Minulla on avierosta kuuleminen piakkoin käräjäoikeudessa. Mitä siellä tapahtuu, mitä kysymyksiä minulle esitetään? Onko äänessä minä vai asianajajani?
Kuuleminen
käräjäoikeudessa
91487
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mikä samperin " kuuleminen"?
Minä olen kahdesti eronnut enkä koskaan ole ollut kuulemisessa?
Ei tarvitse mennä henk koht yhtään mihinkään sen jälkeen kun anomuksen erosta on käynyt jättämässä, sen voi myös postittaa niin säästyy siltäkin käynniltä.
Käytännössä asianajajasi esittää käsiteltävän asian tuomarille, tekee vastapuolelle kysymykset (eli hänen on hyvä tietää oleelliset asiat aiheestanne ja mahdolliset toisen esittämät valheet). Itse joudut kertomaan näkemyksesi aiheesta ja jos kyse esim. lasten huoltajuudesta, niin kertomaan miksi olisit omasta mielestäsi parempi lähivanhempi. Vastapuolen asianajaja sitten vuorostaan kuulustelee sinua ja esittää tarkentavia kysymyksiä.
Jaha, että kuulustelee?
Miten voin olla kahdesti eronnut ( viralliset paprut on ) eikä minua koskaan ikinä ole kukaan kuulustellut?
Laiton ihan postiin eroanumuksen, sieltä tuli vahvistus, että on jätetty anomus sekä minulle että entiselle puolisolle, 6 kk:n jälkeen laiton kakkosvaiheesta jatkohakemuksen ja viikon päästä postiluukusta kolahti papru että ero on virallinen.
Kerro nyt vielä, missäpäin oikein " kuulustellaan"?????
Ei avieron yhteydessä mitään kuulemista ole, eikä oikeuteen tarvitse mennä, paperit lähetetään oikeuteen ja päätös tulee aikanaan.
Aivan, ihmeellistä miten takapajuisia ihmiset vielä ovat.
Ennen haettiin esim eroon " syyllistä".
Nykyään ei tunneta käsitettä asumusero - vaan se on harkinta-aika ja sillä siisti.
että jos aviopari on asunut kaksi vuotta erillään, eron saa ilman puolen vuoden harkinta-aikaa.
Sikäli asumuseroa ei ole, ettei harkinta-aika velvoita muutamaan erilleen.
Kyllä avioeroasiassakin, jos hakemus on vain toisen puolison tekemä, KUULLAAN toista puolisoa. Tämä kuuleminen kylläkin tapahtuu kirjallisesti siten, että puolisolle varataan mahdollisuus esittää kirjallinen lausuma hakemuksen johdosta. Eri asia sitten on, että lausumassa esitetyllä kannanotolla, olipa se mikä tahansa, ei ole tosiasiallista merkitystä prosessin etenemiseen.
Ap:n tapauksessa on ymmärtääkseni kysymys siitä, että avioeroasian liitännäisasiana oikeuden ratkaistavaksi on tullut puolisoiden alaikäisiä lapsia koskevia vaatimuksia: huoltoa, tapaamista, elatusapua. Liitännäisvaatimus voi koskea myös yhteiselämän lopettamista ja yhteisessä kodissa asumista. Näistäkin vaatimuksista KUULEMINEN tapahtuu ensin kirjallisesti. Jos tuon kuulemisen jälkeen ilmenee, että asianosaiset ovat joistain seikoista erimielisiä, näiden asioiden käsittelyä jatketaan oikeuden suullisessa istunnossa, missä asianosaisia KUULLAAN paikan päällä.
Sinua siis ei ole (hakemuksessa esittämäsi lisäksi) enempää kuultu, jos olet ollut pelkkää avioeroa koskevassa asiassa hakijana yksin tai kaksin. Mutta jos olet ollut se vastaanottava osapuoli, sinuakin on kuultu - tai ainakin annettu mahdollisuus kuulemiseesi.
Missä helvetin maailmassa sinä elät?
Ihan satavarmasti ketään ei nykyään " kuulla" avioeroasiassa.
Lieneekö käytäntö sitten muuttunut muutaman vuoden takaisesta, jolloin pelkkää avioeroakin koskevassa hakemusasiassa puolisolle annettiin mahdollisuus antaa hakemuksen johdosta kirjallinen lausuma. Tämä on asianosaisen "kuulemista", jollet sitä tiennyt. Tuolloin myös hakamusasioissa (ml. avioero) käytettiin termejä "hakija" ja "kuultava". "Kuultava" on myöhemmin korvattu termillä "asiaan osallinen", liekö vielä sama, vai onko tuokin vaihtunut?
Jos siis kuultavalta/asiaan osalliselta pyydetään kirjallista lausumaa hakemuksesta, häntä KUULLAAN. Ap:n tapauksessa häntä myös KUULLAAN, vaikka kuuleminen ei tapahtu avioero-, vaan sen liitännäisvaatimuksista.
Ei "kuuleminen" terminä mihinkään ole kadonnut, jos niin luulet. Tässä malliksi hallintolain 34 §:
"34 §
Asianosaisen kuuleminen
Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.
Asian saa ratkaista asianosaista kuulematta, jos:
1) vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti perusteettomana;
2) asia koskee palvelussuhteeseen tai vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista;
3) asia koskee hakijan ominaisuuksien arviointiin perustuvan edun myöntämistä;
4) kuuleminen saattaa vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen tai kuulemisesta aiheutuva asian käsittelyn viivästyminen aiheuttaa huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle turvallisuudelle taikka ympäristölle; tai
5) hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista tai kuuleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta."