Hei!
En tiedä mistä aloittaa, mutta toivon, että joku voisi kertoa etten ole ainut tässä tilanteessa elävä.
Noin 4 kuukautta sitten tapasin suomi24:n chatissä ihanan miehen. Hän oli helsingistä ja minä oulusta. Päätimme kuitenkin tavata ja katsoa toimiiko kemiat yhtä hyvin livenäkin. Kävi niin, että ihastuimme ja rakastuimme. Parin päivän seurustelun jälkeen mies ilmoitti, että hän on ollut naimisissa (kihloissa olosta tiesin) ja avioeron harkinta-aika on vielä kesken. Minä otin sen ihan hyvin, kun mies vannoi, ettei koskaan tahdo palata ex-vaimonsa kanssa yhteen.
Meidän rakkaus kokoisti. Nähtiin kyllä aika harvoin, vain viikonloppuisin ja kaks viikkoa sitten palattiin 10 päivän ihanalta yhteiseltä lomalta. Kihloista oli puhuttu ja mies osti mulle sormuksen oikean käden nimettömään. Miehen piti muuttaa mun luokse ouluun ja työt täällä piti olla valmiina odottamassa. Kaikki oli paremmin kuin koskaan mun elämässä. Olin onnellisepi kuin koskaan.
Nyt pari päivää sitten mies läheti sähköpostilla, että on valehdellut avioliitosta vaimonsa kanssa. mitään avioeroa ei ole koskaan ollutkaan. Olen koko ajan ollut toinen nainen. Mies on asunut vaimonsa kanssa nämä neljä kuukautta. Tieto oli todellinen shokki, mutta kun olen jutellut asiasta miehen kanssa, olen antanut sydämessäni jo anteeksi.
Nyt mies miettii uudelleen vielä, kumman kanssa hän haluaa jatkaa. Niin vaimo kuin minäkin haluaa jatkaa suhdetta. Toinen vain voi voittaa ja toinen häviää. Vaikka tiedän miten kovasti mies oikeasti rakastaa minua miten onnellinen hän oli minun kanssa, pelkään että hän valitsee vaimonsa niinku oli jo mailissaan päättänyt. Tämä epätietoisuus on tuskaa. En voi kuin itkeä ja kaivata toista. Ja kamalaa on se, että tiedän että mies kaipaa minua myös. Avioliitto vain on hänelle todella vakava suhde ja lupaus, eikä hän haluaisi epäonnistu jossain niin tärkeässä asiassa. Tilanteeseen liittyy myös taloudellisia kysymyksiä. Mies on varakkaampi kuin vaimonsa ja omistaa oman firman. Osituksessa voisi mennä niin firma kuin omaisuuskin. Avioehtoa ei valitettavasti ole. Siksi pelkään, että mies valitsee ns. helpomman tien ja jatkaa vaimonsa kanssa. Valitettavaa on että tiedän, ettei mies ole niin onnellinen vaimonsa kanssa kuin mun.
Kertokaan hyvät ihmiset, mitä mun pitää tehdä? Miten jaksan tämän kaiken yli jos ero tuleekin ja mies haluaa vaimonsa?
En tiedä mistä aloittaa, mutta toivon, että joku voisi kertoa etten ole ainut tässä tilanteessa elävä.
Noin 4 kuukautta sitten tapasin suomi24:n chatissä ihanan miehen. Hän oli helsingistä ja minä oulusta. Päätimme kuitenkin tavata ja katsoa toimiiko kemiat yhtä hyvin livenäkin. Kävi niin, että ihastuimme ja rakastuimme. Parin päivän seurustelun jälkeen mies ilmoitti, että hän on ollut naimisissa (kihloissa olosta tiesin) ja avioeron harkinta-aika on vielä kesken. Minä otin sen ihan hyvin, kun mies vannoi, ettei koskaan tahdo palata ex-vaimonsa kanssa yhteen.
Meidän rakkaus kokoisti. Nähtiin kyllä aika harvoin, vain viikonloppuisin ja kaks viikkoa sitten palattiin 10 päivän ihanalta yhteiseltä lomalta. Kihloista oli puhuttu ja mies osti mulle sormuksen oikean käden nimettömään. Miehen piti muuttaa mun luokse ouluun ja työt täällä piti olla valmiina odottamassa. Kaikki oli paremmin kuin koskaan mun elämässä. Olin onnellisepi kuin koskaan.
Nyt pari päivää sitten mies läheti sähköpostilla, että on valehdellut avioliitosta vaimonsa kanssa. mitään avioeroa ei ole koskaan ollutkaan. Olen koko ajan ollut toinen nainen. Mies on asunut vaimonsa kanssa nämä neljä kuukautta. Tieto oli todellinen shokki, mutta kun olen jutellut asiasta miehen kanssa, olen antanut sydämessäni jo anteeksi.
Nyt mies miettii uudelleen vielä, kumman kanssa hän haluaa jatkaa. Niin vaimo kuin minäkin haluaa jatkaa suhdetta. Toinen vain voi voittaa ja toinen häviää. Vaikka tiedän miten kovasti mies oikeasti rakastaa minua miten onnellinen hän oli minun kanssa, pelkään että hän valitsee vaimonsa niinku oli jo mailissaan päättänyt. Tämä epätietoisuus on tuskaa. En voi kuin itkeä ja kaivata toista. Ja kamalaa on se, että tiedän että mies kaipaa minua myös. Avioliitto vain on hänelle todella vakava suhde ja lupaus, eikä hän haluaisi epäonnistu jossain niin tärkeässä asiassa. Tilanteeseen liittyy myös taloudellisia kysymyksiä. Mies on varakkaampi kuin vaimonsa ja omistaa oman firman. Osituksessa voisi mennä niin firma kuin omaisuuskin. Avioehtoa ei valitettavasti ole. Siksi pelkään, että mies valitsee ns. helpomman tien ja jatkaa vaimonsa kanssa. Valitettavaa on että tiedän, ettei mies ole niin onnellinen vaimonsa kanssa kuin mun.
Kertokaan hyvät ihmiset, mitä mun pitää tehdä? Miten jaksan tämän kaiken yli jos ero tuleekin ja mies haluaa vaimonsa?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Yksinkertaisesti sinun tulee vain joko jättää mies tai aluksi tyytyä olemaan se toinen nainen. On ihan turha ruvet kisailemaan, koska silloin häviät varmasti. Anna vaimon käydä kisaa, jolloin hän häviää.
Nyt miehellä pitää olla aikaa hoitaa taloutensa ja varallisuutensa niin, että vaimo ei voi viedä kaikesta puolta. Järjestelyt voivat vaatia parikin vuotta, mutta se aika kannatta uhrata.
Jos itse olet niin rakastettava, että miehen saat, niin asia on kunnossa. Jos taas yrität väkisin ja kiristämällä saada miehen pois vaimonsa luota, niin se ei onnistu. nämä jutut vaativa pitkäjänteistä toimintaa, odottelua ja tuskaa, mutta jos tunnet suhteesi sen arvoiseksi, niin lopussa kiitos seisoo.
Mietihän nyt kuitenkin, haluatko tuota miestä, vai hänen varallisuuttaan. Jos haluat tuon miehen, niin hän kelpaa sinulle vaikka varattomana.
Kiitos palautteestasi. Tilanne on todella raastava. Mä ottasin sen miehen vaikka miljoona velkojen kera ja ilman mitään varallisuutta. Siitä ei ole kyse. Rakkaus on niin syvä, että haluan vain elää tämän miehen kanssa. Odottelu on pitkää, mutta olen valmis tekemään sen.
Tuntuupa todella luotettavalta mieheltä...
Valehdellut sinulle silmät ja suun täyteen,
Odottele nyt vain rauhassa minkä päätöksen mies tekee, mutta älä pitkästy.
Kyllä sinä selviät kun otat järjen käteesi!
Et varmasti ole ainut joka on samassa tilanteessa, kipeää se tekee pitkän aikaa, mutta mieti kuinka luottaisit mieheen joka on sinulle jo nyt valehdellut nänkin paljon.
Oletko oikeasti ajatellut mitä hän on etsinyt?
päätös on sinun, annat anteeksi ja kärsit tai lopetat koko suhteen ja kärsit. Elämä nyt vaan on sellaista.
Onpas vaikea tilanne, mutta kuitenkin niin selkeä..mies on naimisissa eli varattu, joka tarkoittaa sitä, että pysy hänestä erossa, ennenkuin loukkaat itseäsi ja muita yhtään enempää. Ymmärrän kyllä, että se on vaikeaa, kun on tunteita mukana, muttet voi muutakaan tehdä.
Itse olen karvaalla tavalla oppinut, että juuri tuollaisiin "eroa harkitseviin" miehiin kannattaa pitää suuri etäisyys. Tuhlaat vain omaa aikaasi odottelemalla miehen mahdollista eroa, mitä ei ehkä tule kuukausiin tai jopa vuosiin. Ja vaikka hän eroaisikin, se ei silti takaa, että te olisitte sen jälkeen yhdessä.
Kyllä tuolla varmasti on miehiä, jotka eivät sinulle valehtele ja ja jotka ovat sinut eksiensä kanssa, eikä ole toisia naisia kuvioissa.
Mutta, jos päätät odottaa (mihin itse en alistuisi), niin älä ainakaan painosta miestä. Kyse on hänen ja hänen vaimonsa avioliitosta, johon sinulla ei pitäisi olla asiaa.
avioliito on minulle pyhä. En halua rikkoa miehen ja hänen vaimonsa avioliittoa. Mutta koska mä en ole koskaan tiennyt koko aivoliitosta ei minun mielestäni voi sanoa, ettei minulla ole mitään asiaa tähän asiaan puuttua. Tämä asia koskettaa meitä kaikkia kolmea. Toki asia pitää selvittää niin, että mies puhuu vaimonsa kanssa erikseen ja mun kanssa erikseen. Ja miehen pitää selvittää omat tunteensa. Päätöksen lopulta tekee hän eikä kumpikaan meistä naisista.
Kiitos kuitenkin mielipiteestäsi. Mun ei auta ku odottaa. vaikka pidempikin aika.
voisin sanoa anteeksi vaan, että mies ollut tosi sika valehdellessaan sinulle.
Itse en miestä huolisi, hän on epärehellinen.
Jos hän olisi alusta asti kertonut miten asiat on, asia olisi aivan toinen juttu.
Rasatuneena tekee mitä vain, sääli.
Itselläni tosi katkeria muistoja....
Sinuna unohtaisin koko miehen!!
Rakastuneena...........painovirhepaholainen, anteeksi.
Niin, olisihan se eri jos olisin tiennyt tilanteesta eikä tämä olisi tullut näin ilmi (mies jäi kiinni vaimolleen). Haluan antaa mahdollisuuden. Jos mies mietintöjensä jälkeen haluaa minut, vaadin avioeropaperit nähtäväkseni ja muuton minun luokseni. Olen kuitenkin koko ajan varautunut pahimpaan. Pelkään, että jään toiseksi vaimon rinnalla. Nyt ei auta ku odottaa. Tuskallista. :(
Niin, ethän sinä voinut tietää, kun mies ei kertonut sinulle totuutta heti alussa. Mutta nyt tiedät. Kyllä miehenkin on otettava vastuunsa. Voimia sinulle odottamiseen, mutta pidä silti silmäsi auki, jos elämäsi mies kävelee sinua vastaan..
Hienoa, että ajattelet tuolla tavalla avioliitosta ja kunnioitat sitä.
Pelkäät, että jäät toiseksi vaimon rinnalla, mutta sitähän sinä olet koko ajan ollutkin, toinen nainen. Anna miehen selvittää asiansa rauhassa, älä vaadi mitään. Pysy tiukkana! Jos mies sinua rakastaa, hän tulee luoksesi myöhemmin.
kiitos tiina lohduttavista ja tukevista sanoistasi. niin vaikea pysyä vahvana yksin. tai enhän minä ole yksin, kun on äiti ja ystävät. Mutta tämä tunne on yksi mun sisällä.
mies sanoi minulle, että olen ollut näiden neljän kuukauden aikana hänelle se ykkönen. Siis hän on rakastanut minua enemmän kuin vaimoaan. Siksi sattuu että nyt hän sanoo, että rakkaus vaimoa kohtaa on vain kasvanut. mitä on tapahtunut sille meidän vahvalle rakkaudelle? mitä olen tehnyt väärin? miksi en riitä?
yritän pysyä tiukkana ja toivoa että mies todella rakastaa minua ja palaa luokseni. Kunpa osaisin olla painotamatta häntä päätökseen.
Iso halaus kiitoksesi sanoistasi Tiina!
