SE.

nykyisessä kolahtanut ja tuntunut siltä oikealta. Miksi se on tuntunut oikealta jo kohta vuosikymmenen? Sitä mä hain :)

on kuitenkin kirjoitti:

nykyisessä kolahtanut ja tuntunut siltä oikealta. Miksi se on tuntunut oikealta jo kohta vuosikymmenen? Sitä mä hain :)

Se on kaikkea sitä, mitä naisesta haluankin. Erityisenä plussana, että se hyväksyy minut omana itsenäni eikä yritä tehdä minusta itselleen koulutusporjektia. Se tuntuu olevan harvinaista herkkua ihmissuhdemarkkinoilla.

ratikkakuski kirjoitti:

Se on kaikkea sitä, mitä naisesta haluankin. Erityisenä plussana, että se hyväksyy minut omana itsenäni eikä yritä tehdä minusta itselleen koulutusporjektia. Se tuntuu olevan harvinaista herkkua ihmissuhdemarkkinoilla.

ulkonäkö ja naisen luonne, pituus jne... Jos edessä on kymmenen naista jotka eivät halua muuttaa sinua. Samalla rivillä kaikki, eikä kukaan halua kouluttaa sua;) Miten valitset/valitsit niistä sen oikean?

sulle sitten kirjoitti:

ulkonäkö ja naisen luonne, pituus jne... Jos edessä on kymmenen naista jotka eivät halua muuttaa sinua. Samalla rivillä kaikki, eikä kukaan halua kouluttaa sua;) Miten valitset/valitsit niistä sen oikean?

Ulkonäön merkitys herättää ihmisissä voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Mutta minusta ulkonäkö on suuri osa ensivaikutelmaa. Ja en minä alottaisi seurustelua naisen kanssa, joka ei silmääni miellyttäisi. Platoninen ystävyys voisi viritä, muttei parisuhde.

Kun ulkonäöstä on selvitty, niin sitten kuvioon astuu luonne. Eihän sen toisen ihmisen luonne ja mielipiteet selviä kuin yhdessä elämällä, puhumalla ja tekemällä. Ja jos vastaan tulee joitain kovin epämiellyttävää, homma loppuu ja on aika jälleen etsiä seuraavaa oikeaa.

ratikkakuski kirjoitti:

Ulkonäön merkitys herättää ihmisissä voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Mutta minusta ulkonäkö on suuri osa ensivaikutelmaa. Ja en minä alottaisi seurustelua naisen kanssa, joka ei silmääni miellyttäisi. Platoninen ystävyys voisi viritä, muttei parisuhde.

Kun ulkonäöstä on selvitty, niin sitten kuvioon astuu luonne. Eihän sen toisen ihmisen luonne ja mielipiteet selviä kuin yhdessä elämällä, puhumalla ja tekemällä. Ja jos vastaan tulee joitain kovin epämiellyttävää, homma loppuu ja on aika jälleen etsiä seuraavaa oikeaa.

olla sitä sielujen sympatiaa. Eli ei riitä, että ulkonäkö miellyttää ja luonteet sopii yhteen? Pitää olla "SE" tunne. Kaikki eivät aiheuta sitä kutkutusta ;)

sun mielestä kirjoitti:

olla sitä sielujen sympatiaa. Eli ei riitä, että ulkonäkö miellyttää ja luonteet sopii yhteen? Pitää olla "SE" tunne. Kaikki eivät aiheuta sitä kutkutusta ;)

Olen joskus miettinyt, miksi jonkun kanssa on heti alusta asti helppoa ja luontevaa olla. Onko se nyt sitten sitä sielujen sympatiaa?

Kummallista, miten joku deitti voisi "paperilla" olla täydellinen kumppani, mutta oikeassa elämässä se ei herätä minkäänlaisia ihastumisen tuntemuksia. Ja vastaavasti kovinkin erilainen ihminen voi tuntua juuri siltä oikealta.

ratikkakuski kirjoitti:

Olen joskus miettinyt, miksi jonkun kanssa on heti alusta asti helppoa ja luontevaa olla. Onko se nyt sitten sitä sielujen sympatiaa?

Kummallista, miten joku deitti voisi "paperilla" olla täydellinen kumppani, mutta oikeassa elämässä se ei herätä minkäänlaisia ihastumisen tuntemuksia. Ja vastaavasti kovinkin erilainen ihminen voi tuntua juuri siltä oikealta.

miettinyt epätoivoon asti. Mietin pitääkö olla sitä kemiaa heti vai voiko se tulla jälkeen päin. SE on totta ettei sitä kaikkien kanssa ole eikä tule. Olen kokenut sen kemian kerran, se veti jalat alta ja olin aivan "sekaisin";) Sitten on se jännite, kaikkien kanssa ei pysty puhumaan luontevasti kun on se tietty jännite. Jännittää ehkä hieman toisen edessä.

