Kun näin Sinut ja silmäsi, tiesin että vielä jonakin päivänä.. Olemme siis työmme takia samassa paikassa joka toisen viikon. Ensimmäinen viikko meni aivan viattomasti, tosin vaihdoimme muutaman katseen. Olin viikon kotona ja taas näimme uudestaan. Päädyimme eri teitä samaan diskoon, ja kuinkas sitten kävikään..
Kuin viattomasti aivan veit minut tanssimaan. Juttelimme ja tanssimme lisää. Kerroit täysin avoimesti että olet varattu. Yritin toppuutella, ja puhua järkeä, laskin leikkiä, sanoin ei. Mutta kuinka ollakaan loppuyöstä olin kanssasi suutelemassa.. Saatoit minut nukkumaan. Seuraavana päivänä tulit käymään työpaikallani. Pyysit minua illalla uudestaan tanssimaan. Menin.. Loppu on sit jo historiaa. Nyt elän vain sen ajan kun olen töissä ja saan olla kanssasi joka ilta. Olet kanssani hyvin avoimesti yhdessä, jopa kaikki työkaverisi tietävät meistä?! Kun olen kotona mietin vain Sinua ja odotan seuraavaa puheluasi tai viestiäsi. Niitä onneksi riittää, soitat vähintään kerran päivässä.
Minä, jos kuka, todellakin tiedän kuinka väärin tämä on. Oma lapseni oli saman ikäinen kuin Sinun lapsi on nyt, kun ex mieheni löysi uuden ja lähti. Tiedän myös kaikki faktat mitä sitten käy jos/kun jäämme kiinni, elatusmaksut, riidat, koko paletin. MUTTA vaikka kuinka yritän puhua itselleni järkeä, en pysty jättämään Sinua enää. Olen täysin rakastunut sinuun, järjettömästi. Minulle ei tulisi mieleenkään häritä Sinun kotielämääsi. En soita Sinulle, enkä edes laita viestiä, vastaan vain Sinun lähettämiisi viesteihin. Ja kuinka ihania ne ovatkaan..
Omasta erostani on kulunut kohta neljä vuotta. En edelleenkään luota yhteenkään mieheen. Pari kertaa olen yrittänyt seurustella, mutta koska työni vie minut aina viikoksi pois kotoa, niin en pysty luottamaan siihen mitä se toinen tekee täällä sillä aikaa. Suhteet ovat kaatuneet siihen että olen ne itse lopettanut koska en kestä itse itseäni kun alan olemaan mustasukkainen. Nyt olen seurustellut kanssasi jo pari kuukautta. Onkohan tämä ainoa tapa minulle olla edes jonkinlaisessa parisuhteessa? Vaimostasi en välitä, enkä ole hänestä mustasukkainen. Tiedän että teidän kotielämä ei ole kunnossa. Jos se olisi, niin Sinä et olisi kulkenut etsimässä jotain uutta. Missään vaiheessa en tule vaatimaan Sinua jättämään vaimoasi tai lastasi! En voi, sillä sitten minusta tulisi hän, ja kenestä sitten tulisi minä? Sillä tiedän että aikaa myöten Sinä kyllästyt myös minuun.. Sitten tullaankin korkealta ja kovaa alas. Mutta siihen asti aion nauttia joka sekunnista jonka saan viettää kanssasi.
Väärin tämä siis on, mutta elämä on julmaa, eikö niin?
Kuin viattomasti aivan veit minut tanssimaan. Juttelimme ja tanssimme lisää. Kerroit täysin avoimesti että olet varattu. Yritin toppuutella, ja puhua järkeä, laskin leikkiä, sanoin ei. Mutta kuinka ollakaan loppuyöstä olin kanssasi suutelemassa.. Saatoit minut nukkumaan. Seuraavana päivänä tulit käymään työpaikallani. Pyysit minua illalla uudestaan tanssimaan. Menin.. Loppu on sit jo historiaa. Nyt elän vain sen ajan kun olen töissä ja saan olla kanssasi joka ilta. Olet kanssani hyvin avoimesti yhdessä, jopa kaikki työkaverisi tietävät meistä?! Kun olen kotona mietin vain Sinua ja odotan seuraavaa puheluasi tai viestiäsi. Niitä onneksi riittää, soitat vähintään kerran päivässä.
Minä, jos kuka, todellakin tiedän kuinka väärin tämä on. Oma lapseni oli saman ikäinen kuin Sinun lapsi on nyt, kun ex mieheni löysi uuden ja lähti. Tiedän myös kaikki faktat mitä sitten käy jos/kun jäämme kiinni, elatusmaksut, riidat, koko paletin. MUTTA vaikka kuinka yritän puhua itselleni järkeä, en pysty jättämään Sinua enää. Olen täysin rakastunut sinuun, järjettömästi. Minulle ei tulisi mieleenkään häritä Sinun kotielämääsi. En soita Sinulle, enkä edes laita viestiä, vastaan vain Sinun lähettämiisi viesteihin. Ja kuinka ihania ne ovatkaan..
Omasta erostani on kulunut kohta neljä vuotta. En edelleenkään luota yhteenkään mieheen. Pari kertaa olen yrittänyt seurustella, mutta koska työni vie minut aina viikoksi pois kotoa, niin en pysty luottamaan siihen mitä se toinen tekee täällä sillä aikaa. Suhteet ovat kaatuneet siihen että olen ne itse lopettanut koska en kestä itse itseäni kun alan olemaan mustasukkainen. Nyt olen seurustellut kanssasi jo pari kuukautta. Onkohan tämä ainoa tapa minulle olla edes jonkinlaisessa parisuhteessa? Vaimostasi en välitä, enkä ole hänestä mustasukkainen. Tiedän että teidän kotielämä ei ole kunnossa. Jos se olisi, niin Sinä et olisi kulkenut etsimässä jotain uutta. Missään vaiheessa en tule vaatimaan Sinua jättämään vaimoasi tai lastasi! En voi, sillä sitten minusta tulisi hän, ja kenestä sitten tulisi minä? Sillä tiedän että aikaa myöten Sinä kyllästyt myös minuun.. Sitten tullaankin korkealta ja kovaa alas. Mutta siihen asti aion nauttia joka sekunnista jonka saan viettää kanssasi.
Väärin tämä siis on, mutta elämä on julmaa, eikö niin?
Vastaukset 35
Vanhimmat
Kuule et paljon kuvannut kundia mutta voi olal sama jonka minä olen, tosin harvemmin kuin sinä! Mulla on yksi javeri teidän duunissa (jos olen oeikassa tässä), ja voihan p! Siisti kundi, täytyy sanoa. Tänään viettää/vietti jotain hemmetin isänpäivää vaimonsa etc kanssa.
Jenniseni, toi sun viestisi ei oikein kuulostanut aidolta.. Todellakaan en kuvaillut miestä millään tavalla, tarkoitukseni ei siis ole että jäämme kiinni! Joten en tee sitä nytkään..
tahtoo olla semmoisia, että heille ei riittää edes kaksi naista tai kolme tai neljä tai ...
Hyvää jatkoa valitsemallesi tiellä, joka ei taida johtaa mihinkään...
Hyvä kun tiedät olevas kohta "se entinen".Etpähän tipu korkealta.Sä olet vieras pano,hetken aikaa sellanen kiinnostaa,mut sellanenkin juttu menettää hohtonsa,mä tiedän.Sitten sitä katseleekin omaa vaimoa toisin silmin ja kiittää luojaansa jos ei sattunut käry käymään.Tiedätkö,hoidot on hoitoja ja täytyyhän teille makeilla jotta homma toimii...Mä en edes luota sellasiin naisiin jotka pyörii "likaisissa lakanoissa",onhan hupia mut ei muuta.
olevani se "hoito" eiköhän tuo tullut jo alkuperäisessä otsikossanikin selväksi ;)
Jennin viestiin en oikein usko, sillä ensinnäkin samanlaisia työpaikkoja kuin omani on ainakin kymmenen muuta, neito taisi virheiden määrästä päätellen olla hivenen humalassa ;) ja lisäksi tekstissäni oli muutama tahallinen asiavirhe. Ja kuinkahan moni isä kävi isänpäivänä vaimonsa ja lastensa kanssa jossain.. ;D
Ja tällä hetkellä uskon kyllä vahvasti että hänen elämässään ei ole muita kuin vaimonsa ja minä. Tai sitten herran vuorokaudessa on oltava enemmän kuin 24 tuntia per päivä..
Aion kaikesta huolimatta nauttia joka sekunnista jonka tämä kestää! Oikeasti noin ihanaa ihmistä ei voi olla olemassakaan, tai siis näköjään on, mutta vapaalta jalalta tuollaista ei ole löytynyt. Taitava hän todellakin on, ja elämänkokemukseni sekä skeptisen mieleni perusteella arvasin heti etten ole ensimmäinen ja tuskin myöskään viimeinen lajissani.
Mutta toisaalta elämällä on harvoja lahjoja ihmiselle ja katson tämän olevan yksi niistä. Saa hetken tuntea olevansa rakastettu ja kaunis ja liidellä pilvissä. En todellakaan haluaisi kuolla siten etten olisi kokenut miltä tuntuu olla tosissaan rakastunut (aikuisena ihmisenä) niin että se oikein sattuu, ja säälin niitä ihmisiä jotka syystä tai toisesta eivät sitä koskaan saa kokea..
ja voin vain sanoa, että valitettavasti minä ymmärrän sinua.
Minun tilanteeni vain on vielä hullumpi kuin sinun.... eli olen itse naimisissa ja lapsiakin on ja toinen osapuoli on myös naimisissa, mutta heillä ei ole lapsia...
Ihan hullua ja järjetöntä..ja minä en todellakaan ole henkilö, joka kevyin perustein lähtee tälle tielle.
Mutta kuten sinä, minä otan tästä ajasta kaiken irti ja nautin joka hetkestä, minkä saan tämän henkilön kanssa viettää!!
Tiedän todellakin että muitakin löytyy, ja vielä vaikeampiakin tilanteita kuin omani..
Tsemppiä ja jaksamista, sekä monia ihania hetkiä Sinulle rakkautesi kanssa!!
Sen kummemmin moralisoimatta elämäntilannettasi, yksi kommentti: hyvin moni rinnakkaissuhdetta ylläpitävä mies/nainen antaa ymmärtää, että kotona ei kaikki ole hyvin. Se on yhden ihmisen versio tilanteesta, eikä läheskään aina totta. Kovin usein pettäjä kehittelee tarinan, jossa hän on huonon parisuhteen riuduttama ja löytää lopulta onnensa (juuri sinusta). Ja kovin moni pettäjä uskoo tähän tarinaan itsekin, vaikka siinä ei olisi totuuden hiventäkään. Puhumattakaan siitä, miten moni toinen nainen/mies on äärettömän varma siitä, että hänen varattu rakkautensa puhuu 100% totta...
minä en mitään, mitä en omin silmin näe ja kuule! Lähdin tähän juttuun alunperinkin täysin avoimin silmin ja täysin tiedostaen, että olen "se toinen nainen". Ja uskokaa tai älkää mutta juuri tällaisena haluaisin tilanteen myös pysyvän!!
Tietenkään en usko kaikkea mitä minulle kerrotaan kotielämästä, esim. että he nukkuvat erillään tms. Olen itse eronnut 9 vuoden suhteesta lähes samanlaisen tarinan takia, mutta koska minä olen anteeksiantavainen ihminen, niin olen myös (tahtomattani) keskustellut, ja ihan hyvässä hengessä, tämän ex;ni nykyisen kanssa. (Ja tulemme siis edelleenkin todella hyvin toimeen.) Sain häneltä kuulla kaikkea, mikä todellakaan ei pitänyt paikkaansa minun ja ex:n suhteessa. Hänelle se, että uskoi kaiken, suotakoon anteeksi, sillä hän oli nuori ja blondi ;) Minä en ole kumpaakaan! Enkä edes halua tietää miten nykyisellä rakkaallani menee himassa, tieto lisäisi tuskaa, tosin sitä tietoa todellisuudesta tuskin edes saisin?! Aika hyvä käsitys minulla kuitenkin alkaa olla, useimmin kun herra soittaa, niin hän on lapsen kanssa kaksin joko kotona tai kävelyllä. Ja niitä puheluita tulee päivän mittaan monta..
Mutta oikeasti, se minun alkuperäinen aiheeni tämän keskustelun aloittamiseen oli, että miksi aina syyllistetään "se toinen nainen"?? Hän ei yleensä edes tunne sitä vaimoa, joten miten voi loukata silloin jotakuta! Ainakaan minä en usko monenkaan ihmisen pystyvän ajattelemaan sellaisen ihmisen hyvinvointia joka on sinulle täysin hajuton, mauton ja väritön... Sitäpaitsi tangoon tarvitaan aina kaksi! Ja ainakin minä olen niitä naisia jotka isketään, itse en aloitetta tee!!
Olemme tietenkin myös keskustelleet aiheesta mitä sitten jos.. Olen ilmoittanut, että siinä vaiheessa tilanne katsotaan uudestaan ja EHDOTTOMASTI kieltänyt häntä kertomasta puhelinnumeroani tai edes sukunimeäni. Hän on luvannut ottaa täyden vastuun tilanteesta, hmm, no joo jää nähtäväksi, siis jos käy huono tuuri, mitä todellakin toivon ettei käy!!!
Mutta siis, minä en ole nuori, tyhmä, tynnyrissä elänyt tai edes blondi. Nautin elämästä päivän kerrallaan ja jokaisesta onnenhetkestä jota elämääni osuu! Joten anteeksi tiukkapipot, mut Minulla kuitenkin on elämä vaikkakin vain lainattu sellainen..
Kirjoituksessasi otti silmää lause "miten voi loukata jotakuta jota ei tunne"..aika naiivia! Kun tietää toisen olemassa olon normaalilla ihmisellä jo se riittää syyllisyyden tunteen nousemiseen. Totta on kyllä se, että jos henkilö olisi tuttu asia ei ehkä olisikaan tässä tilassa.
Samaa mieltä olen kanssasi siitä, että vain toista naista ei saa syyllistää. Onhan se tietoisesti miehen valinta kun tuolle tielle lähtee, syy on kummankin osapuolen!
Silti toivon sisälläni, että jäisitte mahdollisimman nopeasti kiinni, ennekuin tilanne lisää mutkistuu...
Kun vapaita miehiäkin on,miksi tahallas tunget toisten väliin?!Etkö osaa sanoa EI kun ukkomies sinua alkaa iskemään.Olet elänyt samankaltaisen tilanteen ja nyt toiselle olet saman tekemässä.
Totta kai mulla on huono omatunto tämän jutun takia!!! En ole tunteeton paskiainen, ja todellakin alussa mietin useinkin sitä tuntematonta naista, jolle olen tekemässä saman kuin mitä itse olen joutunut kokemaan. Syyllisyys kaivaa vieläkin ja syvältä. Mutta koska en häntä tunne, enkä ole edes valokuvasta nähnyt, en pysty enää luopumaan omasta onnestani hänen edukseen?! Tätä tilannetta ei todellakaan olisi jos tuntisin, tai edes tietäisin tämän naisen! Silloin hänellä olisi kasvot ja siinä tilanteessa minun omatuntoni olisi estänyt tätä tapahtumasta! Tiedän tämän varmasti, sillä olen joutunut erään kaverini miehen ahdistelemaksi, ja vaikka hän piiritti minua useamman kuukauden, niin siltikään ei tapahtunut yhtään mitään, koska minun oli siinä tilanteessa helppo sanoa ei.
Enkä todellakaan etsinyt tarkoituksella varattua miestä! Olin sinkku, ja koska ihmistä ei mielestäni ole luotu elämään yksin, niin tottakai liikuin paikoissa joissa tapaa ihmisiä. Ja myönnän että minulla oli "haku päällä", se kaiketi näkyi silmistäni. Mutta koska en muutenkaan "iske" miehiä ikinä, en myöskään häntä vietellyt, vaan hän ihan itse tuli ja vei.. Yritin hangoitella alussa vastaan, mutta koska olen vain ihminen, niin sorruin, kun herra aikansa piiritti! Kukapa nainen pystyisi vastustamaan miestä, joka monta kertaa päivässä kertoo sinulle kuinka tärkeä olet ja kuinka paljon tykkää sinusta. Minä kun olin tottunut siihen että tunteista ei puhuta kuin yli neljän promillen kännissä, eikä silloinkaan kovin usein ;) Olen jo aiemmin kirjoittanut tiedostavani kuinka taitava tämä mies on tässä "hunajaosuudessa", enkä sitä tietenkään täysin usko, mutta ikävä myöntää että se toimii silti :)
Toivon todellakin että emme jää koskaan kiinni! Tiedän omasta kokemuksesta että ihmisten on todella vaikea mennä sanomaan kenellekään, että "hei, ja anteeksi, mut sun miehelläs/vaimollas on joku toinen" Tämän varaan ainakin pelaan ja toivon että hyvä tuurimme jatkuu! Enkä missään vaiheessa tule pyytämään tai vaatimaan häntä jättämään vaimoaan, se tulee sitten olemaan täysin hänen oma päätöksensä, jos niin tulee käymään!!
Kortit on jaettu, ja näillä on sitten pelattava!
Ai saakeli,miksi pitää otta edes riski hajoittaa toisen perhe/suhde!Itsekäs paskiainen olet,hankkisit vapaan leikkikaverin!Toivottavasti tulet urakalla petetyksi ja linssiin viilatuksi!
Nimenomaan sinä juuri olet blondi ja herkkäuskoinen sekä naiivi. Olet ollut tietoinen hänen "hunajaisista" puheistaan ja silti lähdit matkaan? Oletko niitä naisia, jotka etsivät vaikeuksia ja dramatiikkaa elämässään, vaikka toisten välisten suhteiden kustannuksella? Kerroit, että olette samassa työpaikassa. Onhan se varmaan vaikeaa olla suhteen loputtua enää samassa työpaikassa, vai mitä? Vai aiotko sitten vaihtaa työpaikkaa?
Mitä sillä on merkitystä oletko nähnyt hänen vaimoansa. Hän silti on fyysisesti olemassa ja hänellä on myös unelmansa ja tulevaisuuden suunnitelmansa tämän miehen kanssa.
Uskot, että vielä jonain päivänä mies jättää vaimonsa. Niinkin voi käydä, mutta se ei välttämättä ole sinun onnesi. Kelkka voi kääntyä mihin suuntaan tahansa ja milloin hyvänsä, niin silloin "pidä kiinni hatustasi Tatjana."
Lopettaisin sinuna suhteen itse, kun vielä siihen on mahdollisuus. Älä enää lisää tulevaa katkeruutta vaikeuttamalla asioita.
Kylläpäs onnistut hirmustuttamaan joitakin naisia. Hassua, että rähjäävät Sinulle, vaikka tuossa alempana "veli"-mies kirjoittelee pitäneensä "toista naista" jo viisi vuotta. Eivät naiset silti hänelle raivoa ;p
Pitävätköhän nuo naiset omia miehiään niin tahdottomina, että kokevat kaltaisesi naiset uhaksi omalle suhteelleen? Eivät "toiset naiset" tai "toiset miehet" uskottomuutta aiheuta! Kyllä sen tekee vain ja ainoastaan pettäjä itse!!
t. Nainen, jolla on "toinen mies"
Kyllä petturi toista samanlaista puoltaa,juu.
Mutta - kun asia kalahtaa omaan nilkkaan...voi itkua ja hammasten kiristystä!Kukaan tuskin haluaa tulla petetyksi,paskamainen on ihmismieli,kun tietoisesti häärätään toisen selän takana ja mahdollisesti aiheutetaan jollekulle helvetinmoinen romahdus elämässä!
Pieleen meni. Ei "Kata67" ole pettäjä, vaan se varattu mies joka hänen kanssaan on suhteessa. Siinä olit oikeassa, että minä olen pettäjä (tosin tuon sanan käytöstä voisi olla montaa mieltä, mutta se on jo sitten toinen keskustelu :)).
On minuakin petetty, mutta ei se ole syynä omaan käytökseeni. En myöskään syytä siitä miestäni, minulla on ihana aviomies. En myöskään laita edes osavastuuta pettämisestäni toisen miehen kontolle. Kyllä päätös on ihan omani ja uskon, että jos joskus siitä kiinni jään, niin kyllä aviomieheni syyttää minua eikä tuota toista miestä (jos nyt yleensä syyttää, on hänelläkin ollut seikkailunsa enkä ole niistä loukkaantunut).
Maailma ei ole mustavalkoinen eikä täynnä vaarallisia viettelijättäriä, jotka ovat heti hyökkäämässä kulman takaa, kun vaimon silmä välttää :p Meistä on moneksi, osa on uskollisia ja onnellisia yhden kumppanin kanssa, osa taas haluaa elämältä muutakin. Kenen tapa elää on sitten se "oikea", vai onko sellaista olemassakaan? Tuo "oikea" kun vaihtelee kulttuureiden ja yksilöiden välillä hyvinkin paljon ja se mikä sopii yhdelle ei aina sovi toiselle.