Kunpa voisin sinua lohduttaa, mutta eihän siinä sanat auta.. Voin vain yrittää "auttaa" kertomalla, mitä itse ajattelen, koska olen pari kertaa kokenut vastaavaa, eikä siinä loppujen lopuksi hyvin käynyt...Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka sinulle ja tälle miehelle kävisi onnellisestikin, mutta jotenkin..parempi olla realisti, eikä toivoa/odottaa liikaa. Tiedän, että sinuun sattuu nyt ja paljon, mutta niin sattuu tähän mieheenkin ja vaimoon, joka pelkää menettävänsä miehensä toiselle naiselle. Ole sinä kuitenkin fiksu, äläkä puutu heidän avioliittoonsa. Ota etäisyyttä tähän mieheen, anna hänen ottaa yhteyttä sinuun.
Minua helpotti jotenkin se, että vain iskostin omaan päähäni sen, että mies on yhä varattu ja hänellä on niin paljon asiaa selvitettävänään, etten voi tehdä muuta kuin poistua taka-alalle, vaikka teki kuinka kipeää. Oli pakko ottaa järki käteen.
Voimia sinulle!
mitenkähän saisin sinun voimasi. Olen vielä niin nuori ja rakastunut. Mies itse on pyytänyt minua pitämään yheyttä vaikka vaimo on ehdotomasti kieltänyt. Mies haluaa pitää minuun vielä yheyttä. Sovimme, että päätökseen asti laitamme sähköpostia ja sitten jos hän haluaa jatkaa vaimonsa kanssa, minä "kuolen". Eli sitten ei pidetä enää yhteyttä.
Tämä on niin kamalaa. Kumpa kenenkään ei tarvitsis käydä tätä läpi. Tiedän että meihin kaikkiin kolmeen sattuu, mutta en voi ajatella kuin itseäni ja miestäni. Kun toivo on lopullisesti menetetty, anna periksi ja tajuan varmasti sinun sanasi. Nyt en voi sitä tehdä. Tässä on niin paljon pelissä! Mun koko elämä ja tulevaisuus.
En jaksanut lukea viestiketjua,mutta sanonpahan vaan että sua on viilattu linssiin kympillä!Valehtelua ensitöiksi,luuletko että tuollaiseen voi luottaa jatkossa? Ja että ottaisit hänet vaikka miljoonavelkojen kera...siinä vaiheessa jos isot velat painaa-on kuule suhde kireällä!!!
Nuori nainen-etsi vapaa LUOTETTAVA mies!Sellaisia on jotka eivät kättelyssä jo iske tuulesta temmattua juttua!
kiitos kommentista. Niin kai mun pitäis tehdä. unohtaa, mutta kun en halua antaa periksi. miljoona velkoja ei tule ja jos tämän miehen takaisin saan, niin uskon että luottamuksenkin vielä löydän. luotan häneen jo nyt kun olemme puhuneet. hän ei tee tätä toiste. Mutta minä en voi vaikuttaa hänen päätökseensä. siksi vain istun ja odotan että hän saa päätöksensä minulle kerrottua. yritän ranketaa jo uutta elämää, mutta vaikeata se on. Kun rakastaa ja tietää että toinenkin rakastaa. sattuu vaan oleen niin pirun vahva vaimo sillä, että on saanu miehen ihan tossun alle. Nytkin se vahtii sen menemiset ja puhelut ja tekstiviestit ja sähköpostit. kaikki. että silleen..
jos olisit petetty vaimo? Sinä tunnet kovasti itseesi kohdistuvaa sääliä, mutta et näytä kykenevän ajattelevan kovin laaja-alaisesti. Tuolla vaimolla on kenties useita vuosia yhdessä miehen kanssa, sinulla muutama kuukausi "alun huumaa". Kuvittele kaksinkertaiseksi tuo tunteesi ja voit saada kuvan siitä mitä vaimo tuntee suhteenne takia.
Ja kylläpä näyttää mies tosiaan rakastavan vaimoaan kun naisen kielloista huolimatta pitää yhteyttä. Pidä varasi ettet satukin saamaan tuollaista petturia.Kyllä se niin on että miehen täytyisi tehdä valinta tältä seisomalta. Nyt hän selkeästi seisoo välitilassa ja yrittää syödä kahta jäätelöä yhtäaikaa, kuin pikkulapsi.
