http://www.ravitsemusjaterveys.fi/tuoretta-tutkimustietoa-vhh-ruokavaliosta.html
[1] Connecticutin, Kalifornian ja Minnesotan yliopistojen tutkijat vertasivat 3 kuukauden ajan kahta erilaista ruokavaliota. Koehenkilöillä oli rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Toinen ruokavalioista oli vähähiilihydraattinen, jossa energiasta vain 12 % tuli hiilihydraateista ja 59 % rasvasta. Toinen ruokavalio oli vähärasvainen, jossa 56 % energiasta tuli hiilihydraateista ja 24 % rasvasta. Kummallakin ruokavaliolla päivittäinen energiansaanti oli 1500 kcal.
Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneet saivat vähärasvaista ruokavalioita noudattaneisiin verrattuna parempia tuloksia seuraavissa mittauksissa: triglyseridit, HDL-kolesteroli, HDL- ja kokonaiskolesterolin suhde, aterianjälkeinen veren rasvapitoisuus, apolipoproteiinien B ja A1 suhde, LDL-kolesterolin partikkelijakauma.
Vaikka vähähiilihydraattinen ruokavalio sisälsi kolme kertaa enemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin vähärasvainen, niin silti sitä noudattaneilla tyydyttynyttä rasvaa oli veressä vähemmän kuin vähärasvaista ruokavaliota noudattaneilla. Myös elimistön itsensä tuottamaa rasvaa oli veressä vähemmän vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneilla.
Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneilla havaittiin myös epäsuora viite vähäisempään insuliiniresistenssiin. Tutkijoiden mukaan hiilihydraattien rajoittaminen on tehokas lähestymistapa parantaa metaboliseen oireyhtymän sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.
Tutkimus julkaistiin Lipids-lehdessä. Carbohydrate Restriction has a More Favorable Impact on the Metabolic Syndrome than a Low Fat Diet http://www.springerlink.com/content/v57212m331741w24/
[2] Puolassa on tutkittu puolalaislääkäri Jan Kwasniewskin kehittämää Optimal Diet -ruokavaliota, joka sisältää niukasti hiilihydraatteja, runsaasti rasvaa ja pääasiassa eläinkunnan tuotteita. Tutkimukseen otettiin mukaan 31 tervettä keski-ikäistä koehenkilöä, joista 22 ovat jatkaneet sitä pidempään kuin kolme vuotta.
Useimmilla koehenkilöillä veren ketoaineet, vapaat rasvahapot, kokonaiskolesteroli ja LDL-kolesteroli ylittivät viitearvot. Triglyseridiarvot olivat suhteellisen matalat, HDL-kolesteroli korkea ja kolesterolisuhteet normaalit. Verensokeri, insuliini, glukagoni, kortisoli, homokysteiini, glyseroli ja c-reaktiivinen proteiini (CRP) olivat viitearvojen sisällä. Vain yhdellä koehenkilöistä todettiin insuliiniresistenssi.
Tutkijoiden mukaan tällaisen ruokavalion pitkäaikainen noudattaminen ei vahingoita aineenvaihduntaa eikä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä, koska verensokerin hallinta on hyvä ja sydän- ja verisuonitautien tavanomaiset riskitekijät ovat suhteelliset matalat.
Tutkimus julkaistaan Nutrition Research -lehdessä. Long-term consumption of a carbohydrate-restricted diet does not induce deleterious metabolic effects (28; 12; 825-833) http://www.sciencedirect.com/science/journal/02715317
[3] Duken yliopiston tutkijat vertasivat vajaan kuuden kuukauden ajan kahta erilaista ruokavaliota ylipainoisilla 2-tyypin diabeetikoilla. Toinen ruokavalioista oli vähähiilihydraattinen ketogeeninen ruokavalio, jossa hiilihydraattien määrä oli rajoitettu 20 grammaan päivässä. Toisella vähärasvaisella ruokavaliolla hiilihydraatteja saatiin 55 % energiasta ja hiilihydraatin lähteinä suosittiin hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja. Lisäksi tässä ruokavaliossa oli 500 kcal energiavaje. Kummallekin ryhmälle suositeltiin liikuntaa.
Ketogeenistä ruokavaliota noudattaneilla veren sokerihemoglobiini laski keskimäärin 1,5 %-yksikköä (vähärasvaisella vertailuruokavaliolla 0,5 %-yksikköä). Paino putosi noin 11 kg (vertailuryhmällä 7 kg, vaikka heidän ruoassaan oli vähemmän energiaa) ja HDL-kolesteroli nousi 0,14 mmol/l (vertailuryhmässä ei muutosta). 95 % ketogeenistä ruokavaliota noudattaneista ja 62 % vähärasvaista ruokavaliota noudattaneista pystyi vähentämään tai lopettamaan diabeteslääkityksen.
Tutkijoiden mukaan vähähiilihydraattinen ketogeeninen ruokavalio paransi verensokerin hallintaa ja lääkityksen tarvetta enemmän kuin vähärasvainen ruokavalio. Vähähiilihydraattinen elämäntapa on tehokas tapa antaa takapakkia kakkostyypin diabetekselle.
Tutkimus julkaistaan Nutrition & Metabolism -lehdessä. The effect of a low-carbohydrate, ketogenic diet versus a low-glycemic index
diet on glycemic control in type 2 diabetes mellitus http://www.nutritionandmetabolism.com/content/pdf/1743-7075-5-36.pdf%20
[1] Connecticutin, Kalifornian ja Minnesotan yliopistojen tutkijat vertasivat 3 kuukauden ajan kahta erilaista ruokavaliota. Koehenkilöillä oli rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Toinen ruokavalioista oli vähähiilihydraattinen, jossa energiasta vain 12 % tuli hiilihydraateista ja 59 % rasvasta. Toinen ruokavalio oli vähärasvainen, jossa 56 % energiasta tuli hiilihydraateista ja 24 % rasvasta. Kummallakin ruokavaliolla päivittäinen energiansaanti oli 1500 kcal.
Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneet saivat vähärasvaista ruokavalioita noudattaneisiin verrattuna parempia tuloksia seuraavissa mittauksissa: triglyseridit, HDL-kolesteroli, HDL- ja kokonaiskolesterolin suhde, aterianjälkeinen veren rasvapitoisuus, apolipoproteiinien B ja A1 suhde, LDL-kolesterolin partikkelijakauma.
Vaikka vähähiilihydraattinen ruokavalio sisälsi kolme kertaa enemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin vähärasvainen, niin silti sitä noudattaneilla tyydyttynyttä rasvaa oli veressä vähemmän kuin vähärasvaista ruokavaliota noudattaneilla. Myös elimistön itsensä tuottamaa rasvaa oli veressä vähemmän vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneilla.
Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneilla havaittiin myös epäsuora viite vähäisempään insuliiniresistenssiin. Tutkijoiden mukaan hiilihydraattien rajoittaminen on tehokas lähestymistapa parantaa metaboliseen oireyhtymän sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.
Tutkimus julkaistiin Lipids-lehdessä. Carbohydrate Restriction has a More Favorable Impact on the Metabolic Syndrome than a Low Fat Diet http://www.springerlink.com/content/v57212m331741w24/
[2] Puolassa on tutkittu puolalaislääkäri Jan Kwasniewskin kehittämää Optimal Diet -ruokavaliota, joka sisältää niukasti hiilihydraatteja, runsaasti rasvaa ja pääasiassa eläinkunnan tuotteita. Tutkimukseen otettiin mukaan 31 tervettä keski-ikäistä koehenkilöä, joista 22 ovat jatkaneet sitä pidempään kuin kolme vuotta.
Useimmilla koehenkilöillä veren ketoaineet, vapaat rasvahapot, kokonaiskolesteroli ja LDL-kolesteroli ylittivät viitearvot. Triglyseridiarvot olivat suhteellisen matalat, HDL-kolesteroli korkea ja kolesterolisuhteet normaalit. Verensokeri, insuliini, glukagoni, kortisoli, homokysteiini, glyseroli ja c-reaktiivinen proteiini (CRP) olivat viitearvojen sisällä. Vain yhdellä koehenkilöistä todettiin insuliiniresistenssi.
Tutkijoiden mukaan tällaisen ruokavalion pitkäaikainen noudattaminen ei vahingoita aineenvaihduntaa eikä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä, koska verensokerin hallinta on hyvä ja sydän- ja verisuonitautien tavanomaiset riskitekijät ovat suhteelliset matalat.
