Kuinka moni palstalaisista, ulkomaalaisen kanssa parisuhteessa olevista, on vaihtanut uskontoaan puolison uskontoon?
Miten ja miksi päädyit tähän ratkaisuun? Uskotko aidosti tähän uuteen uskontoon?
Kommentteja aiheesta olisi mukava kuulla.
Taustatietona sen verran, että itse olen palaamassa islamiin, kun menemme naimisiin.
Mieheni ei tätä minulta ole pyytänyt ja olin päättänyt asian jo ennen kuin aloimme seurustelemaan.
Tiedän tämän aiheuttavan kovan haukkumis- ja ilkeilykommentoinnin, mutta asiallisia kommentteja ja kokemuksia toivon myös tulevan.
Kukkis
Miten ja miksi päädyit tähän ratkaisuun? Uskotko aidosti tähän uuteen uskontoon?
Kommentteja aiheesta olisi mukava kuulla.
Taustatietona sen verran, että itse olen palaamassa islamiin, kun menemme naimisiin.
Mieheni ei tätä minulta ole pyytänyt ja olin päättänyt asian jo ennen kuin aloimme seurustelemaan.
Tiedän tämän aiheuttavan kovan haukkumis- ja ilkeilykommentoinnin, mutta asiallisia kommentteja ja kokemuksia toivon myös tulevan.
Kukkis
Vastaukset 49
Vanhimmat
Minä en ole vaihtanut uskontoani. Minulla ei ole uskontoa, eikä ole puolisollanikaan.
Olisi mielenkiintoista kuulla, miten tulit uskoon ja mitä islam sinulle merkitsee ja miten se eroaa kristinuskosta (oletan, että olit kristitty ennen muslimiksi käntymistäsi).
Laitapa myös muutama sana siitä, mitä ajattelet islamin paljon puhutusta naisvastaisuudesta. Kirjoitathan yleisellä tasolla, koska "minun mieheni on herkkä ja hellä perheenpää" ei auta, koska jonkun toisen aviomies on mielenvikainen ja väkivaltainen (ehkäpä sinun tulevan tyttäresi mies?). En pyri syyllistämään tällä tekstillä sinua tai muitakaan muslimeita, vaan haluaisin vain kuulla, mitä suomalainen nainen ajattelee vanhoillisesta uskonnosta ja sen suhtautumisesta naisiin.
naisvastaisuutta ja suorastaan naisvihaa tuovat esiin suomalaismiehet. En ole nähnyt yhtään islamilaista naisvihaajaa kirjoittavan täällä. Suomalaisia ovat.
Ehei, ei se ole naisvihaa, vaan suomalaiset miehet yrittävät teitä pelastaa suden suuhun menemiseltä. HERÄTKÄÄ JO.
todellisuudessa suomimiehet vihaavat suominaisia. Näkyy tällä palstalla naisten nimittelynä ala-arvoisilla nimikkeillä jne. Mitä se kellekään kuuluu kenet nainen valitsee puolisokseen. Ei ainakaa suomimiehelle.
Mukava kuulla, että olet kiinnostunut tietämään lisää. Arvostan sitä kovasti, vaikka taatusti näemme asiat eritavalla.
Olen edelleen luterilainen ja kääntyminen on vasta edessä.
Olen aina ollut todella kiinnostunut muista uskonnoista ja kulttuureista. Olen myös alalla, jossa nämä asiat ovat vahvasti esillä.
Olen seurustellut muutaman muslimin kanssa ja minulla on runsaasti muslimiystäviä, joiden kanssa olen ko. uskonnosta paljon keskustellut.
Kirstinuskon ja islamin ehkä merkitsevin ero on (ainakin minun mielestäni), että kristinuskossa anteeksianto tulee automaattisesti, koska Jumala on uhrannut ainoan poikansa meidän puolesta. Näin olemme saavia syntimme anteeksi. Islamissa sen sijaan tällaista ei tunneta eikä Jeesusta tunnustetta Jumalan poikana (uskon tähän). Taivaaseen pääsy on kiinni omista teoistamme ja Jumalan armollisuudesta. Jumala nähdään Islamissa arvaamattomana ja suurena. Islam kehoittaa hyviin tekoihin. Paha teko ikäänkuin miinustaa hyviä tekoja.
Haluan ansaita paikkani taivaassa ja elää kunniallisesti. Islam kehoittaa hyvyyteen kanssaihmisiä kohtaan ja esimerkiksi pahan puhuminen selän takana on kielletty.
Olen pyörittänyt ajatuksia kristinuskosta ja islamista jo vuosia. Tutustunut ja hankkinut tietoa. Pikkuhiljaa olen todennut, että löydän Islamista enemmän hyvyyttä ja ns. toimintamalleja, joita itse jo ennen tutustumistani Islamiin arvostin ja vaalin. Islamin myötä olen saanut niihin lisää syvyyttä.
