maan hiljaiset varatut kakkosnaiset, miksi ette halua erota siitä omasta miehestänne??? Pysytte näillä palstoilla hiljaa, vain sinkkukakkoset täällä kiukkuaan purkavat. Onhan teilläkin suu puhua, vai mistä hiljaisuutenne johtuu?
Kertokaapa te
varatut kakkosnaiset
482757
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
puhua? Kell onni on, se onnensa kätkeköön...
Oma mies on ns kunnon mies - tosin niin on salarakaskin. Itseasiassa salarakasta kunnioitan siinä suhteessa enemmän kuin omaani, jolla on tapumusta pieneen vilppiin eli tod näk pitemmällä tähtäimmellä pettämiseenkin. Ja mistäpä sitä tietää, vaikka olisi jo pettänytkin. Joka tapauksessa perusasiat ovat kunnossa, kyllä talovelat ja yhteiset lapset jonkin verran vaa'assa painavat ja tahtia rauhoittavat - etenkin kun salarakas on tasan samassa jamassa.
Mutta kuten sanottu, mitäpä siitä "kylillä huutelemaan".
järjetöntä puhetta
"Itseasiassa salarakasta kunnioitan siinä suhteessa enemmän kuin omaani, jolla on tapumusta pieneen vilppiin eli tod näk pitemmällä tähtäimmellä pettämiseenkin."
niin järjetöntä että sanattomaksi meinaa vetää. Siis et edes tiedä onko oma miehesi pettänyt (ja luultavasti ei)! Sitä vastoin sinä itse petät, ja niin tekee tämä "kunnioittamasi" toinenkin mies.
Ja silti kunnioitat häntä enemmän, ja nimenomaan tuossa pettämis asiassa. Käsittämätöntä! Tajuatko edes miten järjettömiä ovat ajatuksesi?
Ei ole syytä olla kiukkuinen. Kaksi varattua kun on suhteessa, molemmat tietävät, mitä perhe ja sen velvoitteet merkitsevät. Kyllä lapset ja omaisuus yleensä pitävät avioliitossa,v aikka rakastuisikin. Minä ainakin rakastan kakkosmiestäni, omaani en rakasta lainkaan, mutta avioero ei tule kyseeseen. Lapsilla on hyvä olla ehjä koti, jossa on läsnä molemmat vanhemmat, mikään ei ole tärkeämpää, samoin ajattelee kakkosmies. Molemmat olemme avioliitoissa, joissa tunteet ovat kuolleet kauan sitten, mutta lapset pitävät meidät puolisoidemme kanssa. En tiedä, onko mieheni pettänyt minua tai pettääkö parhaillaan, se ei oikeastaan liikuta minua, minulla ei ole rakkauden tunteita häntä kohtaan, enkä siksi ole mustasukkainen. Tulemme toimeen arjen asioissa, meillä ei ole suurempia riitoja eikä erimielisyyksiä.
tuollaista elämää en haluaisi elää.
nyt tietoisesti päättäisikään haluavansa..?
En ainakaan itse erityisesti halunnut - mutta pitkälti ed. kaltaisessa tilanteessa elän. Alun ahdistuksen jälkeen on huomannut, että kaikessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Lasten kasvaessa kohti aikuisuutta tilanteet tulevat tod näk muuttumaan, mutta nyt on nyt.
Onko taloudelliset & käytännön järjestelyt niinpaljon painavampia elämässä, että voi loppuelämän elää "tunteettomasti" aviopuolisonsa kanssa yhdessä ja kuvitella sen olevan parasta lapsille? Vaikka arki sujuisikin turvallisesti ja riidattomasti tunteettomuus ja rakkaudettomuus elämässä siirtyy kasvatuksessa seuraavalle sukupolvelle. Lapset kuitenkin haluaisivat vain äidin ja isän olevan onnellisia, muttei väkisin.
Näin minäkin ajattelin tuosta kirjoituksesta, jossa kerrottiin kuinka lasten takia ollaan rakkaudettomassa liitossa. Autot ja asunnot on. Mutta näkevätkö lapset sitä vanhempien välistä hellyyttä ja rakkautta ja kuinka sitä osoitetaan. Minkälaisen kuvan parisuhteesta lapset saavat, kun äiti ja isä eivät rakasta toisiaan vaan ovat vain yhdessä saman katon alla. Kasvaako taas uusi sukupolvi nuoria aikuisia, jotka eivät kykene ja osaa näyttää rakkautta ja tunteita, kun ovat jo omassa lapsuudenperheessään havainneet, että rakkaus ei ole se mikä pitää vanhempia yhdessä vaan raha. Ja on kummallista väittää, että lasten takia ollaan yhdessä, jotta lapset saisivat paremman elämän. Lapset huomaavat kyllä teeskentelyn ja sen että vanhemmat eivät ole onnellisia keskenään. Ja heistä mahdollisesti itsestäänkin tulee sitten niitä onnettomia parisuhteissaan, kun eivät näe mitä todellinen rakkaus on ja kuinka sitä osoitetaan. Nykyään ei lasten takia tarvitse olla kulissiavioliitoissa, se on epärehellistä. Lapset kasvavat aivan tasapainoisiksi ihmisiksi, vikka olisivatkin eroperheistä. Tärkeintä on aito välittäminen, rakkaus ja rehellisyys. Niillä myös avioerolapset ponnistelevat elämässä eteenpäin.
sellainen asioita ymmärtävän realistinen kirjoitus, joka ei tuomitse eikä puolustele ketään, vaan puhuu asiaa siitä, minkä pitäisi olla etusijalla: lapsien edusta.
aivan samaa mieltä. Kyllä lapsiin jättää jälkensä tuollainen tunnekylmyys vanhempien välillä. Ja salamyhkäisyys, kyllähän lapset sen vaistoavat, että jotain pielessä, jos äiti käy muualla "pitämässä hauskaa".
Lapset kun oppivat esimerkin kautta, joten millaisen esimerkin he saavat miehen ja vaimon suhteesta?
Kyllä se on parasta lapselle, jos hän näkee äitinsä ja isänsä olevan onnellisia. Jos eivät keskenänsä, niin sitten uuden puolison kanssa. Mutta tärkeää olisi lasten myös nähdä tuota että aikuiset rakastavat toisiaan ja ovat onnellisia!
Aika roisisti; onnettomia aikuisia onnettomista perheistä. Ei vanhempien pusuttelua ja herkkiä hetkiä ja lapsi jää jotain tärkeää ilman? Jos olet eronnut ja lapsesi on kasvanut onnelliseksi, niin todella hyvä niin. Olette onnistuneet vanhempina hyvin, vaikka parisuhteessa epäonnistuitte. Älä kanna syyllisyyttä siitä ja selitä yhä uudestaan ja uudestaan kuinka onnellisia lapsia avioeroperheissä kasvaa.
hyvin kannattaako nykyiseni jättää miehen takia ja odotan myös uuden miehen siirtoa: jättääkö hän naisensa.
tuli sillä ykkös-kakkos Suvilla kiirus miettiä mitä touhuaa. On itse varattu ja touhuaa toisen varatun kanssa. Taidan käräyttää sen miehelleen näin Joulun kunniaksi. Voi sittennauttia Joulusta ja muusta mukavasta halujensa mukaan.
Olen tyytyväinen tän hetken tilanteeseen ja ei ole tarvetta erota aviomiehestä eikä myöskään rakastajasta.
Eri asiat yhdistää kumpaankin mieheen.
Kiukkuaan täällä purkaa enimmillään vaimot jotka eivät saa miehiään komennettua pysymään kotona.
Ymmärrän kyllä kumpaakin siis miestä joka ei jaksa istua kotona vapaa-aikaansa ja vaimoa joka kotona odottaa miestään.
Itse suhtaudun itsekkäästi minullahan on mies ja rakastaja.
Joskus katson tätä palstaa ja eipä ole aiemmin ollut tarvetta kommentoida.
