Onko väkivalta koskaan loppunut!

Moi kaikki jotka ovat kokeneet tai tällä hetkelläkin kokevat parisuhteessaan henkistä- ja/tai fyysistäväkivaltaa. Ensinkin tahdon toivottaa jokaiselle turvallisempaa uutta vuotta ja hyvät joulut!
Etsiskelen täältä tosielämän tarinoita suihteista joissa ollaan väkivallankin jälkeen löydetty yhteinen sävel terveeseensuhteeseen ilman väkivaltaa.Erityisesti toivoisin niiden naisten ja miesten kertovan kokemuksensa, jotka ovat saaneet kenties yhdessä ollessaan tai eron jälkeen ex:änsä kanssa uudestaan suhteensa toimimaan ilman väkivaltaa.Onko tämä edes mahdollista? Voiko onnestaan taistella vai onko se yhtä satua kuin menninkäiset?
Uskon että meitä kaikkia naisia ja miehiä väkivaltaisissa suhteissa niin kuin muissakin suhteissa yhdistää rakkaus. Siksi ei pettäjästäkään kuin lyöjästääkään ole helppo erota ja jokaisen toivehan on saada aina suhteesa kuntoon. Mitä väkivaltaisessa suhteessa oleva uhri voi tehdä, onko ainut toivo vaan eroaminen? Onko täällä kukaan joka olisi saanut puolisonsa näkemään tarpeen muuttua ja millä keinoilla tämä on saavutettu?
Onko täällä yhtään onnellista loppua väkivaltaiselle suhteelle vai onko maailma täynnä miehiä ja naisia jotka jatkavt väkivaltaisia tekojaan uusissa suhteissaan?
5628
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

antaa turvaa ja laittaa sen väkivaltaisen osapuolen miettimään tekojaan. Sen pitää oppia, että toista ei voi omista.

Äänestä
  • Ex-mieheni jonkin verran muuttui erilleen muuttomme jälkeen. Jatkoimme siis jonkin aikaa tapailua eri asunnoista käsin.

    Fyysinen väkivalta ja liiallinen alkoholin käyttö jäivät pois kuvioista. Ikävä kyllä, henkinen väkivalta ei loppunut, harveni kylläkin.

    Oli pakko lopulta erota kokonaan, koska miehen osittaisesta muuttumisesta huolimatta en uskaltanut uskoa muutoksen olevan riittävän syvällistä ja pysyvää. Henkinen väkivalta kun ei koskaan täysin loppunut. Sitä esiintyi aina silloin, kun minä olin jotenkin heikoilla (esim. sairaana) ja joskus muutenkin. En uskaltanut muuttaa hänen kanssaan takaisin yhteen saati tehdä lasta.

    Tunnevammainen tai luonnehäiriöinen ihminen harvoin muuttuu, jos hänen ei ole pakko. Eikä aina silloinkaan, jos ei näe itsessään mitään vikaa.

    Mutta uskon siis, että erilleen muuttamisesta voi todellakin olla hyötyä.

    Äänestä

Itse syyllistyin yhdessä edellisessä suhteessa läpsimiseen ja erittäin uhkaavaan käytökseeen. Suhde sitten pättyi aikanaan.

Muissa suhteissa en ole syyllistynyt em. käytökseen.

Jälkeenpäin kun olen pohtinut asiaa niin jos olisimme jatkaneet suhdetta niin tuskimpa olisin muuttunut jos kumppanikaan ei olisi muuttunut. Tässä oli paras ratkaisu eroaminen.

Seuraavaassa suhteessa oli paineita että jos olenkin väkivaltainen hullu. Mutta väkivaltaa ei esiintynyt eikä sen jälkeen.

Äänestä
  • "Jälkeenpäin kun olen pohtinut asiaa niin jos olisimme jatkaneet suhdetta niin tuskimpa olisin muuttunut jos kumppanikaan ei olisi muuttunut"

    Oliko kyse liian vaikutusvaltaisesta naisesta, jonka ei olistunut kohtaloonsa vai kenties alistava nainen joka ei itsekään hallinnut oikean suhteen pelisääntöjä?

    Äänestä

  • Lykkyä sulle tykö. Mukava kuulla, että tarkkailet nyt itsekin käytöstäsi. Olet ehkä saanut apua, että ongelmia voi ratkaista puhumalla. Se taito kovin monelta valitettavasti puuttuu.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tarinoita vuosien ajalta kirjoitti:

Moi kaikki jotka ovat kokeneet tai tällä hetkelläkin kokevat parisuhteessaan henkistä- ja/tai fyysistäväkivaltaa. Ensinkin tahdon toivottaa jokaiselle turvallisempaa uutta vuotta ja hyvät joulut!
Etsiskelen täältä tosielämän tarinoita suihteista joissa ollaan väkivallankin jälkeen löydetty yhteinen sävel terveeseensuhteeseen ilman väkivaltaa.Erityisesti toivoisin niiden naisten ja miesten kertovan kokemuksensa, jotka ovat saaneet kenties yhdessä ollessaan tai eron jälkeen ex:änsä kanssa uudestaan suhteensa toimimaan ilman väkivaltaa.Onko tämä edes mahdollista? Voiko onnestaan taistella vai onko se yhtä satua kuin menninkäiset?
Uskon että meitä kaikkia naisia ja miehiä väkivaltaisissa suhteissa niin kuin muissakin suhteissa yhdistää rakkaus. Siksi ei pettäjästäkään kuin lyöjästääkään ole helppo erota ja jokaisen toivehan on saada aina suhteesa kuntoon. Mitä väkivaltaisessa suhteessa oleva uhri voi tehdä, onko ainut toivo vaan eroaminen? Onko täällä kukaan joka olisi saanut puolisonsa näkemään tarpeen muuttua ja millä keinoilla tämä on saavutettu?
Onko täällä yhtään onnellista loppua väkivaltaiselle suhteelle vai onko maailma täynnä miehiä ja naisia jotka jatkavt väkivaltaisia tekojaan uusissa suhteissaan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu