yrjötä ja örveltää kännissä, mutta porukka on totta puhuen hivenen epäsosiaalista.
Ujoja, pelkää että mitä muut ajattelee ja onko toi tyly jos sille menee puhumaan, viittiikö ees moikata.
Eivät uskalla repäistä mitään selvin päin.
Ne on. Olis varmaan vieläkin alle 4 miljoonaan kansalaista ellei alkoholia olisi.
Niin että jotain hyvääkin siitä välillä :D
Olen ihan samaa mieltä, että kovat arvot on varmasti iso syy pahoinvointiin.
Koulumaailmasta alkaa kadota yhteisöllisyys. Luokkakoot kasvaa, kouluja yhdistetään jättimäisiksi laitoksiksi, pienet koulut lakkautetaan. Lapset ja nuoret on yhtä ja samaa massaa, aikuisilla ei oo aikaa paneutua heihin yksilöinä, heitä ei ehditä kuunella.
Yhteiskunta.
Joka puolella hyppii silmille pakko tehdä jotain, käy koulut, saa kymppejä ja laudatureja, tee töitä töitä töitä töitä töitä, mee naimisiin, tee lapsia, elä vanhax ja kuole pois.
Missä ehtii itseään ajatella ja toteuttaa? Hemmetin kovat paineet ympärillä, tekee vastoin tahtoaan asioita, kun ei muuallekkaan pääse. Ei tässä kestä yksin omine mielipiteineen, pakostakin alkaa varjo roikkua yllä kun kaikki tekevät samaa, sitä miettii että mikä helvetti sitä itsessä on sitten vikana kun ei kulje muitten mukana. Perkele, vähemmästäkin tässä masentuu.
Arkisin. On vaan suoriuduttava. Paljon voi valita mieltymyksiensä mukaan. Siis siinä, haluuko rikastua, luoda, omistaa, rakastaa, uskoa joulupukkiin...
Mut ei kukaan voi elää täysin itselleen. Ei ihmismuurahaisten keossa pysy hengissä poikkeava yksilö.
Sairasta.
Väärä paikka. Ja varmaan myös väärä aika.
Oikeasti, kirkasta luonnonvaloa on vain puolet vuodesta. Mitä näköaloista kun ei niitä fikkarilla voi tiirailla! Talvi on tosi raskas. Mä uskon että se vaikuttaa syvällisesti ihmiseen. Siihen kun lisätään se, että irroittelua hyväksytään vain kännissä. Se, että elämänkatsomus suunnitellaan taskulaskin kädessä...
valottomuus tuli esiin maailmallakin noiden koulusurmien yhteydessä. Perusteltiin juuri tuolla, että suomalaiset on niin masentuneita pimeyden takia. Uskon myös, että sillä on merkitystä!
maat joiden kansa pimeydessä vaeltaa?
eikä tarvitse lapsuudentraumoja ryhtyä kaivelemaan. Kun ei ole luntakaan, niin valoa on vielä vähemmän. Joillakin vaan menee siitä hormonit ja välittäjäaineet vituilleen.
Tiedän pari ihmistä jotka tarvitsee kirkasvalolampun ja melatoniinia, muuten ne menee huonoon kuntoon.
ne vähemmän masentuneita kun me suomalaiset? Esim. ruotsalaiset? En oo tutkimuksia seurannut...
En itsekkään.. Hmm.. Pitänee mennä etsimään tietoa :P
että aina sitä on vähän vituttanut, mutta ennen siitä ei saanut saikkua. Sitä vaan oltiin töissä ja vitutti.
ei tullutkaan Iidolsia tai eivät päässeet Big Brotheriin.Joku turhajulkkis pitäs olla tai muuten ei oo mitään.
Ja on turha inistä että nykyään joutuisi koulussa tai opiskellessa kovemmalle kuin ennen.Paskaa.
Ennen piti jotain osata ja tietää jos opiskeli.
Nykynuorilta jos kysyy jotain aivan arkipäiväisiä juttuja, minkä pitäisi kuulua yleissivistykseen; niin ei mitään hajua!!
Kuin meitäkin silloin joskus ennen...
Todella nuorena jo annetaan kovat odotukset elämälle. Mä veikkaan että siinä on yksi syy sillä jos et ole menestynyt et ole mitään on aika yleinen ajattelutapa. Joten lapsille annetaan jo pienenä liian kovat vaatimukset siitä millainen pitäisi olla.
John Lennon lauloi laulussaan näin:
As soon as your born they make you feel small,
By giving you no time instead of it all,
Till the pain is so big you feel nothing at all
When they've tortured and scared you for twenty odd years,
Then they expect you to pick a career,
When you can't really function you're so full of fear