Miksi eroisin siis pysyn naimisissa. En odota että myöskään rakastajani eroisi ei toivottavasti ainakaan minun takia toivon että voi tehdä onnelliseksi myös vaimonsa. Ja heillähän on lapsia hyvä kun isä jaksaa kiekkokaukaloilla roikkua poikiensa kanssa.
En voi vastata kun omasta puolestani joten muut kertovat jos kertovat. Ja ihmeessä miehet joilla on rakastajatar kertokaa tekin. Olette kuitenkin se tärkein ja puhutuin tässä jutussa.
hyväksyt myös mieheltäsi sen et sillä on toinen nainen jota käy aina tarpeen tullen polkaisemassa?
Kakkosellakin pitäis olla tuuraaja - no miksi ihmeessä..?!
Kysyin omalta salarakkaaltani asiaa - hän totesi, että miksi vaarantaa jo olemassa oleva elämä? Kukin tyylillään, mutta omalle kakkoselleni olen ainut kakkonen ja päinvastoin :-)
että mieheni on normaali mies normaalien tarpeidensa kanssa.
Jos polkasee sittenhän polkasee.Meidän suhde on nykyään enemmän kaverisuhde joten en kyttää kenen kans harrastaa.
hänen kanssaan sinä Kakkosnainen? Eikö tuo ole saatanan tekopyhää? Ainakin minusta se on juuri sitä.
Rakastettiin ja en usko että monikaan aviopari samallailla rakastaa vielä 20v jälkeen.
Saatana ja pyhä kannattaa unohtaa. Naimisissa ollaan ja ei ole syytä ollut erota. Tuskinpa ollaan ainoa aviopari joiden rakkaus on muuttuu vaan välittämiseksi. Ollaan parhaita ystäviä ja meillä on edelleen yhteiset lapset ja harrastukset joskin seksi on jäänyt.
Monilla aviopareilla seksi vähenee tai jää kokonaan kun on vuosia oltu naimisissa. En usko tän olevan edes erikoista. Ehkä vaan se että puhun on erikoista.
perustat tiedon seksin vähenemisestä.
Olemme olleet yhdessä lähes 40v ja ei se mihinkään ole vähentynyt, saanut vain uusia ihania vivahteita.
Mie oon ollu saman naisen kanssa naimisissa jo 25 vuotta. Ja on se vähenny seksi. En kylläkään siittä emäntää syytä ei minnuukaan kiinnostasi monta kertaa päivässä niinkun nuorena kollina.
Muotoo on muuttanu emäntä ja minä. Perus seksi on samaa kun ennenkin. Jos toisella soppii jotta naijaan jossain muualla kun omaasa kammarissa niin onko tuo nyt pahakkaan asia?
Kunhan kumpanenki on tyytyväinen. Sillohan ei kukkaan petä eikä tarvii olla ilman.
Toiset jaksaa toiset ei.
Kiitos kakkosnaiselle oikeista toteamuksistasi. Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Liittoa takana yli 30 vuotta. Meillä vaan valitettavasti on mieheni kanssa vaikeuksia päästä yhteisymmärrykseen siitä hyvän ja riittävän seksin tarpeellisuudesta. Siihen ei oma puolisoni riitä, syistä, joita en tässä halua mainita. En missään nimessä halua erota, ystäväpohjalle on perustunut oma liittoni suurelta osin. Miehelleni olen antanut vapauden kokeilla toistakin. Itse olen kakkonen. Päätöstä ei mieheni ole hyväksynyt, vieläkään. Asia ei ole yksinkertainen. Keskustelu on välttämätön, ja asioista pitäisi mielestäni tehdä niin hyvä johtopäätös, että molempien elämä voisi olla jotensakin hyvää. Ympärillä olevien ihmisten käsityskyky jonkin pariskunnan elämäntapavalinnoista on täysin "metsässä". Kukaan ulkopuolinen ei pysty näkemään, ovatko aviopuolisot oikeasti onnellisia tai onnettomia. Suosittelen, että ihmiset eivät vetäisi omia johtopäätöksiä, eivätkä moralisoisi muita omaa itsetuntoaan pönkittääkseen.
ihmettelen mihin teidän seksi on jäänyt. Sitä paitsi miten voit olla miehesi paras ystävä jos petät häntä? Ei mene toi juttu mun kaaliin.
en ole missään vaiheessa sanonut pettäväni.
