luulin katseillasi, osin ehkä myös puhumattomuudella, ja ohimennen hymyillä olevan jotain merkitystä, kuvittelin uskaltavani kertoa kaiken, tai ainakin osan sitten kun ei enää nähdä. nyt kuitenkaan kun ei enää nähdä, mieleni on muuttunut, epäillys on tullut kuvitelmien paikalle. mahdoinko kuitenkin tosissani kuvitella puhumattomuuden ja hymyt mahdolliseksi viehtymykseksi, joka kuitenkin loppuenlopuksi paljastuu jonkinmoiseksi inhoksi / vastenmielisyydeksi ?
olen hyvin harmissani kun sinusta ei saa selvää. enpä kyllä itsekkään varmastikaan kovin helposti selvää otettava ole, ja toki voi minuakin syyttää puhumattomuudesta... mutta kun tiedät tapani työskennellä, varmasti olet kuullut minun sanoneen etten puhu muutenkaan usein, luulisi sinun tehneen siinä tapauksessa 'aloitteen' ? luulisi päivään kuuluvan silloin muutakin kuin mahdolliset 'moi' ja 'moikka'
tosin minähän olen aina ollut se mustalammas, väärinymmärretty, syrjään heitetty, miksi se siis tällä kertaa tuntuu niin pahalta ? miksen kerrankin voisi olla se huomatumpi neitihenkilö ?
olen hyvin harmissani kun sinusta ei saa selvää. enpä kyllä itsekkään varmastikaan kovin helposti selvää otettava ole, ja toki voi minuakin syyttää puhumattomuudesta... mutta kun tiedät tapani työskennellä, varmasti olet kuullut minun sanoneen etten puhu muutenkaan usein, luulisi sinun tehneen siinä tapauksessa 'aloitteen' ? luulisi päivään kuuluvan silloin muutakin kuin mahdolliset 'moi' ja 'moikka'
tosin minähän olen aina ollut se mustalammas, väärinymmärretty, syrjään heitetty, miksi se siis tällä kertaa tuntuu niin pahalta ? miksen kerrankin voisi olla se huomatumpi neitihenkilö ?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuka nainen kutsuu itseään "neitihenkilöksi"... ?
kun ei itseään kuitenkaan miksikään 'neitoseksi' tunne, niin neitihenkilö ajaa saman asian, eri kirjaimin vain.