Mikä oikeus anopilla on lapsenlapsiinsa, jos ei ole aikoinaan omaa lastansa hoitanut. Sitäpaitsi hän ei edes ymmärrä lapsen tarpeita mikä on käynyt aikoinaan ilmi hänen seurustellessaan kahdenkesken lapsenlapsensa kanssa. En todella ymmärrä näitä anoppien huutamia oikeuksia enkä myös ymmärrä sitä etteivät nämä anopit ymmärrä käsitettä velvollisuus mikä puolestaan liittyy vanhempiin. Ei ole olemassa mitään pakkoa tai oikeutta mikä olisi sidottu anoppiin hänellä ei yksinkertaisesti tällaista oikeutta ole. On harhaanjohtavaa kun monet anopit täällä huutavat lapsen tarpeista ja oikeuksista. Lapsen tarpeet määrittävät vanhemmat niin kauan kun lapsi on ala-ikäinen. Ei ole myös totta, että lapsi jollain tavalla kärsisi, jos ei tapaa anoppiaan joka voi olla esim holtiton, vastuuntunnoton, alkoholisti ym. Lapsen elämän rikastuttavat ympärillä olevat terveitä arvoja ja elämäntapoja omaavat ihmiset eikä suku ole välttämättä se oikea segmentti.
mikä oikeus
tuomittu miniä
191437
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
asiaa. Lapselle on tärkeää, että on ympärillä luotettavia aikuisia, mutta missään ei todellakaan mainita, että niiden pitäisi olla juuri niitä biologisia isovanhempia.
Ja isovanhemmilla ei mitään oikeuksia lapseen - ei toisaalta velvollisuuksiakaan. Ihanaahan se on, jos lapsella on rakastavat isovanhemmat ja hyvät suhteet, mutta aina ei vaan näin voi olla.
"Lapsen tarpeet määrittävät vanhemmat"
- Väärin!
Vanhempia on vaikka minkälaisia - siis vanhempiaKIN!
Lasten ja isovanhempien suhde on ihan erityislaatuinen. Siis parhaimmillaan. Jokainenhan muistelee mummulaansa ja varsinkin mummuaan lämmöllä.
Tasapainoiseksi kehittymiseen olisi tarpeen, että lapsella olisi paljon luotettavia, lasta huomioivia aikuisia ympärillään.
Puhun ideaalista.
Valitettavasti on olemassa huonoja isovanhempia. Mutta niin on myös huonoja vanhempia, jotka eivät ymmärrä lapsensa hyvästä yhtään mitään.
On ihan luonnollista, että meitä ihmisiä on erilaisia mutta tässä yhteydessä oli juuri kysymys siitä "ideaali- myytti -ajatuksesta, että JUURI näitä toisen ääripään anoppeja on myös olemassa ja mitään oikeutta ja velvollisuuksia heillä ei ole.
Toki vanhemmissakin löytyy holtittomia se on totta esim minun anoppini vanhempana ei ole hoitanut niitä velvollisuuksia ja ottanut sitä vastuuta mitä hänen olisi kuulunut ottaa. Elämä on kierre, jossa meistä miniöistäkin tulee mitä todennäköisemmin isovanhempia mutta on hyvä juuri havaita tämä elämä sellaisena kun se on eikä värittää näitä varsin epärealistisia ajatuksia, että kaikki olisivat hyviä ja oikeudet kuuluvat kaikille ajatusta.
"Isovanhempien ei ole velvollisuus kasvattaa lapsenlapsiaan, se on lasten vanhempien tehtävä.
Appivanhempien tehtävä on hemmotella lapsenlapsiaan."
varmaankin tuollainenkin sanonta on liikkeellä mutta mielestäni kenelläkään ei ole mitään tehtävää varsinkaan hemmottelutehtävää?? Kasvatusperiaatteet lähtevät vanhemmista..on ihmisiä ketkä katsovat jatkuvan hemmottelun olevan haitaksi ja päinvastoin tässäkään ei voi noudattaa yhtenäistä myyttikaavaa. Suorastaan lapsellista ajattelua !
Runontaja osasi asian kauniisti ilmaista, siis näin se menee.
aloittaa aina ja aina tästä samasta aiheesta uuden ketjun.
Kun olet jo ainakin kymmenessä ketjussa puinut tätä samaa asiaa omasta anopistasi ja hänen alkoholismistaan, mielentilaongelmistaan, siitä miten ei ole hoitanut miestäsi kun tämä on ollut lapsi, miten ei tajua lastenhoidosta mitään, niin ihmettelen ettet ole tosi elämässä saanut minkäänlaista ratkaisua aikaiseksi. Vai onko niin että olet käsittänyt anopin huitsin nevadaan ja nyt joko miehesi ei ymmärrä sinua (koska ei näe asiassa mitään ongelmaa) vai oletko käsittänyt itse olevasi väärässä ja sinulla on äärimmäisen huono omatunto? Haet nyt täältä hyväksyntää toistuvilla ketjuillasi jotta omatuntosi rauhoittuisi? Toinen vaihtoehto on sitten se että olet vain "puskista huutelija" joka oikeassa elämässä ei saa mitään ratkaisua tehtyä mutta täällä esiintyy jyrkästi oman mielipiteensä takana seisovana henkilönä?
Muuten en voi käsittää miksi jatkat tästä samasta aiheesta jatkuvasti (muuallakin kuin tällä anoppi palstalla)?
sinä se jaksat tuomita muiden kirjoitukset ja asetat rajat ihmisten mielipiteiden ilmaisemiseen. Jos et viihdy täällä tai et jaksa lukea viestiketjun kaikkia viestejä häivy. Mistä sinä päättelet, että aina on kysymyksessä yksi ja sama henkilö ? Oletko niin lapsellinen ettet käsitä sitä, että ihmiset voivat haluta jakaa asioita keskenään ja haluavat erilaisia aspekteja omille kokemuksilleen ilman minkäänlaista hyväksyntää sinun sanojesi mukaan. Oletko itse katsonut peiliin ja miettinyt miksi minä luen tämän kirjoituksen, miksi olen täällä ym
No sitten ymmärrän jos jokaisen tämänkaltaisen viestiketjun aloittaja on eri henkilö, sattumalta vaan tilanne on aina sama, anoppi alkoholisti, mielenterveysongelmainen, ei ole hoitanut omaa lastaan eikä pysty hoitamaan luotettavasti lapsenlastaan ja aloittaja perää joka kerta miksi isovanhemmilla olisi oikeus tavata lastenlastaan ja joka viestissä puhuu ARVOISTA.
Mutta jos aina on eri henkilö kyseessä, pyydän nöyrimmästi anteeksi maalaisuuttani.
Ja muuten olen kirjoittanut tasan kahdessa viestiketjussa ennen tätä, kummassakin yhden viestin. Tosin tuomitsin toisessa henkilön jonka ainoa mielipide aloittajalle oli "OLET TÄYTTÄ SONTAA", olen hyvin pahoillani jos aiheutin ko henkilölle jonkinlaista mielipahaa, herkkä ihminen kun todennäköisesti on.
En oikein ymmärrä, eli et hyväksy toisen mielipidettä jos henkilö on sama ? pitääkö olla kyseessä eri henkilöiden mielipiteet jotta asia tai asiat ovat hyväksyttävissä ?
tämä sama sairas on suoltanut noita aloituksiaan jo ainakin n.vuoden päivät, sisältö niissä on aina sama.
IRL hän ei saa mitään aikaiseksi, on täysin saamaton tollukka joka purkaa pahaa oloaan haukkumalla puolustus kyvytöntä anoppiaan.
Mihin kummaan sinut on tuomittu?
Ihmeen hyvin tunnut tietävän, mitä anoppisi teki kun oli itse lasten äiti. Sinä tuskin siihen aikaan olit edes olemassa.
Olen paljon lueskellut näitä palstoja, ja harvoin täällä isovanhemmat vaativat jotain oikeuksia lapsenlapsiinsa. Puhumattakaan että peräti huutaisivat oikeuksiensa perään.
Lapset ovat ihmisiä, eivät kotieläimiä.
"Lapsen tarpeet määrittävät vanhemmat niin kauan kun lapsi on ala-ikäinen." - Lapsella on tarpeita, joihin heillä on oikeus, vaikka vanhemmat kuinka yrittäisivät estää. Lapsilla on oikeuksia, jotka on määritelty laissa.
On harhanjohtavaa sanoa, että vanhemmat yksin voivat lapsen asioista päättää. Lapsi on yksilö. Hän ei ole puoli-ihminen. Lapsella on oikeus rakastaa ja kaivata muitakin ihmisiä kuin vanhempiaan. On vain huomattu, että lapsi esim. saatetaan ottaa pois päivähoitajalta ja siirtää toiseen paikaan, jos vanhemmat epäilevät, että lapsi liikaa kiintyy hoitajaansa. Sama koskee isovanhempia.
On helppo täällä syyttää isoäitiä puliakaksi ja kassialmaksi, kun lukijat eivät hänestä tiedä mitään. Ilmeistä on, että lapsi kaipaa isoäitiään, eikä lapsen äiti halua heidän tapaavan.
Lapset kuuluvat yhteisöönsä, ja on väärin, että vanhemmat yrittävät pitää heidät erossa suvustaan. Samat geenit ovat lapsella kuin isovanhemmillakin, sieltä ne ovat kotoisin.
