Ollaan yli parikymppisiä, molemmat sinkkuja. Naispuolinen ystäväni on symppis, mukava, välittävä, menevä nainen. Hän on niitä ihanimpia ihmisiä mitä tiedän :) Aina se jaksaa mua kuunnella. En taida pitää häntä tarpeeksi kauniina tyttöystäväkseni ja ollaankin pelkästään ystäviä oltu ja tämä mielipide itseeni hieman hävettää. Hän ei taida oikein miehille kelpaavan, mikä tuntuu älyttömältä. Tekee mieli sanoa että ollaan me miehet ehkä aika tyhmiä kun ei noin mukava nainen kelpaa suhteeseen..
Itse oon symppis, mukava, kiltti...Naisten kanssa en ole niin ujo enää vaan rohkeesti teen alotteita jos siltä tuntuu, mutta vaikea löytää ketään.
Välillä oon miettiny että pitäskö tuo ystävä koittaa saada itselle kumppaniksi, mutta hän on liian arvokas ystävänä.
Monesti kyllä musta tuntuu että on vaikka kuinka huippuhyviä ( mukavia, kilttejä, kunnollisia jne ) ihmisiä jotka ehkä eniten aansaitsivat jonkun toisen kumppanikseen, mutta juuri he on sinkkuja. Sen sijaan on paljon idiootteja suhteissa. En tosiaan tarkoita mitään yksinertaista jakoa, mutta ei monessa sinkussa mun mielestäni mitään ratkaisevaa vikaa ole, esim. sitoutumiskammoisuutta, arkuutta tehdä aloitteita...
Itse oon symppis, mukava, kiltti...Naisten kanssa en ole niin ujo enää vaan rohkeesti teen alotteita jos siltä tuntuu, mutta vaikea löytää ketään.
Välillä oon miettiny että pitäskö tuo ystävä koittaa saada itselle kumppaniksi, mutta hän on liian arvokas ystävänä.
Monesti kyllä musta tuntuu että on vaikka kuinka huippuhyviä ( mukavia, kilttejä, kunnollisia jne ) ihmisiä jotka ehkä eniten aansaitsivat jonkun toisen kumppanikseen, mutta juuri he on sinkkuja. Sen sijaan on paljon idiootteja suhteissa. En tosiaan tarkoita mitään yksinertaista jakoa, mutta ei monessa sinkussa mun mielestäni mitään ratkaisevaa vikaa ole, esim. sitoutumiskammoisuutta, arkuutta tehdä aloitteita...
Vastaukset 4
Vanhimmat
suoraan, kuinka tärkeää ulkoinen kauneus on miehille. On tyhmää kuinka usea kirjoittaja sanoo aina kuinka naisilla on helppoa parisuhdemarkkinoilla, aina tulee joku mies ja vie. Höpö höpö, jos on vaatimattoman näköinen nainen (kuten minä) saa olla vuodesta toiseen yksin, ei juurikaan edes yhdeksi yöksi kukaan tule iskemään (en lähtisikään).
Mitäs sitä turhaan asioita kaunistelemaan: Ulkonäkö on se, joka ratkaisee.
Ei se ratkaise mahdollisen suhteen tulevaisuutta, mutta se ratkaisee paljolti
sen, kenellä ylipäätään on mahdollisuus suhteeseen. Sinäkin olisit muuten
valmis suhteeseen, mutta et pidä naista tarpeeksi kauniina.
Kun ihminen näkee toisen, ei hän tiedä kuinka hurmaava tai mahtava tyyppi hän
on, vaan näkee vain ulkonäön. Siinä vaiheessa karsiutuu jo suuri osa
pois, kun toisella ei ole mitään mielenkiintoa tutustua ihmiseen,
joka ei ulkoisesti iske. Ei silloin ole paljon väliä vaikka tyyppi olisi kuinka
fiksu, mukava ja hauska, kun voiton vie se vähän komeampi tapaus.
Täytyy muistaa se, että nuorien itsetunto rakentuu suurimmaksi osaksi siitä,
mitä mieltä muut ovat hänestä. Jos muut kaverit eivät pidä sitä mukavaa ja
hurmaavaa tyyppiä tarpeeksi komeana, niin eihän sen kanssa kehtaa seurustella.