Jos olisin tuo vaimo, en edes menneiden kunniaksi huolisi tuollaista miestä takaisin. Antaisin pesämunan kanssa sinun hoideltavaksi. Nämä ihmiset on aina tämmöisiä, tulet sinäkin sen huomaamaan. Ennekuin kymmenen vuottakaan ehtii kulua, olet tuo vaimoparka kun mies vokottelee taas nuorempaa ja tekee viikkojen lomareissuja hänen kanssaan.
Huh että pettureita riittääkin tässä maailmassa :(
Jäinpähän vain miettimään, että voiko neljässä kuukaudessa rakastua... Ihastua kyllä voi ja vahvastikin, mutta rakastuminen onkin ihan eri juttu.
Ja vaikka itse olisitkin rakastunut niin älä nyt ainakaan usko sen ukkomiehen rakkaudentunnustuksia! Ihan vaan sinun parastasi ajatellen...
voi sua raasua! mä oon ollu hieman vastaavassa tilanteessa ja kokemuksesta tiedän että se tilanne näyttää ihan erilaiselta näin ulkoapäin tarkasteltuna. Ulkopuolelta tilanteen näkee selvemmin, ollessaan itse tilanteessa rakastuneena sitä on niin sokaistunut että selittää parhain päin miehen kaikki teot.
Mietihän faktoja: mies valehteli suuresta asiasta heti suhteen aluksi ja jatkoi valehteluaan yhtä suurilla asioilla. Oikeastaanhan mies on valehdellut kaikista suhteenne kulmakivistä, omasta statuksestaan ja sinun luo muuttamisesta...lista ei varmasti lopu tähän. 4 kk on kuitenkin niin lyhyt aika ettei siinä ehdi toiseen vielä tutustuakaan kunnolla.
Itse kärsin turhaan, älä tee samaa virhettä. Kirjoituksesi perusteella vaikutat tosi nuorelta, älä tuhlaa parhaita vuosiasi tuollaiseen mieheen. Uskon sinun sitäpaitsi jo tietävän miten tämä tulee päättymään. Yritä jaksaa, muista tosiaan että monet muutkin ovat olleet samankaltaisissa tilanteissa, ja selvinneet niistä. Toivon että voisin auttaa sinua. *halaus*
olen hyvin uori, vasta 19 vuotias. Ja hyvin rakastunut. Toivon parasta mutta koko ajan takaraivossa jyskyttää tieto siitä, että tulen jäämään kakkoseksi. En silti halua luovuttaa vielä. Mies on sanonut tekevänsä päätöksensä viikonlopun aikana. Itken vasta kun hän sanoo minulle, että valitettavasti vaimo vai pidemmän korren.
Mä niin toivoisin että sä voisit auttaa mua! Tuntuu niin yksinäiseltä! Vaikka en ole yksin, tuntuu kuin kukaan ei ymmärtäisi. voisitko vaikka lähettää sähköpostia? Anna osoitteesi niin kirjoitan sinulle... *halaus*
"Avioliitto vain on hänelle todella vakava suhde ja lupaus, eikä hän haluaisi epäonnistu jossain niin tärkeässä asiassa."
Aika ihme mies jos näin on mennyt sanomaan.
Älä nyt hyvä ihminen itke huijarin perään! Etkö nyt vielä ymmärtänyt ettei hänen sanaansa voi luottaa? Haluatko kumppanin joka valehtelee sinulle?
Vaikka mies valitsisi sinut vaimonsa sijaan et voita mitään. Saat kumppaniksesi ihmisen jolla on eroprosessi pahasti kesken ja omasta kokemuksesta (erosin miehestäni ja pakenin heti uuteen suhteeseen) voin kertoa että uusi suhde kärsii rajusti. Ei ihminen nyt vaan ole valmis sitoutumaan uuteen ihmiseen lennossa, suru on saatava ensin surra pois ja koottava itsensä uudestaan.
Oikeasti, viisaasti teet jos alat saalistamaan vapailta markkinoilta, silloin ehkä sydämesi säilyy ehjempänä.
Voimia oikeiden ratkaisujen tekemiseen:)
Kumpi teistä on sitten voittaja? Se joka "saa" miehen vai se joka jää ilman? Vaikea ajatella, että kummankaan tekisi mieli miestä ottaa. Vaikka onhan Suomessa naisia, jotka Nykäsenkin perään parkuvat...
TOLLANEN ON RUMAA NAISTA KOHTAAN.