Toisten kanssa taas luonnistuu puhuminen eikä ole mitään jännitettä. Tottahan se on että ulkonäköön ihastutaan ja sisimpään rakastutaan. Saa nähdä löydänkö koskaan sitä oikeaa vierelleni. Niin vaikealta kaikki tuntuu....

Ja suhteen aloitus tuntuu niin hankalalta... enpä ole koskaan seurustellutkaan

mäkin olen kirjoitti:

miettinyt epätoivoon asti. Mietin pitääkö olla sitä kemiaa heti vai voiko se tulla jälkeen päin. SE on totta ettei sitä kaikkien kanssa ole eikä tule. Olen kokenut sen kemian kerran, se veti jalat alta ja olin aivan "sekaisin";) Sitten on se jännite, kaikkien kanssa ei pysty puhumaan luontevasti kun on se tietty jännite. Jännittää ehkä hieman toisen edessä.

Toisten kanssa taas luonnistuu puhuminen eikä ole mitään jännitettä. Tottahan se on että ulkonäköön ihastutaan ja sisimpään rakastutaan. Saa nähdä löydänkö koskaan sitä oikeaa vierelleni. Niin vaikealta kaikki tuntuu....

Ja suhteen aloitus tuntuu niin hankalalta... enpä ole koskaan seurustellutkaan

Tälläkin palstalla jotkut sanovat, että heidän täytyy ensin tuntea ihminen hyvin, että voivat luottaa ja vasta tälle luottamukselle voi syntyä ihastus ja parisuhde. Minusta se kuulostaa todella oudolta, mutta en yhtään epäile, etteivätkö he todella niin tuntisi.

Tuosta puhumisesta tuli vielä mieleeni. Tottahan ihmistä jännittää, jos toiseen on ihastunut. Pelkää, että sanoo tai tekee jotain, mikä pilaa tunteet ja tunnelman. Jotkut sanovat, että on hyvä merkki, jos ihmisen kanssa pystyy puhumaan luontevasti. Niinkin, mutta minä olen huomannut, että vielä parempi merkki on, että pystyy olemaan luontevasti hiljaakin. Tiedätkös, kun puhetulva vihdoin päättyy ja tulee ensimmäisen kerran ns. luova tauko. Tuntuuko se kiusalliselta vai harmoniselta.

ratikkakuski kirjoitti:

Tälläkin palstalla jotkut sanovat, että heidän täytyy ensin tuntea ihminen hyvin, että voivat luottaa ja vasta tälle luottamukselle voi syntyä ihastus ja parisuhde. Minusta se kuulostaa todella oudolta, mutta en yhtään epäile, etteivätkö he todella niin tuntisi.

Tuosta puhumisesta tuli vielä mieleeni. Tottahan ihmistä jännittää, jos toiseen on ihastunut. Pelkää, että sanoo tai tekee jotain, mikä pilaa tunteet ja tunnelman. Jotkut sanovat, että on hyvä merkki, jos ihmisen kanssa pystyy puhumaan luontevasti. Niinkin, mutta minä olen huomannut, että vielä parempi merkki on, että pystyy olemaan luontevasti hiljaakin. Tiedätkös, kun puhetulva vihdoin päättyy ja tulee ensimmäisen kerran ns. luova tauko. Tuntuuko se kiusalliselta vai harmoniselta.

itse olen huomannut, että ne joihin olen ihastunut todella oikeasti, jännitän omia sanomisia. Etten vaan sano mitään hölmöä. Ja mä olen oikeasti puhelias. Sitten napotan hiljaa ihastuksen äärellä. Ei ole helpoksi tehty mulle tämäkään :D Ihmiset ovat niin erilaisia, että oikea ihme pitää tapahtua että kaksi ihmistä ylipäätään kiinnostuu toisistaa, molemmat yhtä paljon. Ja rakastuvat. Niin harvinaiselta herkulta kuulosta mun korvaan, voihan huokaus sentänsä.

ollakin kirjoitti:

itse olen huomannut, että ne joihin olen ihastunut todella oikeasti, jännitän omia sanomisia. Etten vaan sano mitään hölmöä. Ja mä olen oikeasti puhelias. Sitten napotan hiljaa ihastuksen äärellä. Ei ole helpoksi tehty mulle tämäkään :D Ihmiset ovat niin erilaisia, että oikea ihme pitää tapahtua että kaksi ihmistä ylipäätään kiinnostuu toisistaa, molemmat yhtä paljon. Ja rakastuvat. Niin harvinaiselta herkulta kuulosta mun korvaan, voihan huokaus sentänsä.

Päätyyhän tilastojen mukaan yli 90% ihmisistä elämänsä aikana parisuhteeseen, joten ei kannata olla asiasta kovinkaan huolissaan. ;-)

ratikkakuski kirjoitti:

Päätyyhän tilastojen mukaan yli 90% ihmisistä elämänsä aikana parisuhteeseen, joten ei kannata olla asiasta kovinkaan huolissaan. ;-)

Kiitos sanoistasi ;-) mukavaa päivän jatkoa sulle!!