Islam nähdään negatiivisena ja jokseenkin vaarallisena uskontona. On totta, että ääri-Islamistit ovat aiheuttaneet paljon pahaa maailmassamme, mutta nämä ovat nimenomaan ääri-Islamisteja. Hyvä esimerkki muslimien suhtautumisesta näihin ääripään henkilöihin on Mumbain terrori-iskun tekijät, joita ei suostuttu hautaamaan Intian tai Pakistanin maaperään muslimien hautuumaalle, koska he rikkoivat Islamia.
Olen suomalaiseksi naiseksi suhteellisen vanhoillinen mitä tulee miesten ja naisten välisiin suhteisiin. Koen vahvasti, että mies on perheen pää, jolla on viimeinen sana kaikessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisin alistettu vaan mielipiteitäni kuunnellaan tarkasti ja itse asiassa useimmiten teemme kuten minä olen ehdottanut.
Koraani veloittaa aviomiehen tekemään kaikkensa, jotta vaimo olisi onnellinen. Tämä näkyy jokapäiväisessä elämässämme mieheni kanssa. Hän ei tee mitään kysymättä minulta ja todellakin kunnioittaa minua.
Näistä viimeaikaisista kättelykohuista ymsyms, voin vain todeta, että maassa maan tavalla. Koraani lähinnä kehoitta muslimeja toimimaan tietyllä tavalla ja jokaisella muslimilla on vapaus valita omat toimintatavat. Helvettiin ei todellakaan joudu siitä, että kättelee vierasta miestä. Viisi pilaria ovat kuitenkin must juttu.
Se minun täytyy sanoa, että mieheni on yksi syy miksi käännyn muslimiksi. Se helpottaa asioita hänen sukunsa kanssa yms. Mutta uskon aidosti Koraaniin ja Allahiin. En kuitenkaan usko, että kääntyisin näin pian ilman miestäni. Uskomatta mihinkään en kuitenkaan koskaan voisi olla.
Tämä ehkä kuullostaa hihhulimaiselta, mutta otettuani Islamin sydämeeni ja alettuani toimia Koraanin kehoittamin tavoin, tunnen itseni rauhallisemmaksi, onnellisemmaksi ja tasapainoisemmaksi. Minulla on nyt selvä tie, jota seurata eikä mikään ole epäselvää. Jokainenhan meistä omaa onnellisuuttaan hakee ja jokainen sen toivottavasti löytää, mutta kaikki omin ehdoin ja omilla tavoin. Tämä on minun onneni.
Kääntyminen on siis vielä edessä, koska en vielä ole pystynyt luopumaan tietyistä asioista, mutta niiden aika tulee.
Toivottavasti vastasin kysymykseesi mahdollisimman kaiken kattavasti.
Mukavaa Joulun odotusta. Minulle se on viimeinen Joulu sen varsinaisessa merkityksessä....tosin vietämme sitä jatkossakin sukuni kanssa, mutta emme uskonnollisissa merkeissä...ja ilman sitä kinkkua ;)
Kukkis
uskonasioista kanssasi hyvin samalla tavalla.
Olen itse palannut islamiin jo lähes parikymmentä vuotta sitten. Uskontoon liittyvien asioiden pohdiskelu jäi minulle päälle rippikoulun jälkeen. Kristinuskosta en löytänyt vastauksia kysymyksiini ja esim. pelastusopin hyväksyminen ei vastannut minun uskonkäsityksiäni. Löysin islamin ja perehdyin siihen ensin itsekseni ja sitten keskustellen uskonoppineiden kanssa eri puolilla islamilaista maailmaa.
Vastaanotin islamin elämääni jo vuosia ennen kuin tapasin mieheni, mutta vasta islamilaisinmenoin toimitetuissa häissämme asia sai lopullisen sinetin, kun tunnustin uskoni lähimpieni läsnäollessa ja sain musliminimeni.
En koskaan voisi kuvitella vaihtavani uskontoani kenenkään ihmisen takia. Usko on jotakin niin henkilökohtaista sinun ja Jumalasi välillä, että siihen ei voi/saa vaikuttaa mitkään ulkoiset tekijät. Vain sydämessäsi voit tietää, milloin olet oikeasti valmis ottamaan ratkaisevan askeleen. Ja kun se hetki koittaa, olet selvittänyt kaikki mahdolliset mieltäsi askarruttavat ajatukset - kaikki vain loksahtaa paikoilleen.
Toivon sinulle ja miehellesi kaikkea hyvää, sekä onnitteluni tulevan avioliittonne johdosta.
Aisha
Kiitos, Aisha.
Tämä päätös tosiaan on täysin omani, enkä myöskään ikinä voisi täysin toisen henkilön vuoksi vaihtaa uskoani. Se ei ole mahdollista.
Sydämessäni olen jo vastaanottanut Islamin ja Allahin, mutta en vielä ole ollut valmis palaamaan. Oikea hetki tulee kyllä. Viimeistään tosiaan silloin kun menemme naimisiin.