Tutkimus julkaistaan Nutrition Research -lehdessä. Long-term consumption of a carbohydrate-restricted diet does not induce deleterious metabolic effects (28; 12; 825-833) http://www.sciencedirect.com/science/journal/02715317
[3] Duken yliopiston tutkijat vertasivat vajaan kuuden kuukauden ajan kahta erilaista ruokavaliota ylipainoisilla 2-tyypin diabeetikoilla. Toinen ruokavalioista oli vähähiilihydraattinen ketogeeninen ruokavalio, jossa hiilihydraattien määrä oli rajoitettu 20 grammaan päivässä. Toisella vähärasvaisella ruokavaliolla hiilihydraatteja saatiin 55 % energiasta ja hiilihydraatin lähteinä suosittiin hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja. Lisäksi tässä ruokavaliossa oli 500 kcal energiavaje. Kummallekin ryhmälle suositeltiin liikuntaa.
Ketogeenistä ruokavaliota noudattaneilla veren sokerihemoglobiini laski keskimäärin 1,5 %-yksikköä (vähärasvaisella vertailuruokavaliolla 0,5 %-yksikköä). Paino putosi noin 11 kg (vertailuryhmällä 7 kg, vaikka heidän ruoassaan oli vähemmän energiaa) ja HDL-kolesteroli nousi 0,14 mmol/l (vertailuryhmässä ei muutosta). 95 % ketogeenistä ruokavaliota noudattaneista ja 62 % vähärasvaista ruokavaliota noudattaneista pystyi vähentämään tai lopettamaan diabeteslääkityksen.
Tutkijoiden mukaan vähähiilihydraattinen ketogeeninen ruokavalio paransi verensokerin hallintaa ja lääkityksen tarvetta enemmän kuin vähärasvainen ruokavalio. Vähähiilihydraattinen elämäntapa on tehokas tapa antaa takapakkia kakkostyypin diabetekselle.
Tutkimus julkaistaan Nutrition & Metabolism -lehdessä. The effect of a low-carbohydrate, ketogenic diet versus a low-glycemic index
diet on glycemic control in type 2 diabetes mellitus http://www.nutritionandmetabolism.com/content/pdf/1743-7075-5-36.pdf%20
Vastaukset 12
Vanhimmat
ja on hyvä että olet alkanut taas päivittää sivujasi. Tätä asiallista tutkimustietoa täällä kaivataankin. On ollut miellyttävä lukea kirjoituksiasi ja seurata sivujasi. Tutkit asioita ja otat selvää. Niin sitä pitää. Toivottavasti aikasi riittää olla täällä jakamassa tietoasi.
ovat VHH:lle eduksi koska VHH:lla paino putoaa nopeasti johtuen mm. siitä että vettä poistuu elimistöstä enemmän kuin hiilihydraattipitoisella dieetillä joka johtaa puolestaan nopeampaan painon laskuun ja näitä kautta myös muihin muutoksiin nopeammin. Esittämistäsi tutkimuksista ne joilla saatiin eroja syntymään ovat lyhytaikaisia.
Mutta esittämässäsi puolalaisessa melko pitkäaikaisessa tutkimuksessa (kesto 3 vuotta) ei eroja enää ollut vaan todettiin vain että VHH ei ole haitallinen. Tosin siinäkin tutkittava ryhmä oli kovin pieni. Ja heistäkin lähes kolmasosa lopetti VHH:n tutkimuksen loputtua, vaikka he olivat varmasti saaneet erityisen hyvän ohjauksen VHH:oon.
Niin että ei se VHH ole sen kummempi dieetti kuin muutkaan, paitsi tietysti ensi alkuun. Pitkällä aikavälillä ei perinteisesti ole ollut merkittäviä elämänlaatuun, terveydentilaan tai elinikään vaikuttavia eroavaisuuksia erilaisten rasva- ja muiden arvojen suhteen vaikka ensi alkuun niitä olisikin, johtuen alussa mainitusta VHH:n erityisominaisuuksista muihin dieetteihin verrattuna.
"Mutta esittämässäsi puolalaisessa melko pitkäaikaisessa tutkimuksessa (kesto 3 vuotta) ei eroja enää ollut..."
Eihän siinä mitään eroja voitu havaitakaan, kun siinä tutkittiin vain yhtä, vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavaa ryhmää. Ja tuloksethan näyttivät vähintäänkin hyviltä...
Sekö sinua noin harmittaa?
vastasin JariJo'lle, en sinulle.
Tuloksissa ei ole eroja niihin verrokkiryhmä-tutkimuksiin joita JariJo on aikaisemmin esittänyt täällä. Jokaisen näkemäni tutkimuksen tulokset ovat olleet luokkaa "VHH ei ole sen kummempi dieetti kuin muutkaan" paitsi tietysti lyhyellä aikajänteellä heti aloittamisen jälkeen.