En petä ystäviänikään vaikka en kaikkea heille kerro esim seksitavoistani tai mieltymyksistäni.
Olen ollut aina sitä mieltä etten voisi olla naimisissa jos mieheni ei olisi minun paras ystäväni. Voin puhua kaikesta mistä haluan ja luotan ettei puhu eteenpäin. Onko seksi sitten muuttanut muotoaan niinkun joku täällä sanoo muuttanut muotoaan hyvin pienimuotoiseksi.
Voiko seksiin laskea esim suukot illalla ennen nukkumaanmenoa? Voiko hellä halaus olla seksin yksi muoto? On se ainakin hyvin läheistä läheisten ystävien välillä. En koe tarvetta erota. Siitä saa kaikki olla mitä mieltä haluaa.
Jos mies haluaa joskus erota on asia sitten niin ja sen hyväksyn. Sitten menee omaisuus jakoon. Uskon ettei se ole meitä yhdessä pitävä asia. Turvallisuuden tunne ja tottumus voi olla. En sitäkään pidä pahana tunteena. Jos miehelläni on joku jota käy `polkasemassa´en koe että hän minua pettäisi pidän sitä ihan terveenä ja hyvä jos on keksinyt itselleen seksin tarpeeseen paikan joka tyydyttää. Uskon mieheni aavistavan minun suhteeni se on vaan aihe josta ei puhuta.
Teillähän sitten toi homma toimii.
Saisimpa minäkin vielä vaimolle päähän ja tajuntaan ettei se ole kiinnostava ahe jutella.
Vaikka en olekkaan nainen tai kakkosnainen luin tämän viestiketjun. Hyvä jos on pariskuntia joilla on omat tavat hoidella tarpeet.
kakkosnaisia jotka ovat naimisissa. Mulla oli kerran sellainen, ja kun kiinni jäi vetelin sitä "tauluun" , ja käskin lutkan häipyä. Toinen mies ei huolinutkaan sitä vaikka sekin erosi muijastaan kun jäi myös kiinni. Nyt muija parkuu kohtaloaan ja vikisee kun petti minua.
viestissäsi, että sulla ei ole tarvetta erota miehestäsi, eikä rakastajastasi. Ja sitten väität ettet petä. Onko mulla suomen kielen ymmärrys huono, vai mikä on?
naisia jotka vikisee surkeitten miesten entiten miestensä perään jotka ei ole oppinu muuta tapaa kun ton tauluun vetelyn ongelmien ratkasuks. Käskit häipyy?? Tais olla jo sun elämästäs häipyny paremman mukana. Kohtalot on joskus kovia niille ei voi mitään.
luin kans kaikki ja on sulla ongelma suomenkielen ymmärtämisessä
myöhemmin takaisin. Olen sitä paitsi uusissa naimisissa, enkä ole lyönyt koskaan vaimoani.
EX.ÄÄ löin sen ainoan kerran kun petti minua.
Mitä sun omassa miehessä sitten on sellaista mitä tässä toisessa ei ole? Onko ne ne vakio jutut, lapset, mies maksanut kalliin omakotitalon ja voisi heittää sut helposti pihalle ja sen sellaista?
Miksi mun aviomies heittäis mua pihalle?
Jos haluaa erota se on helppoa eikä ketään tarvii heittää pihalle. Meillä on lapset ja talo yhdessä molemmat hankittu. Jos sitä ajattelee kumpi voisi heittää niin tietty mies on vahvempi fyysisesti heittämään mutta tuskin heittää. Mun miehen paraspuoli on keskustelukyky ja se että on mun lasten isä. Vaikka täällä on mielipiteitä siitä että petän mutta en oo samaa mieltä. Asia on miehen tiedossa , uskon niin.
