16v. ollaan pidetty yhtä ja yksi muksu kasvaa mukana.
Nyt työtilanteen takia, oman alan duunia löytyisi ulkomailta, (raskas metalli).
Tie veisi jopa arabiaan. Afrikka olisi toinen vaihtoehto.
Sitä tässä ihmettelen et kestänkö minä, sitä erossa oloa. Vaimoni on kovaluu ja kestää, uskon sen.
Ikinä en ole reppuhommia tehnyt, mutten ole ikinä sanonut etten lähtisi reppuriksi.
Ikää on vasta päälle 30v. mut ipana aloittaa koulun 1½v. päästä.
Nyt työtilanteen takia, oman alan duunia löytyisi ulkomailta, (raskas metalli).
Tie veisi jopa arabiaan. Afrikka olisi toinen vaihtoehto.
Sitä tässä ihmettelen et kestänkö minä, sitä erossa oloa. Vaimoni on kovaluu ja kestää, uskon sen.
Ikinä en ole reppuhommia tehnyt, mutten ole ikinä sanonut etten lähtisi reppuriksi.
Ikää on vasta päälle 30v. mut ipana aloittaa koulun 1½v. päästä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
alle kuukaudessa, joten ei siinä tule olemaan ongelmaa.
Suhde lapseen onkin sitten asia erikseen. Mun "isä" oli myös matkatöissä ja minulle hän on vain joku ihminen, joka silloin tällöin käväisi kotonani. Jos haluat olla isä lapsellesi, niin et lähde.
mutta lapsi ei. Kuten tuossa edellinenkin sanoi, jos olet isä, olet isä. Kun olet lapsen saanut ja perheen perustanut, ei häipyminen toisen elämästä vain käy päinsä. Että viitsitkin edes harkita...
***
Vaimo ja lapsi mukaan tai jätät lähtemättä. Muuten et tule kestämään sitä ilman ikävää ja muita negatiivisia tunteita. Olet mustasukkainen vaimosta ja hän sinusta. Olet surullinen, kun et ole perheesi kanssa etkä voi olla isä lapsellesi. Lapsesi vieraantuu sinusta ja vaimosi tuntee olevansa yksinhuoltaja. Tuollaisesta ei seuraa mitään hyvää. Voit myös alentua ja sortua pettämään, joten erokin voi olla edessä.
Älä lähde, itse olen samassa tilanteessa, 44 v kaksi lasta 5 ja 9, tarvittiin rahaa asuntoa varten ja nyt olen reissussa ollut 5 vuotta.
Verottajan ns. 6 kuukauden sääntö ja max 72 päivää Suomessa on oikeassa elämässä max 50 päivää, afrikasta käsin ei sitäkään.
Verottaja koko ajan kimpussa vaatimassa selvityksiä, sosiaaturva mennyt, ikävä ollut kova (mitään ulkopuoleisia ei ole suhteessamme ollut koskaan 11 vuoden aikana kumminkaan päin) kaikkia isoja juttuja on menettänyt (syntymäpäiviä, ensimmäisiä koulupäiviä yms.) ja verottaja joko imee kaiken hyödyn tai sitten eristää sinut tuolla säännöllä perhe-elämästä tehokkaammin kuin sisäministeriö vangit perheistään.
Älä lähde, ole mielummin työtön lasten kanssa, paskat Suomen takoudesta, anna jonkun muun uhrautua, niin pienen vuoksi ei kannata luopua niin paljosta. Älä tee samaa virhettä kuin minä.
Ei se sosiaaliturva mene kun maksat itse tai jos on suomalainen firma niin sopimus siten että maksetaa sosiaaliturvamaksut suomeen ja ei verottajan tarvitse tietää missä töissä olet ja niin edelleen. Se on eri juttu jos olet ulkomaisessa firmassa töissä niin pitää itse huolehtia sosiaaliturvata kuten eläkkeestä ja muista asioista. Paras on jos saa suomalaisesta firmasta komennuksen ulkomaille ja jos vielä sattuu saamaan päivärhat niin hyvä tulee.
Yksi tapa on että otat perhenn mukaan niin hyvä tulee ja itsekkin ollut reissuhommissa ja jos seurustelee niin max. 2-3 viikkoa töissä ja viikko kotona niin ei vieraannu vaimostaa eikä lapsistaan.
Omassa tuttavapiirissäni paljon niitä, jotka lähteneet miehen työn takia ulkomaille yleensä 2 1 vuotta -sopimuksella (eli viimeinen vuosi on optio ja sitä jatketaan, jos kumpikin eli työnantaja ja työntekijä sitä haluaa). Paikka kannattaa valita sen perusteella, että millainen koulu siellä on. Monissa maissa on yksityisiä englanninkielisiä kouluja, joten se ei ole ollenkaan hullumpi tapa aloittaa koulutaivalta. Kun esimerkiksi 1-2 vuotta kävisi englanninkielistä koulua, niin siitä olisi hyvä tulla takaisin Suomeen ja aloittaa sitten englannin lukeminen.
Jos haluaa perheenlisäystä, niin vaimolla olisi hyvä mahdollisuus hoitaa lasta ja nähdä maailmaa samalla ilman, että se vaikuttaisi hänen uraansa.
Itse siis ehdottaisin sitä, että perhe lähtisi mukaan vähintään siksi aikaa, kunnes lapsi aloittaa koulun tai kävisi esim. ekan vuoden sitä kautta
Tuttavani mies joutui työnsä puolesta olemaan paljon poissa kotoa (oma yritys). Havahtui perheen tärkeyteen vasta, kun oma lapsi oli kysynyt yrityksen palkkalistalla olevalta mieheltä, oletko sinä minun isi?