Keskeyttäneiden määrä on suuri vaikka olen käsittänyt tämän palstan juttujen mukaan että kukaan ei lopeta VHH:ta kun on sen kerran aloittanut. Ja tällainen aloittaja lisäksi imaisee mukaan VHH:oon useita kanssaihmisiään työ-ja harrastusympäristöstään -kuntosalit mukaanlukien- ja jotka kaikki ovat tyytyväisiä eikä heistäkään kukaan lopeta.
Niin että mahtaakohan tuo tutkimus muiltakaan osin olla lainkaan pätevä?
mukaan juuri runsasrasvainen vhh parantaa veriarvoja parhaiten. Triglyt laskevat eniten, HDL kohoaa reilusti ja LDL-partikkelit ovat suurikokoisia.
Tutkimuksissa todella on eroja ja monasti näennäesesti VHH:n eduksi.
Rasva-arvot ovat monasti alhaisempia kuin ns.normidieettiä noudattavilla ja kuten myös veren sokeri.
Mutta jos kolesteroliarvo on vaikkapa 0,2 mmol/l tai sokeriarvo on 0,3 mmol/l alhaisempi kuin verrokkiryhmällä niin sillä ei ole käytännössä mitään merkitystä, kun molemmat arvot kuitenkin ovat selkeästi raja-arvojen sisällä, kuten tämäntyyppisissä ravitsemustutkimuksissa poikkeuksetta ovat.
Joku yksittäinen arvo voi tietysti poiketa ns. merkittävästi, mutta yksittäisenä senkin vaikutus jää olemattomaksi.
Tälläkin palstalla esitetään vaikka minkälaisia tutkimuksia mutta kertaakaan ei ole sellaista tullut esille että VHH:laisen elinaika, yleinen terveys tai elämänlaatu olisi sen kummempi kun muillakaan pitkäaikaisdieettejä tai virallisia ohjeita noudattavan. Edes JariJo ei ole pystynyt esittämään tutkimuksia jotka osoittaisivat muuta.
Pelkkä laihtuminen parantaa tilannetta joka suhteessa dieetin laadusta riippumatta.
Eroilla brassailu on pelkästään hiusten halkomista, käytännössä on merkitystä sillä mikä kaikkein helpommalta tuntuu noudattaa, jotta tavoite saavutettaisiin.
"Keskeyttäneiden määrä on suuri vaikka olen käsittänyt tämän palstan juttujen mukaan että kukaan ei lopeta VHH:ta kun on sen kerran aloittanut."
Mitä keskeyttäneitä tarkoitat? Eihän siinä tutkimuksessa kukaan keskeyttänyt. Päinvastoin, puolalainen tutkimushan kesti 3 vuotta ja vielä tutkimuksen jälkeenkin 22 henkilöä 31:sta jatkoi samalla ruokavaliolla.
Miksi pelkäät vhh:ta? Mitä pelättävää siinä on? Tule tänne, niin mami pitää pikkuista kädestä, ettei tarvitse noin kovasti pelätä...
"tutkimuksen jälkeenkin 22 henkilöä 31:sta jatkoi samalla ruokavaliolla."
Siinä sanotaan aivan selvästi että 9 henkilöä ei jatkanut VHH:lla elikkä he lopettivat sen.
Jos menisit itse mamisi luokse ja ottaisit aapisen mukaasi, hän voisi opettaa sinua lukemaan.
Olen aina kuvitellut, että pelkkä nesteen poistuminen ei ole mitään oikeaa laihtumista, jolla olisi vaikutusta terveyteen. Vasta siinä vaiheessa kun rasvaa alkaa lähteä, veriarvotkin paranevat.
"Pitkällä aikavälillä ei perinteisesti ole ollut merkittäviä elämänlaatuun, terveydentilaan tai elinikään vaikuttavia eroavaisuuksia erilaisten rasva- ja muiden arvojen suhteen vaikka ensi alkuun niitä olisikin"
Mihin pitkän aikavälin tutkimukseen tässä viittaat?
"Tälläkin palstalla esitetään vaikka minkälaisia tutkimuksia mutta kertaakaan ei ole sellaista tullut esille että VHH:laisen elinaika, yleinen terveys tai elämänlaatu olisi sen kummempi kun muillakaan pitkäaikaisdieettejä tai virallisia ohjeita noudattavan."