Se vaan on yheteinen asia josta ei puhuta kun kumpikin tietää ja olen aika varma ettei hänkään ilman seksiä kokonaan ole. En aio kysyä kertoo jos kertoo.
käsittääkseni vaimosi kun löit häntä? Joten älä vänkää, ettet ole lyönyt vaimoasi. Teet sen tiukan paikan nykyisellekin... Säälittävää.
päättää ja tietää. Ja näytät olevan sellainen joka pitää pettämistä oikeutettuna. Haista kuule paska.
pihalle Kakkosnainen. Huoraava naista en pidä vierelläni.
sanot ettet petä miestäsi, vaikka sinulla on rakastaja, jonka kanssa harrastat seksiä!? voin kertoa sinulle, että sitä nimenomaan kutsutaan PETTÄMISEKSI.
Ja viimeisessä lauseessasi tuli ilmi, että miehesi ei tiedä (muuta kuin ehkä aavistaa), silloin se varsinkin on pettämistä. Eri juttu jos olisitte asiasta sopineet.
Ja mietipäs vähän mitä sen miehesi päässä saattaa liikkua, jos hän aavistaa suhteesi toiseen. Oletko miettinyt miten se vaikuttaa häneen, ja kuinka kauan hän kestää tuota olotilaa ja epäilyksiä?
Veikkaanpa että ei loputtomiin.
kun katsot ja jos osaat vielä lukeakin
on lyöminen, pahoinpitely, ns. lättyyn vetäminen isompi rikos kun pettäminen jota voi parisuhteessa rinnastaa valehteluun.
Koskaan en oo valehdellu vai?
ei koskaan ole sanottu pettämiseksi jos ei oo kellekkään mitään luvannu siis olla pettämättä ja vaikka ei siitä toinen tietäisitai vaan aavistaa että toinenkin harrastaa seksiä jos varmaan on sitä tiennyt toisen harrastaneen ennenkin kun on lapsiakin
Kun tarkkaan ajattelee miksi joku katselee sitten huoraavaa naista?
Raha on syy siitä isosta talosta maksat sille huoralle puolet erossa, kesämökistä maksat puolet, Purjeveneestä maksat puolet vaikka ei se osaa edes purjehtia. Lapset se vie ja se on aika kova pala. Veneen ja talon kestäis mut lapset on liikaa. Naikoon missä tykkää kunhan on hiljaa.
Minua ei heitetä pihalle omasta kodistani. En minäkään heittäisi miestäni en edes yrittäis heittää tässä tilanteessa. Luultavasti kun nyt luin kaikki vastaukset taas kysyn mieheltäni onko ajatellut meidän seksitilannetta. Tai haluaako edes siitä puhua?
Onko tyytyväinen nykytilanteeseen ehkä?
En usko että eroa haluaa mutta jos kuitenkin siihenkin olen henkisesti varautunut. Itsekkyyden myönnän mutta en pettäneeni koska jokainen aikuinen tarvii myös seksiä ja kun sitä ei ole ollut niin ymmärrän että myös mieheni on varmaankin sitä muualta hakenut. Hyvää Joulua kuitenkin kaikille tasapuolisesti!
vaimolla on kakkosmies, niin lentää, ja heti ulos meidän kodista. Pettävää vaimoa en katsele.
tyytyväinen on tilanteeseen. Pikemminkin ei uskalla ottaa asiaa puheeksi (vaikka sitä kysyisitkin. Tuskin hän mitään uskaltaa sanoa. Ja mikä järki on kysyä edes, entä jos miehesi sanoo että haluaisi enemmän seksiä kanssasi? olisitko siihen valmis sitten?)