Varsinkin nuoret naiset ovat kuin kollektiivisesti ajatteleva kikattava kanalauma. Kaikkien kuuluu
pukeutua samalla tavalla, ajatella samalla tavalla, pitää samanlaisista miehistä.
Jos joku mies ei ole kavereiden mieleen, niin ei voi alkaa sitä tapailemaan.
Silloinhan voi joutua sen kanakollektiivin pilkkaamaksi.
Kiinnostaako tämä nainen sinua kumppanina? Mitä arvelet, tunteeko nainen samoin?
On mahdollista, että jos yrität saada tämän naisen kumppaniksesi ja hän ei olekaan kiinnostunut, ystävyytenne saattaa mennä, ainakin katkolle hetkeksi. Tietysti jos olette molemmat kypsiä aikuisia, pystytte varmaan tällaisenkin asian käsittelemään niin että voitte vielä olla ystäviä.
Jos tämä nainen olisi kiinnostunut parisuhteesta sinun kanssasi ja hän olisi mielestäsi sopiva kumppani, niin miksi ette yrittäisi seurustelua? Ystävyys voi säilyä myös parisuhteessa. Eroon päättyneen seurustelun jälkeen voi sitten jo olla vaikeampi säilyttää ystävyyssuhdetta, mutta kyllä sekin on mahdollista.
Kun toisen kanssa viettää aikaa ja hänen persoonansa tuntuu viehättävältä, hänen ulkonäkönsäkin voi muuttua viehättäväksi. Ensin toisesta "vain" pitää ja ajattelee että hän olisi hyvä kumppani. Sitten kun tämän ihmisen kanssa viettää aikaa, voi häneen alkaa tuntea vetoa ja yhtäkkiä huomaa haluavansa tätä ihmistä intohimoisesti ja pitävänsä häntä maailman komeimpana/kauneimpana ihmisenä.
Kaikille ei tietenkään käy näin. Jotkut elävät parisuhteensa kaverisuhteessa tuntematta valtavaa intohimoa. Toiset taas tarvitsevat ulkonäköön ihastumisen tai valtavan vetovoiman ja intohimon kokemuksen voidakseen seurustella. Sinun kannattaa tietysti miettiä mitä haluat ja tarvitse suhteeltasi. Lisäksi kannattaa miettiä myös, mitä tämä nainen haluaa ja tarvitsee suhteeltaan.
Jos päädytte seurustelemaan, sinun kannattaa ehkä yrittää nähdä hänet viehättävänä ja päästä eroon siitä ajatuksesta että hän ei ole tarpeeksi kaunis. Jos joskus sanot että "olisit vielä kivempi jos olisit paremman näköinen" se kyllä loukkaa vaikka ihminen ei olisikaan ulkonäkökeskeinen. Monet haluavat kokea itsensä fyysisesti viehättäviksi ja vetovoimaisiksi kumppaninsa silmissä, vaikka eivät olisikaan huomionkipeitä tai ulkonäkökeskeisiä.
Joskus ulkonäön viehättävyys on kiinni tavasta miten katsoo. Olisiko hänen ulkonäössään jotakin sellaista, johon voisit kiinnittää huomiosi positiivisesti?
On se kyllä vaan valitettavasti totta, että me miehet olemme hyvin ulkonäkökeskeisiä. Itselläkin on ollut useasti sama tunne kuin sinulla nyt, mutta kavereiksi olemme niitten tyttöjen kanssa jääneet ja ehkäpä hyvä niin. Onneksi olen jo pikkuhiljaan oppinut katsomaan naisessa muutakin, kuin ulkonäköä, vaikka sehän aina ekaksi pistää silmään. Itse ainakin pidän, että tytöllä on nätit kasvot ja viehättävä olemus/luonne. Minä en ainakaan ehkä sinun tilanteessasi rupeaisi vielä mitään suhdetta rakentamaan, jollei oikeasti siltä tunnu... mutta sehän on toisaalta vaan mun mielipide. Kannattaa toki myös miettiä, olisiko sulla vientiä muiden tyttöjen kanssa, jotka viehättäis sua mahdollisesti enemmän ulkonäöllisesti. Kandee silti muistaa, että naisten luonnetta on vanhemmiten vaikea muuttaa , mutta ulkonäkö muuttuu väkisinkin, eikä yleensä parempaan suuntaan :) Sama juttu meillä äijillä tietysti.