Mitä mieltä ihmiset olette siitä, kun olen tos reilu puol vuotta sit ostanu auton itselleni ja tilanne nykyään on se, että tyttöystäväni todella useasti, lähes päivittäin pyytää mua viemään häntä tai välillä kavereitansa jonnekin tai hakemaan jostain.
Jos sanon kielteisesti syystä tai toisesta niin saan osakseni hermostumista ja vertailua siihen miten kaikki muut poikaystävät vievät aina tyttöystäviään sinne minne he haluavat...
Välillä kun mulla on ollut omia menojani esim käymään, jonkun luona ja olen sanonut, etten ehtisi oikein viemään niin tyttöystäväni on sanonut, että enkö voisi mennä sit vähän myöhemmin sinne minne olen menossa vaikka olisin sopinut jo menoistani... välillä olen muuttanut menojani, mut en aina ja silloin on osakseni koitunut tuollaiset edellä mainitut asiat.
Mielelläni vienkin kyllä jos mulla ei ole muuta, toisinaan on kiva ennen töitä rentoutua kotona, syödä käydä suihkus yms. mut jos sanon tuollaista
niin saan kyllä tulikivenkatkuista tekstiä kuulla. Kysynkin nyt, että eikö minulla ole oikeutta kieltäytyä välillä ilman, että siitä hermostutaan ja syytetään miten muut kyllä vievät aina. En tiedä onko syy kulttuurissa kun tyttöystäväni ei ole suomalainen..
Onko samanlaisia kokemuksia muilla ja miten suhtaudutte tuollaiseen? niin miehet kuin naisetkin, näkemyksiä kiitos...
Jos sanon kielteisesti syystä tai toisesta niin saan osakseni hermostumista ja vertailua siihen miten kaikki muut poikaystävät vievät aina tyttöystäviään sinne minne he haluavat...
Välillä kun mulla on ollut omia menojani esim käymään, jonkun luona ja olen sanonut, etten ehtisi oikein viemään niin tyttöystäväni on sanonut, että enkö voisi mennä sit vähän myöhemmin sinne minne olen menossa vaikka olisin sopinut jo menoistani... välillä olen muuttanut menojani, mut en aina ja silloin on osakseni koitunut tuollaiset edellä mainitut asiat.
Mielelläni vienkin kyllä jos mulla ei ole muuta, toisinaan on kiva ennen töitä rentoutua kotona, syödä käydä suihkus yms. mut jos sanon tuollaista
niin saan kyllä tulikivenkatkuista tekstiä kuulla. Kysynkin nyt, että eikö minulla ole oikeutta kieltäytyä välillä ilman, että siitä hermostutaan ja syytetään miten muut kyllä vievät aina. En tiedä onko syy kulttuurissa kun tyttöystäväni ei ole suomalainen..
Onko samanlaisia kokemuksia muilla ja miten suhtaudutte tuollaiseen? niin miehet kuin naisetkin, näkemyksiä kiitos...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Naisesi tulee alistamaan sinut mikäli vain suinkin kykenee. Hän koettelee rajojaan kuin pieni lapsi. Huomaa kuinka hän vertailee sinua kaverien poikaystäviiin. Lapsilla on sama taktiikka kun he mankuvat itselleen jotain uutuuslelua ("kun kaikilla muillakin jo on") Ellet aseta hänelle rajoja, olet pian tuhon oma.
ooks joku vara jojo?
"tahtoo jojoksi jojon paikalle"
naisellinen ajattelija?
Henkilöllistäminen (aivan erityisesti kun ei ymmärrä asiaa, tai se on mielenrauhaa uhkaava tai "outo")on naisellinen tapa käsitellä ja jäsennellä asioita. Kysymys ei siiskään kuulu olenko minä "varajojo" vaan miksi työnnät pääsi pensaaseen? Esittämäni asia on riippumaton asian esittäjästä.
naisellinen ajattelija?
Henkilöllistäminen (aivan erityisesti kun ei ymmärrä asiaa, tai se on mielenrauhaa uhkaava tai "outo")on naisellinen tapa käsitellä ja jäsennellä asioita. Kysymys ei siiskään kuulu olenko minä "varajojo" vaan miksi työnnät pääsi pensaaseen? Esittämäni asia on riippumaton asian esittäjästä.
huvita kuskata,niin ei siihen sen kummempaa syytä kaivata.
Tyttöystäväsi voi kyllä pyytää kyytiä,mutta kielteinen vastaus taholtasi on hänelle riitettävä.
Et ole velvollinen häntä kuskaamaan,silloin kun et halua.
Mitäs jos vaikka heittäisit mokoman pimun menemään. Turha on yrittää alkaa kasvattamaan keskenkasvuiseksi jääneitä itsekkäitä teinejä. Ne ei muutu ikinä. Tossun alle sinua työnnetään. Hanki fiksu nainen tilalle. Usko tai älä, niitäkin on.
yhdessä ollaan ja toiselle ei pidä olla itsestäänselvyys. Ei myöskään autokuski. Mutta tietysti jos haluat olla ja viedä niin mikäs siinä.
(Itselläni exä ollessani aviossa ei kuskannut lyhyitäkään matkoja vaikka hänellä oli auto. Olimme sentään naimisissa ja sitoutuneet yrittämään yhdessä....)
Mikäli haluat vältellä kahnauksia, sano jos laiskottaa, että olet ottanut lasillisen viiniä ja olet tarkka periaatteissasi. Sitä vastaan ei voi kukaan kiukutella.
Tietysti parasta on ehdottomasti, jos kaksi läheistä ihmistä voivat normaalisti ja rehellisesti keskustella asioista.
sanomaan EI jatkuvalle kuskaamiselle. Ein sanominen sisältää tietenkin riskin tulla jätetyksi, mutta se riski on otettava. Et lopulta arvosta itseäsi, jos et uskalla kieltäytyä semmoisesta, josta et pidä. Olen itse asian opetellut parisuhteissani kantapään kautta.
Kun minun kotoani on tämän hetkisenn työpaikkaan n.16-17 km, menen kyytillä, joka on lähimpänä työaikani alkamista, eli 8:lta, joskus joudun odottamaan työaikani alkamista 45 minuuttia, joskus vain 5 minuuttia. Olen tehnyt poikaystäväni kanssa kompromissin, että jos poikaystävälläni on asiaa johonkin, voimme mennä hänen kyydissään. Sitten jos poikaystävääni laiskottaa tai hän ei muuten vain pysty mennä, niin menen vanhempieni kyydillä. Tässä vain tulee iso mutta vastaan...äitini laittaa vastaan kuten tyttöystäväsi ja sanoo aina:"Sitä vartenhan poikaystävä on, että hän kuskaa sinua joka paikkaan." Minusta poikaystävä on kyllä ihan muutakin varten kuin pelkkä taksi-kuski!
Olen jo 21-vuotias ja olen 18-vuotiaasta asti säästänyt rahaa ajokorttia varten ja laskin tässä kuukausi sitten, että jos en osta itselleni nyt uusia vaatteita, joita tarvitsen todella kipeästi, voin ajaa ajokortin jo ensi kesänä! Auton hankkimista pitääkin sitten odottaa toiset 3-4 vuotta! Minä kun joudun aivan kaikki itse maksamaan.