Itse olen mieheni kanssa puhunut asiasta ihan yleisesti ja olemme kumpikin antaneet toisillemme luvan käydä vieraissa, kunhan salaamme sen toiselta (tosin mieheni ei osaa satunnaisia syrjähyppyjään pitää salassa vaan kertoo ne ;)). Tunnen silti olevani pettäjä, sillä vakirakastajan pitämisestä emme ole puhuneet enkä usko, että mieheni sitä ihan täysin hyväksyisi.
Mutta päivä kerrallaan.. Olen edelleen itsekäs paska ;) ja nautin elämästäni.
Kun liitto on tuollaisessa jamassa, niin olette ilmeisemmin enemmän hyviä kavereita kuin aviopari. Niin käy monelle, mutta niinhän se on, että jokainen taplaa tyylillään. Mahtaa olo olla aika irtonainen!
Kiitos piristävästä sanaleikistä ihanainen :)
Ehkä vaikea uskoa, mutta avioliittoni ei mielestäni ole pelkkä kaverisuhde. Halaamme ja hellimme toisiamme, rakastelemme, puhumme ja pussaamme. Pikemminkin sanoisin, että liittomme on niin tiivis, ettei se muiden kanssa seikkailusta kaadu. En minä ole mieheni syrjähypyistä loukkaantunut, eiväthän ne vaikuta minuun mitenkään. Ja onhan se hauska tietää, että vaikka oma kulta kelpaisi vielä muillekin, hän silti haluaa elää minun kanssani :)
Mutta tuokin meni asiasta sivuun. Ehkä artikuloin epäselvästi, mutta tarkoitus oli korostaa, että pettäminen on aina pettäjän syytä, ei "toisen naisen/miehen" tai "huonojen kotiolojen". Hämmästyttää todella suuresti tuo raivoisa hyökkäys "toista naista" kohtaan.
Valehtelet, että suhde olisi jotenkin normaali. Lähinnä suurta teatteria! Minusta siinä ei ole mitään kehumista, että makaa muiden kanssa avioliiton ulkopuolelta, päinvastoin. Eikös se ole aika lapsellista puuhaa yrittää jatkuvasti todistella, että "oma kulta" kelpaa muillekkin? Mahtavaa!!
Toista naista kohtaan osoitettu kritiikki ei ole raivoisa hyökkäys, vaan totuudenmukainen toteamus kuinka siinä loppujenlopuksi voi käydä. Pettäjän tie yleensä on aika lyhyt ja siinä mukana on kaksi ihmistä. Mutta jokaisenhan on itse kokemuksensa koettava ja hallittava elämänsä.
Kyllä se hänkin on syyllinen, koska ei olisi tarvinnut lähteä miehen matkaan, joka on naimisissa. Siinä paikassa olisi voinut sanoa ei suunnata katseensa vapaisiin miehiin, kun niitäkin on.
Periaatteitakin on monenlaisia. Hauska kuulla, että tiedät paremmin kuin minä kuinka liittoni sujuu..
En suinkaan halunnut kehuskella, vaan kertoa, että toisinkin voi elää. Onko se noin uhkaavaa, että täytyy ihan lapsellisuuksia ruveta kirjoittelemaan?
Kaikkea voi käydä ja vaihtoehtoja on paljon enemmänkin, kuin "totuudenmukainen toteamuksesi"..
Mikäli elät parisuhteessa, niin suosittelisin parantamaan luottamustasi mieheesi, niin ei tarvitsisi toisia naisia syyllistää. Toisia miehiä et ilmeisesti kuitenkaan pidä syyllisenä mihinkään, kun et heitä maininnut - mielenkiintoista ;)
Onnellista eloa Sinullekin!
Älä viitti lässyttää potaskaa,sä selvästi puolustelet omaa valintaas ja höpiset et joku pitäis sunkaltaisia uhkana...salli mun nauraa!
Käsitätkö-joillakin on mooraali ja periaatteet,joista eivät tingi!Ottavat nääs sen toisen ihmisen tunteet huomioon,eivätkä sotke suhteeseen kolmatta pyörää!
Tajuatteko mitkä voi olla seuraukset tuollaisella leikillä!!??On useammankin kerran kuultu,mitä on tapahtunut kun tälläiset sotkut ovat valjenneet siipalle.
...Mutta niinhän se yleisesti menee: ajatellaan, että koska miehet nyt ovat viettiensä vietävissä, ainoa keino varmistaa parisuhteiden säilyvyys on kaikkien naisten ehdoton siveys. Sitä on raivokkaasti vaalittava, kuten tässäkin keskustelussa on tullut ilmi.
Tämä siis länsimaassa, 2000-luvulla. Huh huh. Toisinajattelijat: pitäkää pintanne.
että tangoon tarvitaan aina kaksi, eli tuskin tässä on ollut toinenkaan osapuoli millään lailla vastaanlaittamassa. Taisi olla ihan tämä miespuolinen, joka teki myös aloitteen suhteeseen....
Tunteet ja vahvat sellaiset on usein vaikea tukahduttaa vaikka järki sanoisi mitä ja jos sinä edellisen kirjoittaja et sitä tiedä, niin et ole ollut kyllä sitten koskaan rakastunut tai rakastanut!!
Kyllä tuntuvat vanhanaikaiset "moraalisäännöt" olevan vielä voimissaan. Miehillä saa vietti viedä, mutta naisilla ei. Uskomattominta on se, että monet naiset ajattelevat noin.
Valoisaa 2000-lukua kaikille!
Tätä tuntuu olevan vaikea ymmärtää, mutta sinunkin vastauksesi käy hyvin esimerkkinä siitä mitä tarkoitin. En väittänyt, että minua pidettäisiin uhkana, vaan - kuten reaktiostasikin huomaa - uhkana koetaan se, että joku voi ajatella parisuhteesta eri tavalla, elää omien periaatteidensa mukaisesti ja olla vielä onnellinenkin.
Minulla ei ole tarvetta puolustella elämäntapaani, hyväksyn sen täysin, hyvine ja huonoine puolineen. Enkä myöskään yritä sysätä syytä valinnoistani jonkun toisen tai kolmannen osapuolen niskoille.
Kunnioitan suuresti ihmisiä, jotka elävät koko elämänsä yhdessä onnellisina ja uskollisina toisilleen. Uskon myös etteivät tällaiset parit ole näillä palstoilla haukkumassa "toisia naisia". Heillä on varmasti tarpeeksi luottamusta ja uskoa toisiinsa, ettei heidän tarvitse hermostua vaikkeivät kaikki samalla tavoin eläkään.
"Ainakaan minä en usko monenkaan ihmisen pystyvän ajattelemaan sellaisen ihmisen hyvinvointia joka on sinulle täysin hajuton, mauton ja väritön..."
Niin. Eli miksi myöskään auttaisin nälänhädästä kärsiviä ja kidutuksen uhreja, en minä heitä tunne?
"Sitäpaitsi tangoon tarvitaan aina kaksi! Ja ainakin minä olen niitä naisia jotka isketään, itse en aloitetta tee!!"
No mutta siinä tapauksessa teit ihan oikein! Mieshän sinut vokotteli vaimonsa selän takana ja käyttäytyi itsekkäästi, sen vuoksi sinulla on suorastaan velvollisuus toimia samoin! Kuinka sinulla olisi voinut olla valinnanvaraa, herttinen sentään? Ei kai sitä aina voi ottaa vastuuta omasta toiminnastaan.
"Nautin elämästä päivän kerrallaan ja jokaisesta onnenhetkestä jota elämääni osuu!"
Juu sehän on sinun oikeutesi, maailma on sen sinulle velkaa! Ota ota kaikki mikä irti lähtee, oli se toisen omaa tai ei, pääasia että sinä nautit elämästä! Kerran täällä vain eletään...
Ps. Sarkasmivaroitus niille joiden piuhat ovat hieman pidemmät.
Ensinnäkään en koe minään "uhkana" mielipidettäsi.Toisekseen,en käy haukkumassa täällä-itseppä otat eriävät ja arvostelevat mielipiteet haukkumisena.
Kolmanneksi,minä kuulun yksiavioisuuden kannattajiin ja nyt onkin jo 19vuotta yhteiseloa takana.Helppoa ei ole ollut ja eroakin olen miettinyt jossain vaiheessa-vaan menipä sekin ohi,tosin itkun ja tuhannen riidan ja keskustelun jälkeen.
Näitä "kolmas pyörä"systeemeitä olen lähelläni nähnyt niin helkatisti,että tiedän mitä ne karmeimmillaan voi teettää.Itsemurhayritys,mielenterveyden hajoaminen vuosikausiksi...On ollut kyse katuvasta "petturista" ja petetyksi tulleesta...
