En pidä anopistani. Hän ei ole mitenkään kauhea ihminen tai tehnyt minua kohtaan mitään väärää. Mutta silti en pidä hänestä. Olen yrittänyt pitää, mutta ei se pakottamalla onnistu. Siedän kyllä hänen seuraansa jonkiin aikaa, mutta se siinä.
En ole itse mitenkään superihmisystävällinen tapaus. Jostain ihmisistä pidän ja joistain en. Sitä ei aina pysty selittämään.
Onko anopista pakko pitää vain sen takia, että on puskenut mieheni tähän maailmaan?
En ole itse mitenkään superihmisystävällinen tapaus. Jostain ihmisistä pidän ja joistain en. Sitä ei aina pysty selittämään.
Onko anopista pakko pitää vain sen takia, että on puskenut mieheni tähän maailmaan?
Vastaukset 8
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=708&posting=22000000040085933
Ei tietenkään, ei kaikista ihmisistä voi pitää, mutta kannattaa kuitenkin yrittää tulla toimeen. Itse kunnioitan aina vanhempia ihmisiä siihen asti kunnes nämä käytöksellään toisin todistavat eli sen että eivät kunnioitusta ansaitse. Eihän anoppia ole pakko nähdä usein jos tuntuu hankalalta? Näet sen verran kuin jakselet.
Eihän kenestäkään ole pakko pitää. Ihan hyvin riittää, että edes jotenkin sietää.
Itselläni on aivan umpi-ihana anoppi, mutta en siltikään jaksa häntä isoina annoksina. Mutta toisaalta en jaksa omaa äitiänikään, vaikka rakastankin häntä yli kaiken. Sellaista se vaan on, lähisukua on kiva nähdä aina silloin tällöin, mutta ihan kiva on pyöriä vain oman perheenkin kesken.
Joulua vietetään Äidin Helmassa, kesäloma kuluu Anopin luona. Joskus olen ajatellut, että olisi ihan nastaa, kun saisi suunnitella omat juttunsa jouluksi ja loma-ajoiksi, mutta toisaalta eihän vanhempi sukupolvi täällä ikuisuuksia enää ole, joten jos meidän käyntimme tuo heille iloa, niin olkoon!
Ei tarvitse pitää, mutta sehän ei estä olemassa kanssakäymisissä ja kohteliaissa väleissä niin kuin ihmiset ainakin. Perheen takia voi ylläpitää hyviä suhteita sukulaisiin, vaikka itse ei ´heistä erityisemmin pitäisikään.
Anoppi on henkilö. Oli ennen kuin tutustuitkaan. Oli omanluonteisensa, kuten sinäkin.
Joskus kemiat käyvät yksiin, joskus ei.
Miten suhtaudut työtovereihisi. Pidätkö heistä kaikista?
Kohteletko aivan samoin kaikkia?
Samat jutut, uskoutumiset, keskustelut, jne.?
Pitävätkö kaikki sinusta?
Siitähän tässä on kysymys. Olemme erilaisia, mutta tulemme toimeen.
Ei appivanhempiaan tarvitse edes tavata jos homma ei toimi. Miksi pitäisi käydä puolin ja toisin kylässä jos se on kidutusta kaikille?
Ainoa asia mitä appivanhempien suhteen täytyy tehdä on oikeastaan tekemättä jättämistä eli heitä ei saa arvostella lapsille. Lapsilla on oikeus isovanhempiinsa vaikka vanhemmat eivät heistä pitäisikään.
toimeen on tultava, ja siinä samassa oppii sietämään.
Niin, ainakin mun kohdalla oli vähän ontuva selitys tuo työkaveri-kohta. Nimittäin työskentelen isossa yksikössä, niin isossa, että jos en jostain työkaverista pidä, niin minun ei tarvitse olla hänen kanssa tekemisissä. Mun ei tarvi käydä kylässä epämiellyttävän työkaverin luona. Mutta anoppi on vähän eri juttu. Sitten kun kemiat ei vaan pelaa, minun on parempi olla vain hiljaa ja keskittyä televisin uutisiin. Eli olen se hiljainen tuppisuu sohvannurkassa istuja.