Islamista on niin vääristyneitä mielikuvia. Olen keskustellut Islamista yleisellä tasolla perheeni sekä ystävieni kanssa ja monilla on todella ikäviä ennakkoasenteita. Tämä on ehkä osa syy, miksi en vielä ole uskaltanut palata. Annan heille aikaa sopeutua ajatukseen, sillä kyseessä on minulle niin iso asia, että haluan läheisteni olevan läsnä kun vihdoin palaan. Haluan heidän näkevän ja ymmärtävän, että tämä on minulle se oikea tie. Tällä hetkellä asia ei ole niin.
Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi, Aisha.
Kukkis
vääristyneet mielikuvat johtuvat pääsääntöisesti ihmisten ennakkoluuloista ja tietämättömyydestä. Tuntematonta ja itselle vierasta on helppo pelätä! Myös media ruokkii islamin vastaisuutta. Silloin kannattaa katsoa kulissien taakse, ketkä pääosin rahoittavat maailmanlaajuista mediaa, eli kenen tarkoitusperiä se palvelee.
Myöskään ei pidä ummistaa silmiään ääri-islamilaiselta terrorismilta. Islam ei kuitenkaan kehoita väkivaltaan, joten terrorismi kaikissa muodoissaan on tuomittavaa - puolustautuminen sen sijaan ei, joten tässäkin kohtaa kannattaa paneutua tutkimaan molempien osapuolten todellisia motiiveja ennen kuin jaetaan yksipuolisia tuomioita suuntaan tai toiseen. Syyllisiä löytyy molemmista leireistä.
Aisha
Näin ohikulkijana ja tuohon islamiin jonkin verran perehtyneenä sanoisin, että on tietysti väärin tuomita uskontoa sinänsä aivan kuin on väärin olla tuomitsematta sen joitakin ilmenemismuotoja. Perusmuslimi, joka elää yhteiskunnan sääntöjen ja moraalikoodien mukaisesti, ei ole ongelma. Sen sijaan huolestuttava radikalisoitumiskehitys Euroopan muslimipiireissä on todellinen ongelma. Se on sitä myös (ehkä jopa varsinkin) maltillisille ja yhteiskuntaan "sulautuneille" muslimeille.
Suomea ajatellen muslimin, kuten muidenkin, on sopeuduttava yhteiskunnan vallitseviin normeihin eikä pyrkiä muodostamaan mitään omalakista (sharia) yhteisöä, ikään kuin yhteiskuntaa yhteiskunnassa. Kaksilla säännöillä ei voida pelata. Tämä on yhteiskuntarauhan, -eheyden ja väestöryhmien välisten hyvien suhteiden kannalta välttämätöntä. Toivottavasti Suomessa ei tulla näkemään samanlaista kehitystä kuin esim. Briteissä. Sen ehkäisemisessä on teilläkin tärkeä rooli. Voitte olla omalta osaltanne synnyttämässä ja edistämässä "suomalaista islamia", joka poikkeaa (ja sen on poikettava) perinteisten muslimimaiden islamista. Pohjoismaat ovat olleet yleensäkin demokratian, ihmisoikeuksien ja esim. tasa-arvon uranuurtajia. Mikseivätpä pohjoismaiset muslimipiirit voisi olla uudenlaisen islamin tiennäyttäjiä.
mieltä: islamin, aivan kuin kaikkien muidenkin uskontojen on uudistuttava aikojen mukana ja sopeuduttava yhteiskuntaan. Raakuudet minkä tahansa uskonnon nimissä on tuomittava yksiselitteisesti. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta, ettei mistään uskonnosta anneta levittää yksipuolista, vääristynyttä kuvaa joidenkin radikaaliryhmien toimien takia.
"islamin, aivan kuin kaikkien muidenkin uskontojen on uudistuttava aikojen mukana ja sopeuduttava yhteiskuntaan"
Uudistuu, jos on uudistuakseen. Sekin on pitkä prosessi ja sen on lähdettä sisältä päin. Voin olla väärässä, mutta tuntuu, että useimmiten islamista tunnetaan ja puhuttaessa ajatellaan vain äärisuuntauksia.
sanot, että islamista tunnetaan ja puhuttaessa ajatellaan vain äärisuuntauksia. Oletko ajatellut, mistä se taasen johtuu? Kenties media tuputtaa vain näitä äärisuuntauksien näkemyksiä, sillä ei tavallisen, normaalia elämää elävän muslimin arkipäivästä löydy mitään kirjoitettavaa. Olisiko niin, että media on luonut ihmisille liian yksipuolisen kuvan islamista - kannattaisiko itse ottaa asioista selvää ennen kuin tuomitsee toisia uskontokuntia ja niihin kuuluvia ihmisiä?
Vaihdoin uskontokuntaa.
Luterilaisesta ortodoksiin. Mieheni on serbi.
Minun mieheni on makedonialainen, mutta ikinä ei ole ollut puhetta siitä, että kumpikaan vaihtaisi uskontoa, minä ortodoksiksi tai hän luterilaiseksi. Nyt vain heräsi kiinnostus, että miten sinä päädyit tähän ratkaisuun?