Aika niukasti on tuollaisia tutkimuksia. Lähinnä tulee mieleen Ruotsissa Karlshamnin sairaalassa kakkostyypin diabeetikoilla suoritettu 44 kuukauden seuranta, jossa vhh-ryhmässä oli ihan konkreettisesti vähemmän sydänkuolemia kuin vertailyryhmässä. Molempien ryhmien koko oli pieni, joten saattaa jopa johtua sattumastakin.
Sitten jenkeistä on sairaanhoitajien terveystutkimus, jossa naisia on seurattu 20 vuoden ajan. Suurin vaikuttaja sydänongelmille ja diabetekselle oli glykeeminen kuorma, joka siis koostuu (pääasiassa) hiilihydraattien määrästä ja niiden laadusta. Tämähän ei sitten ollut varsinainen ruokavaliokoe.
Vaan eipä löydy virallisterveellistä malliakaan tukevaa pitävää tutkimusnäyttöä. Women's Health Initiative kokeili sitä 8 vuoden ajan, mutta etuja ei havaittu.
Luulenpa, ettei koskaan tutkimustieto voi antaa aukotonta vastausta siihen, miten kunkin yksilön olisi optimaalista syödä. Kokeilemalla se selviää, jos uskaltaa.
Noista ystäväni Jarin kolmesta uudesta tutkimusreferaatista löytyy yhteisenä sävelenä: VHH on terveellinen vaihtoehto. Se riittää minulle mainiosti. Sattuneista syistä olen lukenut runsaasti VHH:ta käsittelevää kirjallisuutta, tieteellisiä raportteja ja kuunnellut asiakkaitteni menestys- ja selviytymistarinoita.
Se mikä on jäänyt käteen tutkailuistani kansanomaisesti ilmaistuna on mm. seuraava:
- tieto VHH:sta on lääkäreiden, tutkijoiden ja maallikoiden keskuudessa hyvin vajavaista, osittain syynä on, että tieto ei oikeastaan kovin paljon kiinnosta. Tämä VHH-aate on varsin pienen ryhmittymän hurjan kiinnostuksen kohde. Suurimpaa osaa Suomen kansaa asia ei voisi vähemmän kiinnostaa.
- vähitellen konstailematon perusviesti VHH:sta tavoittaa suuremman osan Suomen kansasta: pois peruna, pasta ja riisi. Tilalle vihanneksia, voita ja lihaa.
- VHH:sta avoimesti puhuminen koetaan kiusalliseksi, osittain tähän on syynä tälläkin palstalla rehottava voimakas vastakkainasettelu
- VHH on terveellinen ruokavalio
- VHH ei tuki suonia rasvalla
- VHH on biokemiallisesti, biologisesti ja lääketieteellisesti puolustettavissa
- VHH on elämäntapa, ei pelkkä laihdutusdieetti tai diabeteksen hoitoon tarkoitettu ruokavalio
- VHH on varteenotettava vaihtoehto mm. diabeteksen hoidossa, tulokset ovat hyviä
- VHH herättää voimakkaita tunteita aivan kuten monet muut ravitsemukseen liittyvät asiat
- VHH ei sovi kaikille, joka muuta väittää on tulkintani mukaan silmänsä tosiasioilta ummistava fanaatikko
- erityisen ongelmallista virallisia suosituksia suurempi rasvojen käyttö on sellaisessa tilanteessa jossa energiaa saadaan yli tarpeen.
- löytyy iso liuta laadukkaita kirjoja VHH:sta
- löytyy yhä enemmän laadukkaita VHH-tutkimuksia
- löytyy todella huonojakin kirjoja VHH:sta, joitakin näistä ylistetään vain VHH-aatteen takia. Parempi olisi kuopata moiset opukset ja kirjoittaa tilalle uusia ja parempia.
Typerin ja terveyttä vahingoittavin dieetti on
runsasrasvainen, jossa on lisäksi paljon vääriä
rasvoja. Suhteellisen runsaasti hiilihydraatteja,
siis hitaita hiilihydraatteja sisältävä dieetti
on terveyden ja pitkän iän kannalta paras. Tämänhetkiset Suomen lääkintäviranomaisten antamat
ravintosuositukset ovat lähes oikeita. Liiallinen
rasva ja proteiini, erityisesti eläin proteiini
siis alas! Tosin suurimmasta osasta tämän palstan
kirjoituksista näkee, että Suomen kansa on ravinnon
suhteen pohjattaoman typerä ja pysyy sellaisena.