En voi mitään,että olen vihainen kun kuulen,että jotakuta pahemman kerran selän takana petetään.
Kyllä puhtain lakanoin eläminen säästää paljolta.
Hyvä ilmaisu! En minäkään tajua,miksi tieten tahtoen lähdetään kiilaamaan,kun kuitenkin on vapaita markkinoitakin.Oikeus itsekkäästi satuttaa toista,koskei ole nähnyt livenä??!!
Ja onnea on kun toisen mies käy....joopa...
Siis mielestäsi ihmiset pysyisivät uskollisina toisilleen, kun kukaan ei suostuisi suhteeseen "varatun" kanssa.. Hmmm... Eikös uskollisuuden tulisi lähteä ihmisestä itsestään? Ei kai ketään voi pakottaa olemaan pettämättä, onhan noita maksullisiakin vaihtoehtoja.
Jotkut ihmiset ovat sellaisia, ettei heille riitä yksi suhde. Voi toki sanoa, että pitää pysyä sinkkuna, jos ei yksi suhde riitä, mutta sittenhän on entistä enemmän moraalittomia sinkkuja vokottelemassa viattomia puolisoparkoja pahuuden teille ;)
Turha sysätä vastuuta omista toimistaan toisen niskoille. Jos pettää, niin pettää eikä se ole puolison tai kolmannen pyörän vika!
Vastuu toimistaan pitää ottaa,mitä teetkin sillä on seurukset!Eikä aina hyvät.Merituulia,sun puolustus alkaa ratkeilla...
Niinkuin sanoin, että jokainen taplaa tyylillään. Kyllähän sinun on kestettävä kritiikki, kun olet niin auliisti tänne halunnut kirjoittaa menestyksekkäästä suhteistasi avioliiton sisällä sekä ulkopuolella. Miksi haluat meidän muiden tietävän, että liittosi on hieno, vaikka molemmat käytte vieraissa? Mitä se meitä kiinnostaa; sinun onnesi?
Enpä koe sinua enkä ketään muutakaan uhkana liitolleni, olen sen verran rankka tyyppi, että muilla ei ole varaa tulla väliin. Parisuhteeseeni olen täysin luottavainen, olemme molemmat uskollista tyyppiä ja kunnioitamme toisiamme. Emme paljon perusta ihmistyypeille, jotka jakavat itsensä kaikkien kanssa.
En syyllistä muita naisia, mutta ehkä paheksun yleisesti miehiä sekä naisia moisesta hölmöilystä. Jokainenhan saa hölmöillä ja sekoilla niin paljon kuin haluaa elämässään, itsehän sitä sen hedelmät kantaa. Että onnea vaan jatkuvalle taipaleellesi!!
Olet loistavasti pitänyt puoliani, käsitän kyllä että sulla taisi olla omakin lehmä samassa ojassa ;) Mutta silti, SUURKIITOS, ja on ihana tietää, että edes joku ajattelee kanssani samalla tavalla, ja ymmärtää että aina ei ole tarkoituksena rikkoa mitään, vaan nauttia siitä mitä on. Totisesti sain ämpärikaupalla "sitä itseensä" niskaani, ansaitsin sen sitten tai en.. Joka tapauksessa seison sanojeni takana ja jatkan tätä ihanaa elämääni täysin tyytyväisenä osaani sinä toisena naisena, jona siis aion pysyäkin!!
Kunnioitan sinua Kata, minulla on ihana ns toinen nainen. Pitää huolta itsestään ja kauneudestaan.Meikkaa, pukeutuu kauniisti, vaatetusalan ammattilainen. Hänen kanssaan olen seurustellut 5 vuotta. Nyt hän odottaa lastani....ihana nainen.
Haluatko saada miehen itsellesi?
minäkin olin toinen nainen,melkein vuoden. rakastin ja halusin miestä.sitten sain hänet.hän jätti vaimonsa ja me muutimme yhteen. jos saisin nyt valita toisin tekisin sen. ehdottomasti.
Luuletko että pystyin luottamaan häneen sen jälkeen mitä hän teki vaimolleen?vaikka kuinka ajattelin että MINÄ olen eriasia, hän rakastaa MINUA,niin kyllä hän luultavasti rakasti vaimoaankin.jätin hänet koska miehet ei muutu.