Haluan vain sanoa, että mieti kaksi kertaa ennenkuin vaihdat uskontoa, siis uskoasi.
Mutta itse valintasi teet.
ps. odotahan millaisia kommentteja saat nimimerkiltä Rakas-Watson ja sitten on joku buaaahhahha -mies.
Mietitty on vähintään kolme kertaa.
Watsonin viestejä odottelinkin jo...yksi näyttäisi jo saapuneen. Hänen kommentoinnit jätän omaan arvoonsa, enkä lähde niihin mukaan :)
Kukkis
"Taustatietona sen verran, että itse olen palaamassa islamiin, kun menemme naimisiin."
Siis mitä tarkoitat palaamisella? Oletko siis ennenkin ollut muslimi,
mutta palannut takaisin vanhaan uskontoosi?
uskotaan että ihmiset ovat vain "hairahtuneet" oikealta tieltä siksi sanotaan, että kääntyjät palaavat islamiin.
Hairahtuneet tieltä??? Kiristinusko on kuitenkin 600 vuotta vanhempi uskonto ja jotkut muut uskonnot vielä vanhempia verrattuna islamiin. En tiedä mikä on alkuperäinen termi arabiaksi, mutta palaaminen suomenkielisenä on kyllä huono ilmaisu. Toki se on uskonasia, mutta voisihan sen nähdä niinkin, että nämä "palaajat" hairahtuvat tieltä.
ellei kyse sitten todella "palaamisessa" ole pelkkä sanamuoto, jota islamiin kääntymisessä tarkoitetaan?
Itse en ole muuttanut omaa "uskonmuotoa" namisiin mentyäni, vaikka mieheni on muslimi. Olen nuorena eronnut kirkosta siitä syystä, että totesin, etten ole kiinnostunut uskon asioista, enkä kokenut uskontoa millään osana elämääni.
Avioliiton myötä olen enemmän alkanut lukea kirjallisuutta eri uskonnoista osittain mieheni kiinnostuksesta omaa uskontoaan kohtaan. Eri uskonnot ovat kuitenkin yleismaailmallisia aiheita, ja siinä mielessä on kiinnostavaa tietää kuinka eri tavoin ihmiset maailman eri kolkissa näkevät uskonnon.
En voisi kuitenkaan muuttaa omaa elämänkatsomustani muiden mielipiteiden tukemana tai toisen ihmisen vuoksi. Johonkin uskontoon kääntyminen vaatisi minulta aika pitkällistä itsetutkiskelua ja uskontoon todellista perehtymistä. Uskon asiat näen enemmän henkilökohtaisina ratkaisuina, sillä jokainen täällä maailmassa on kuitenkin oman uskonsa kanssa yksin.
Mitä tulee ihmisten negatiivisiin asenteisiin eri uskontoja kohtaan, ne pohjautuvat median vääristämiin kuviin, joten niiden perusteella ei voi vetää minkäänlaisia päätelmiä. Parasta oikeaa tietoa uskonnoista saa lukemalla uskonnoista kertovaa kirjallisuutta, kuten islamin koraania tai kristinuskon raamattua.
Kuten jo joku totesikin, Islamissa puhutaan palaamisesta. Muslimit uskovat, että kaikki syntyvät muslimeiksi, mutta heidät kastetaan toisiin uskontoihin. Siksi puhutaan palaamisesta. Ja kyllä tämä on virallinen termi.
Mainitsinkin tuolla aiemmin, että olen ollut kiinnostunut uskon asioista jo kauan. Ja Islamia olen tutkinut jo vuosia. Päätöksen kääntymisestä tein myös jo ennen seurustelun aloittamista. Eli tämä on yksin minun päätökseni ja lähtee minun omasta elämänkatsomuksestani, ja ennen kaikkea uskosta.
Kaikkea hyvää sinulle.
Kukkis
kristinusko on yli 600 vuotta vanhempi monoteistinen uskonto kuin islam, ja juutalaisuus vielä sitäkin vanhempi. Muslimit uskovat, että juutalaisten Tooraan ja kristittyjen Raamattuun pääsi livahtamaan virheitä, pääsääntöisesti siksi, että ne eivät sisällä aikalaisten kirjoituksia, vaan ovat jälkeenpäin kirjoitettuja, osittain perimätietoon ja kuulopuheisiin perustuvia teoksia. Tämän takia Jumala ei ollut tyytyväinen näihin kahteen vanhaan uskontoon, ja päätti puhua suoraan Muhammadille ja käski häntä kirjaamaan saman tien ylös kaiken sen minkä Jumala sanoi. Näin ollen, yksinkertaistaen sanotusti, islam on viimeisin yksijumalainen uskonto ja Koraani tavallaan päivitetty versio Toorasta ja Raamatusta.
En tuomitse valintaasi, puhuin vain omasta puolestani. Tiedän ihmisiä, jotka ovat vaihtaneet uskontoa, joten näe siinä mitään väärää.
