nyt olen lukenut nämä viestit lukemattomia määriä ja herää kysymys että....
eikö teillä todellakaan ole elämä netin ulkopuolella??? ettekö käy missään missä on muita ihmisiä, kuten kursseja, ravintoloissa, matkoilla, harrastuksissa jne. ei muuten, mutta kun sieltä voisi löytyä se elämänkumppani ja heti näkee miltä näyttää ja vaikuttaa.
itse en kyllä jaksais istua illat pitkät tietsikan ääressä hakemassa sitä oikea ja pettyä kerta toisensa jälkeen, sen takia ettei vastannutkaan niitä odotuksia mitä olen mielessäni laatinut.
itselläni on toimiva suhde ja kumppani ei todellakaan ole mistään netistä löydetty, vaan ihan "vahingossa" muissa merkeissä.
ryhdistäytykää ja menkää ulos, ehkä se elämänkumppani kävelee vastaan jo tänään:)
eikö teillä todellakaan ole elämä netin ulkopuolella??? ettekö käy missään missä on muita ihmisiä, kuten kursseja, ravintoloissa, matkoilla, harrastuksissa jne. ei muuten, mutta kun sieltä voisi löytyä se elämänkumppani ja heti näkee miltä näyttää ja vaikuttaa.
itse en kyllä jaksais istua illat pitkät tietsikan ääressä hakemassa sitä oikea ja pettyä kerta toisensa jälkeen, sen takia ettei vastannutkaan niitä odotuksia mitä olen mielessäni laatinut.
itselläni on toimiva suhde ja kumppani ei todellakaan ole mistään netistä löydetty, vaan ihan "vahingossa" muissa merkeissä.
ryhdistäytykää ja menkää ulos, ehkä se elämänkumppani kävelee vastaan jo tänään:)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Muistithan että "me netti-ihmiset" olemme hyvin heterogeeninen ryhmä, täällä on monenlaisessa elämäntilanteessa olevia ja monenlaisia ihmisiä. Osa etsii vain netistä, osa kulkee aina silmät auki. Osa kulkee vuosia silmät auki ympäri maailman ja samalla kurkkailee keitä netissä on.
Minä olen tavannut kaksi aikaisempaa kumppania harrastuksen parissa,ei taannut onnea sekään reitti. Tai olihan sitä onnea muutamia vuosia, mutta päättyneet ovat nekin päivät. Hyvä niin.
Minulle on jäänyt kymmenen vuoden aikana netin kautta kaksi hyvää ystävää, he eivät ole kadonneet vaikka maailma on muutoin mennyt menojaan.
Ehkä tämä on jo enemmänkin harrastus katsoa millaisia kohtaamisia syntyy.
Ei sitä niin kovin kauaa ole ollut vaikka teistä nuorista ehkä niin tuntuukin, että mitä, ei ollut nettiä?
Suomi on aika laaja ja harvaan asuttu maa. Se, että kaksi toisilleen sopivaa ihmistä kohtaa sopivassa elämäntilanteessa samassa paikassa, on NIIN sattumaa.
Netti on tuonut hienon mahdollisuuden tavata samanhenkinen ihminen vaikkapa (monen) sadan kilometrin päästä, tuskin koskaan muuten osuttaisiin samaan ruokakauppaan, kuntosalille, ravintolaan ym. ja vieläpä alettaisiin juttelemaan tuosta vaan. Emmehän mitenkään voi tietää toisen elämäntilannetta tai mitään muutakaan.
En ymmärrä millä lailla netti olisi "huonompi" tapa tavata ihmisiä
kuin jostain esimerkiksi harrastuksen parista?
Niin kuin edellä mainittiinkin, erilaiset elämäntilanteet ja jopa ihmisen persoonallisuus voi vaikuttaa siihen, että hakee mieluummin vaikkapa netistä.
On erittäin alentavaa kanssaihmsiä kohtaan tällainen "morkkaaminen" eli kysely siitä eikö ihmisillä ole muuta elämää kuin istua tietokoneen ääressä etsimässä täydellistä kumppania.
Samalla lailla voi pettyä kasvokkain käydyssä keskustelussa, jos asettaa liiallisia toiveita mahdollisen kumppanin varalle.