Miehesi aivan varmasti pelkää, että jätät hänet. Siis jos hän ottaa asian puheeksi, ja kertoo uskovansa että sinulla on toinen, niin hän pelkää mitä siitä seuraa... kiistätkö kaiken ja jätät hänet vainoharhaisena hulluna? tai myönnät, ja haluat kuitenkin erota? tai hän pelkää myös mitä se tieto hänelle tekisi, mikäli kuitenkin yhdessä jatkatte, kestäisikö hän sitä.
Miehesi pelkää siis aivan varmasti, eikä hän sinusta eroa halua. Olisi hän muuten ottanut epäilyksensä jo puheeksi!
Hän näyttää haluavan pitää sinusta kiinni ja ummistaa silmänsä totuudelta. No mikäs siinä, jos niin on hyvä.
Mutta huolettaa vain miehesi puolesta: tuollaisista epäilyksistä kun voi herkemmältä oikeasti mielenterveyskin järkkyä. Mutta en minä sinua yksistään syytä, kaksinhan te siinä suhteessa olette.
Mutta toivottavasti mietit vähän tarkemmin mitä tuosta sivusuhteestasi seuraa!
En jaksa uskoa tätä! Kukaan mies ei huoli huoraa kotiinsa. Kukaan mies ei anna huoran olla lastensa kanssa ja anna lasten kutsua äidiksi.
Eihän?
Sun miehessä on jotain vialla pahasti!
Toivon että on löytänyt oikean naisen sun tilalle. HUH HUH!
ja monenlaista ihmettelemistä ja uskomatonta riittää vielä pällisteltäväksi.
Joulu on rakkauden aikaa, perheiden yhteistä aikaa ja mahdollisuus rauhottua ja keskustella.
Kirjotan tätä kun perhe vielä nukkuu. Ilta meni keskustellessa elämästä, avioliitosta, lapsista ja onnellisuudesta.
Saunassa on usein helppo alottaa puhumaan ja helppo kuunnella. Siis elämä jatkuu edelleen samoin kun on tähänkin asti ollut koska ei ole tarpeellista muuttaa mitään. Kumpikin on tilanteeseen jo tyytynyt ja miehen sanoin jos haluan häntä voin kertoa sen suoraan. Joten olen asiani ilmassu ja kertonut toisesta miehestä ja kertonut myös ymmärtäväni mahdollisen toisen naisen. Tämä perhe jatkaa näin eikä eroa ole ainakaan vielä näkyvissä. Jatkan aamupuuron keittoa ja suukottelen mieheni hereille.
aikaa. Mikä sopiikaan paremmin yhteen kuin täysin pakanallista alkuperää oleva joulu ja petturi aviovaimo.
aina ollut tollasta vastaan, mutta mua vedettiin 6-0 linssiin ja tarjokkaita olis ollu mullekkin ihan riittämiin!
Nyt sain tarpeekseni ja aion itse kokeilla, jos tilaisuus koittaa miltä tuntuu olla kakkosena, ehkäpä vasta sitten ymmärrän mitä se on, mutta kusetettavaks en enää aio ja aion muutenkin löyhätä moraliani! Olen liian kauan ollut rehellinen ja uskollinen.. Mähän en sitäpaitsi edes enää petä ketään!
yhdenkö pettymyksen takia alat esittämään ja yrität muuttaa jotenkin sitä millainen oikeasti olet? Todella monet miehet arvostaa rehellisiä ja uskollisia naisia. Ei kaikki miehet ole mitään naisia vedättäviä kusipäitä. Kyllä meitä yhden naisen miehiäkin riittää vielä pilvin pimein. Usko pois!
..varattu kakkonen, joka kaikkein pahimpaa pystyy. Tietty jäätävyys ja itsekkyys vastauksissa paistaa. Mutta tietty järkevyyskin, mitä on vaikea myöntää. Ei ihmekään, että näin jäätävää palautetta saanut. Jopa niiltä pettäviltä miehiltään, jotka kaiken saman kyllä ansaitsevat!
Mielenkiintoista lukea kerrankin ketjua jossa on mielipiteitä puolin ja toisin.
Kaikki hyviä mielipiteitä ja asiallisia.