Odotin ehkä enemmän perusteluja vallinnallesi, sillä ensimmäinen viestisi antoi kuvan, että miehesi ja hänen sukunsa ovat vaikuttaneet päätökseesi vaihtaa uskontoa.
Onnea kuitenkin valinnallesi ja kaikkea hyvää myös sinulle :)
""Tämän takia Jumala ei ollut tyytyväinen näihin kahteen vanhaan uskontoon, ja päätti puhua suoraan Muhammadille ja käski häntä kirjaamaan saman tien ylös kaiken sen minkä Jumala sanoi."""
tämä vaati Muhamedilta pitkän paaston autiomaassa, ja kaikki tiedämme näkevämme keijukaisia ja menninkäisiä, kun oikein kauan on autiomaassa ja nälkäisenä.
Toinen virheesi oli, että Raamatun kirjoitukset on pystytty historiallisesti todentamaan jo kauan sitten, joten kuulupuheisiin perustuva kirjoittelu on paskaa. Sitä vastoin,niin koraani, kuin raamattukin on jouduttu siirtään eteenpäin kirjureiden kautta aina siihen päivään asti, kun Eurooppalaiset keksivät painokoneen.
En ottanut viestiäsi kritisointina. Ja vaikka se sitä olisi ollutkin, olisin vastannut samoin. Olen kirjoittanut tähän ketjuun vähän sinne sun tänne, jossa on lisää "perusteluita" tästä valitsemastani tiestä. Jos sinulta löytyy aikaa ja kiinnostusta, niin lukaisepa muut viestini. Ehkä ne avaavat valintaani hieman.
Asiaa on kuitenkin hyvin vaikea selittää. Se on vain jotain mitä tunnen sydämessäni.
Ensimmäisessä viestissäni mainitsin, että palaan islamiin kun menemme naimisiin, mutta mainitsin myös ettei mieheni ole tätä minulta pyytänyt. Olen tutkinut Islamia jo vuosia ja pikku hiljaa se on hiipinyt sydämeeni.
Totta on kuitenkin, että palaamiseni helpottaa asioita mieheni suvun kanssa, mutta heidän takia en sitä tee vaan täysin oman itseni vuoksi.
Viimeistä Joulua odotellessa :)
Kukkis
tempaistu tuo vastauksesi.
Raamattu nimen omaan on jälkipolvien myöhemmin kirjoittama kirja, eikä sen kertomuksista ja tapahtumista ole pystytty todentamaan läheskään kaikkia.
Mitä tulee "virheisiin" Toorassa ja Raamatussa, ne koskevatkin enemmän opillisia virheitä kuin joihinkin yksittäisiin tarinoihin liittyviä virheitä.
Kultapieni, kirjapainotekniikalla ja tekstien ylöskirjaamisella ei ole tasan mitään tekoa toisensa kanssa!
Islamiin kuuluu paljon kerrottua perimätietoa kuten mainitsemiisi muihinkin uskontoihin. Se myös tuntee/tunnustaa monia Raamatun henkilöitä. En vaan osaa sitä pitää minään päivityksenä. Se on ihan yhtä paljon uskon asia kuin muutkin uskonnot. Perimätieto on aina enemmän tai vähemmän matkalla muuttunutta tietoa. Mutta uskonasioitahan nämä ovat. Jos joku tuntee omakseen islamin/juutalaisuuden/kristinuskon, olkoon autuas uskossaan.
Uuden testamentin raamatulliset henkilöt on todistettavasti olleet olemassa, tästä ei lähde edes pahinkaan ateisti väittelemään vastaan.
Jos olet noin tyhmä ettet ole asioita päivittänyt päässäsi pikkuinen mussukka nussukka mehmetin oppisisar, niin googleta nyt vaikka ensin.
Painaustekniikalla sinänsä on se merkitys
, että painoksia olisi otettu enemmän,jolloin alkuperäisiä teoksia olisi todennäköisemmin jäljellä. Koska kuitenkin tieto on siirretty pääosin munkkien kirjoittamana eteenpäin, on mukaan päässyt liikaa ajan henkee sopivia asioita tai joutunut pois.
Edelleenkin Muhamed sai näkynsä siis harhat paastotessaan autiomaassa, ja lääketieteellisesti näille ilmestymisille Muhamedille on järjelliset selitykset.
Eli Islamin uskonto perustuu Muhamedin näänyksissä ja nestehukassa kirjoitettuihin fraaseihin.
Kristinusko perustuu historiassa olleisiin todellisiin henkilöihin, ka viimeisin todiste on Juudaksen muistiinpanojen löytyminen, joissa Jeesuksen viimeiset päivät ajallisesti täsmäävät.
Mitä ihmeisiin tulee, ei niitäole kukaan ateisti tai Islamisti pystynyt todistamaan vääriksi.
No ehkä minä tavallaan olen jotakin vaihtanut, nimittäin kun olen eronnut kirkosta aikuisiällä. ;o) Mies on ateisti ja itse olin aikuiseksi saakka aivan tyytyväinen "kuulun kirkkoon, mutta en muuten uskonnosta piittaa"-evankelis-luterilainen, mutta keskustelumme kirkkoon kuulumisen huulluudesta, sai minut pari vuotta sitten tekemään eropäätöksen... En usko, että olisin asiaa lähtenyt edes pohtimaan, ellei miehen kanssa olisi ollut asiasta keskustelua. Asia oli minulle niin yhdentekevä. Missään nimessä mieheni ei eroa minulta vaatinut, mutta ihmetteli miksi haluan kuulua instituutioon, johon en usko. Ja miksipä tosiaan haluan? En keksinyt yhtään hyvää syytä.
Meillä ei uskontoa pitänyt vaihtaa kummankaan, sillä sitä ei kummallakaan ollut. Eli olimme molemmat ateisteja tavatessa ja ollaan vieläkin.
Olen avioitunut nuorena muslimin kanssa ja avioliittomme on ollut onnellinen ja yhdessä ollaan pysytty jo melkein 20-v. Mennessäni naimisiin kuuluin ev.lut. seurakuntaan ja Uskoin Jumalaan. Mieheni rakastaa minua aidosti, eikä IKINÄ ole tuputtanut minulle uskoaan. Ajan myötä silmäni ovat auenneet ja olen myös palannut Islamiin. Tällä hetkellä olen jopa hartaampi uskossani kuin syntymä-muslimi mieheni.
Olen äärimmäisen Kiitollinen siitä, että löysin tämän Rauhan sydämeeni.
En millään, yrityksistäni huolimatta, ymmärrä miten se uskonnon vaihtaminen niin monilta onnistuu ja heistä tulee jopa hartaampia muslimeja/kristittyjä tms kuin puolisostaan.
Ihan vilpittömästi, en ymmärrä. Usonto on kuitenkin niin kovin iso asia jokaisen elämässä ja se vaikuttaa koko yhteiskunnassa vaikka sitä ei aina tule ajatelleeksi.
Eihän siinä mitään, jos pystyy "palaamaan" islamiin tai kääntymään kristityksi, mutta että sen voi ihan sydämestään vilpittömästi sanoa ja tuntea, se on mulla arvoitus. Kait se pitäis itse kokea.
Se pitää itse kokea...
sen hartauden määrän mittaamaan... Mutta ymmärrän, mitä tarkoitat. Luulen, että tällä on jotakin tekemistä sen kanssa, että jokainen joka vaihtaa uskontoaan - tai näin ainakin toivoisin!- joutuu puntaroimaan mielessään monen moisia kysymyksiä ja miettimään pystynkö hyväksymään tämän ja tämän asian. Kun tarpeeksi on asioita selvittänyt mielessään ja ottanut ne osaksi elämäänsä, niin "ne jäävät päälle" ja niistä tulee osa joka päiväistä elämääsi, toisin kuin esim. ns. "tapa-kristityillä", "tapa-muslimeilla". Ymmärrätkö, mitä ajan takaa?
Uskonnon vaihtaminen on aina pitkä prosessi, tai mielestäni sen ainakin kuuluisi olla. Kukaan ei vain herää yhtenä aamuna, ja totea, että tänään aloitan elämäni muslimina. Kukaan ei myöskään koskaan ole täysin valmis, sillä elämä on oppimista loppuun asti. Mutta kun hankkii tarpeeksi paljon tietoa asioista, on valmis lähtemään uudelle tielle ja muuttamaan elämäänsä.
En minäkään ajattele, että se uskonnon vaihtaminen olisi kaikille mahdotonta vaikka se minulle on sellaiseksi osoittautunut. Siis en ole edes harkinnut sitä tekeväni koska pidän sitä mahdottomana ajatuksena.
Olen vain sattunut tapaamaan ihmisiä, jotka käsittämättömällä "valonnopeudella" ovat kertomansa mukaan "palanneet" islamiin. Ripein rouva teki sen kahden viikon matkalla Turkkiin. Ennen hänen matkaansa asiasta oli puhetta ja sanoin hänelle silloin, että se on aikaa vaativa asia. Hän oli kanssani samaa mieltä. Matkalta palattuaan hän sitten kertoi olevansa muslimi. Suuni loksahti auki kirjaimellisesti. En osannut kuvitellakaan, että niin voisi käydä. Rouva sitten toteutti uutta uskoaan "soveltuvin" osin. Ei tietenkään ole minun asiani arvioida tai arvostella hänen uskonnollisuuttaan. Kovasti vain ihmetytti ja epäilytti asian aitous.
En todellakaan ole palannut tai ole palaamassa miehen vuoksi islamiin, vaikka muslimi sattuu olemaankin. Täysin järjetöntä kaikista näkökannoista.
...enkä pystyisi enää näin keski-ikäisenä vaihtamaan uskontoa. Olen tavannut ihmisiä niin valtavan monesta eri uskontokunnista ja niiden sivuhaaroista, että jokaiseen uskontoon perehtyminen ja sen "oikean" uskonnon löytäminen, sekä siihen kääntyminen olisi mahdoton tehtävä toteuttaa. Siksi pysyn tyynesti ja vakaasti luterilaisena kasteesta kuolemaan. Kohtalo on kohdellut minua tähän saakka ihmeellisen hyvin, enpä pahemmin edes uskaltaisi tästä auvoisesta ja luottavaisesta olotilasta luopua...
Vaikutat hieman tuuliviirimäiseltä henkilöltä.
Uskonto vaihtuu kuin sukat.Voiko sinua ottaa kukaan todesta?
Mitä veikkaat,onko taivaan portit auki sinulle vai mitä jumala tuumii asiasta?
Mikäli deittailisit aasialaista miestä,vaihtaisitko Shintoon, tai Buddhismiin jos miekkonen sitä tahtoisi?
Pelkästään sen takia että seurustelee jonkun kanssa ei kannata sieluaan myydä,mutta omapa on asiasi.
Uskonto vaihtuu kuin sukat?
Synnyin luterilaiseksi ja sitä edelleen olen. Palaan Islamiin, viimeistään kun menemme naimisiin...ja se on se viimeinen ja ainoa uskonto sen jälkeen.
Lukisit edes viestit kunnolla, ennen kuin kommentoit.
Suomessa on uskonnon vapaus, joten palatkaa ihan rauhassa islamiin. Mutta sovitaanko yksi juttu. Ette akat mellakoi julkisilla paikoilla ja hamstraile munkkeja yleisissä tilaisuuksissa. Olin nimittäin eräässä naisten keskustelutilaisuudessa, jossa huivipäisten käännynnäisten lauma ei oikein ymmärtänyt enää suomalaisia käytöstapoja.
Alkuperäiset musliminaiset kyllä ymmärsivät tilanteen ja jättivät huutelun, mekkaloinnin ja kahvipöydältä rohmuamisen väliin. Arvon käännynnäisdaamit keskeyttivät röyhkeästi muiden uskontokuntien professoritason luennoitsijoita huutelemalla ja jankuttamalla. Surkea esitys islamiin palanneilta. Teille oli varattu aikaa luentojen jälkeen. Nyt häiritsitte luennoitsijoiden ja meidän muiden keskittymistä.
minkään erityisen uskonnon tai siihen kääntymisen syytä, vaan ylipäätänsä piittaamattomutta muista ihmisistä ja osoitus sivistymättömyydestä, jota esiintyy tälläkin palstalla mitä moninaisimissa muodoissa. Yksi ilmentymä on Watson, jonka kirjoituksia en edes vaivaudu enää lukemaan.
Kristitystä muslimiksi.
Aikalailla samoilla linjoilla olen kanssasi.
Päädyin ratkaisuuni pitkän pohdiskelun jälkeen. Luin paljon Islamia käsitteleviä kirjoja ja keskustelin muslimiystävieni sekä mieheni kanssa. En edes lähde väittäämään, etteikö mieheni ja hänen toiveensa olisi vaikuttanut lopulliseen päätökseeni, mutta koen sen ainoastaan positiivisena asiana. Sain häneltä tukea ratkaisun tekoon. Mietin asiaa pitkään ja olin Islamista erittäin kiinnostunut. Mieheni tavattuani kiinnostus luonnollisesti syveni. Kristittynäkin uskoin aina Jumalaan mutta koin kuitenkin etten saanut tarpeeksi vastauksia kysymyksiini, eikä uskonto antanut minulle tarpeeksi. Aikani pohdiskeltuani tajusin, että näinhän sen olisi aina pitänyt ollakin, palaset loksahtivat kohdalleen. Päätökseni tein siis itseäni varten. Naimisiin mennessämme palasin Islamiin virallisesti ja olen erittäin onnellinen ratkaisustani. En voisi enää kuvitella olevani mitään muuta.
Onnellinen olen myös sinun puolestasi, ja toivon kaikkea hyvää sinulle ja miehellesi.
kirjoitus, olisi voinut olla omani. Olisi mukavaa vaihdella ajatuksia Islamiin palanneiden kesken, vaikka meili-ringin muodossa? Miltä kuulostaa?
Kahteen en vaihda.. islamiin (= itämainen uskonto) ja Turunsinappi (=tuotemerkki).. ei kun västäräkki (=lintu).
Joo, jos islamista olisi edes sitä hyötyä mitä on kristinuskosta (= Meidän uskonto) niin vaihtaisin;D Kristinuskoisuudesta on se hyöty, että kuuluu hyviin länsimaisiin heteroseksuaalisiin (=ei tykkää samasta sukupuolesta "silleen"*)ihmisiin, joilla on oikeus arvostella muita uskontoja ja *kulttuureja ja seksuaalisuuksia (=tykkääminen toisesta "silleen" sekä tytön tai pojan *biologinen ero).
Muutenhan uskonnot, jos ne rajaavat ihmisiä ovat ihmisiä rajaavia;D
(* Kulttuuri on lyhyesti sanottuna olo-, paikan tai ajanmuoto, jolla on siinä asuvien/(=tai)olevien ihmisten antamia merkityksiä (merkitys on vähän kuin tähdellinen mutta ei sinne päinkään)).
(" " käytetään kun joku sana on mutta ei ole ja kun se on, jonkun toisen kuin itsen käyttämä tai yleisessä käytössä (monien ihmisten käyttämä) )
(*Biologinen, biologia = luonnontiede ja biologiseen sisältyy jonkin olettaminen luonnolliseksi /synnynnäiseksi )
PS:Hyvä, että joku valisti minua turhien selventämättömien sivistyssanojen (= suomeen muusta kielestä lainattu sana, jota typerät ihmiset käyttävät näyttääkseen fiksummilta (= muka viisas), esim Bidral(tarkoittaa myös kissaa bengalin kielellä)) käytöstä.
Teksti (kirjoitus) on nyt paljon selkeämpää ja helpommin luettavanpaa ilman turhia vääriä diskur... siis keskusteluita.
;D(= silmän isku hymiö, joka tarkoittaa, että äskeinen voidaan lukea naurussa suin tai siihen liittyy hienoista *ironiaa)
(*ironia =Ironia on ilmaisumuoto, jossa todellinen merkitys ja käytetyt sanat ovat ristiriidassa (lähde (se mihin kirjoitettu pohjautuu): wikipedia).)
Oletko ottanut jotain? Tekstejäsi on normaalisti ilo lukea, mutta nyt menee jo pikkusen sekavaksi.
Kalaöljy kapseleita aloin napsia kun diskurssianalyysi alias beta-alamiini suositteli ja trokasi niitä minulle kaveri alennuksella mutta muuten en ihmeempiä ole nauttinut.
Eihän sitä aina jaksa kirjoitella kivasti;D
Ääh, kunhan vähän käytin selkokieltä kun joskus kirjoitan liian vaikeasti ymmärrettävää tekstiä, kai. Tarkoituksena oli lähinnä osoittaa että "selkein vaihtoehto" ei aina vastaa tekstissä tarkoitustaan.
-Ääh, kunhan vähän käytin selkokieltä kun joskus kirjoitan liian vaikeasti ymmärrettävää tekstiä, kai. Tarkoituksena oli lähinnä osoittaa että "selkein vaihtoehto" ei aina vastaa tekstissä tarkoitustaan.
Se on ihan taidosta ja harjaantumisesta kiinni. Ammattitaitoinen tiedehenkilö / tekstin tuottaja toki kykenee kirjoittamaan selkokielistä tekstiä tällaisista aiheista ihan tuosta vain. Tai pukea ajatuksensa vaikka haikuksi. Kvanttifysiikka voisi olla hankalampi asiakas. Mutta sinä olet kovin nuori ja kehityt kaiken aikaa, joten ei syytä huoleen. Kaikki hyvällä ajallaan.
Itse en kuulu kirkkoon, enkä usko jumalaankaan. Eipä ole tullut pitkään aikaan edes mietittyä, että uskooko vai ei. Mutta en ole ikinä rukoillut tai pyytänyt jumalalta apua tai mitään, ja kirkossa on aina ollut turhauttavaa istua.
Miehenikään ei usko jumalaan, eikä hänelle ole mitenkään erityisen uskonnollista kasvatustakaan annettu. Hänen äitinsä ja isoäitinsä kuitenkin ovat jonkin verran uskovaisia (ortodokseja siis). Anoppi tekee ristinmerkin aina kun poika jonnekin pidemmälle lähtee. On miehelläni muutama ikoni täällä työpöydän laatikossa, sekä risti.
En kuitenkaan pysty kuvittelemaan, että vaihtaisin tai ottaisin jonkun uuden uskonnon mieheni mukaan. Olisiko se silloin oma juttu ollenkaan? Ylipäätänsä uskonnot mielestäni ovat aika turhia, enkä niitä oikein ikinä ole ymmärtänyt, joten tuskin pystyisin edes seurustelemaan uskovaisen kanssa.
En ole tullut kristinuskoon mieheni takia, vaikka hän on sitä toivonutkin. En vain voi alkaa uskomaan johonkin, mille ei ole mitään tieteellisiä todisteita. Olen kyllä kiinnostunut uskonnoista ja lukenut joitakin kirjoja (vähän myös raamattua), mutta niin vähällä en voi alkaa uskomaan johonkin yliluonnolliseen. Matkoilla käyn kyllä kirkoissa ja vietän kristittyjen juhlia, mutta ne liittyvä, mutta teen sitä vain kulttuurin vuoksi. Jouluna ehdotin myös lähikirkkoon menemistä joulutunnelman saamiseksi.
Olen feministi, enkä voi hyväksyä kirjaa, jonka mukaan nainen luotiin miehen kylkiluusta yms. Olen sanonut tämän miehelleni ja hänen on vain hyväksyttävä asia.