Aikuisena jokainen haluaa tietää, mitä muu suku on saanut aikaan.
Sukututkimus on nyt arvossaan.
Hieno huomautus tämä maininta sukututkimuksesta.
Annan tänä jouluna kaikille lapsenlapsilleni itse tekemäni kuvallisen sukututkimukseni, semmoiset 30 sivua kullekin.
Painatin lehtisen kuvineen. Siitäpä sitten kukin näkee aikuisena (nuorin on vasta 2-vuotias), mistä on lähtöisin. Olen oikein ylpeä aikaansaannoksestani. Jokaisen lapsukaisen oma kuva on kansikuvana.
Onneksi kaikilla lapsenlapsillani on vielä kaikki isovanhemmat elossa ja hyvissä voimissa.
ensinnäkin kuka ottaa vastuun kun lapsi on alle 18 v varmaankin tämän sinun teoriasi mukaan suomen laki tämän määrittää... Toisekseen vanhemmat ovat biologisia vanhempia, jotka tietävät tasan tarkkaan lapsen tarpeet ja ympärillä olevat negatiiviset ns heijasteet. Vanhemmilla, kun heillä on tämä vastuu ja biologinen läheisyys on oikeus ja velvollisuus mm suojella lapsiansa. Isovanhemmat ovat aivan toinen käsite heillä on mahdollisuus osallistua lapsenlastensa elämään vanhempien ehdoilla.
elämä on historiaa ja eläviä olentoja esim ihmisiä. Tärkeintä lapselle on ymmärtää ne rakastavat, välittävät ja oikeita arvoja omaavat ihmiset ja peilata tätä kautta menneisyyttä. Kyllä rakastavat vanhemmat osaavat kertoa sukulaisuudesta aivan oikealla tasolla.
Miten yleensä tulet toimeen ihmisten kanssa?
Kun olet niin anoppiasi vastaan, niin löydätkö muista ihmisistä hyviä puolia?
Miten lapsesi suhtautuu elämään? Miten torjut negatiivia heijasteita lapsesi ympäriltä?
Itse olen niin arkipäiväinen, etten negatiivisia heijasteita tajua. On vain ihmisiä, kaikki erilaisia.
Lapsien on opittava tulemaan toimeen kaikenlaisten luonteiden kanssa. Niin ovat aikuisetkin joutuneet opettelemaan.
Jos ei opi, on vaikeuksissa.
Lapsien oikeuksista on lähdettävä, ei isovanhempien eikä vanhempien. Lapsien tarpeet määrittävät heidän oikeutensa ja vanhempien tehtävänä on pyrkiä ne toteuttamaan. Lapset eivät ole vanhempien omaisuutta, eivät siten, että vanhemmilla olisi oikeus tuhota heille tärkeitä ihmissuhteita.
Isovanhemmat ovat lapsille tärkeitä ihmissuhteita, kuten suku yleensäkin. Mikäli vanhemmilla ei ole kykyä ymmärtää lapsiensa tarpeita, se on ikävää, mutta oikein se ei kuitenkaan ole. Lapsien tarpeita tuntea omaa perimäänsä, siis muutakin kuin vanhempansa, ei sovi vähätellä.
Mikäli isovanhemmat ovat oikeasti kelvottomia lapsia kohtamaan, tietenkin lapsia tulee heiltä suojella. Aivan samoin suojelemisen tarve syntyy myös vanhempia kohtaan, mikäli he ovat kyvyttömiä vastamaan lapsien tarpeisiin. Katkeruus ja luulotellut syyt ja omistamisen tarve eivät ole perusteita sille, ettei lapsia saa tavata itselleen läheisiä ihmisiä.
Lasten neuroottinen omistaminen on sairasta toimintaa ja sitä ei tulisi perustella vanhempienoikeuksilla. Oikeudenmukainen toiminta on oikein, puhtaasti sillä perusteella, että toiminnan lähtökohtana on eettinen pyrkimys oikeaan, mitään toimintaa ei tee oikeaksi vain toimijoiden asema -olkoonkin vaikka vanhemmuus.
kaikki ei mene nyt aivan kaavan mukaan. Perheet ovat erilaisia ja niin ovat myös ympärillä olevat ihmiset. Vanhempien asia on valvoa, että lapsille kehittyy oikeanlainen arvomaailma eivät he kykene lapsena käsittelemään asioita samalla tavalla kun aikuinen. Ei ole todellakaan pakko ei velvollisuutta olla missään tekemisissä ilkeilevän anopin kanssa..
On teillä huvit! Innostuin minäkin vastaamaan ja laittamaan lusikkani tähänkin soppaan. Mielestäni miniät ne sit vasta osaavatkin ilkeitä olla ja joka käänteessä anoppia moittia. Onneksi minun miniäni on fiksu..