Himmeli? ja laatikkoruoat suomalaisia, joulusauna....mutta onko sauna alkujaan suomalainen keksintö? Onko melkein kaikki muukin tullut Suomeen muista maista? Kertokaapas mikä muu on aitoa suomalaisuutta?
""IL: Vai muka perinnejoulu!
23.12.2008 9:16
Rakkaan juhlamme perinteiset palaset on omaksuttu muista maista. Yleensä ruotsalaiset ovat olleet meitä edellä.
Mikä on tärkeintä joulussa?
1. Joulupukki
Ennen kuin pukki muutti Korvatunturille, hän ehti asustella amerikkalaisten mielestä Pohjoisnavalla jo 1800-luvulla. Itse asiassa punanuttu on varsinainen sekasikiö. Pukki tuli Suomeen saksalaisen Weihnachtsmannin muodossa 1880-luvulla ja muotoutui nykyiseksi versioksi amerikkalaisen Santa Clausin ja markkinavoimien painostuksessa.
2. Joulukinkku
Säätyläiskodeissa joulupossun kimppuun päästiin 1800-luvun puolivälissä, mutta työläiskoteihin herkku saapui 1930-luvulla. Ilmeisesti se on kahden eri perinteen risteytys: siinä yhdistyvät herrasväen tapa syödä possua ja kansan tapa nauttia paistettua takajalkaa. Meille kinkku tuli todennäköisesti Ruotsista.
3. Joulukuusi
Kuusipuun tunnettu historia alkaa 1500-luvun Strasbourgista, joka tuohon aikaan kuului Saksalle. Suomessa koristeltiin ensimmäinen joulukuusi 1820-luvulla. Kuusesta muodostui uskonpuhdistuksen myötä katolisen kirkon seimen protestanttinen vastine. Tavan yleistymistä edisti vanha kansan tottumus laittaa juhannus-, nimipäivä- ja hääkuusia lähinnä ulos.
4. Tontut
Joulutontun keksivät tanskalaiset 1800-luvulla. Tontun esikuva on tanskalaisista haltiatarinoista. Kun talonhaltiatonttu yhdistettiin saksalaisperäisiin joulutapoihin, saatiin joulutonttu: iloinen satuolento, joka muistuttaa ulkonäöltään vanhaa talonhaltiatonttua. Suomeen se ilmestyi 1880-luvulla kansakoulujen ja yhdistysten joulujuhlien kautta.
5. Lahjat
Joululahjoja on annettu Suomessa parisataa vuotta, mutta tapa on ollut Keski-Euroopassa yleinen koko keskiajan, ja sen juuret ulottuvat antiikkiin saakka.
6. Glögi
Ensimmäinen kirjoitettuna säilynyt resepti löytyy yli 2000 vuoden takaa Tiberiuksen Roomassa eläneen tunnetun herkkusuun Apiciuksen kirjoittamasta keittokirjasta. Keskiajalle tultaessa mausteista ja lämmitettyä viiniä nautittiin laajalti Euroopassa, ja Ruotsissakin jo 1600-luvulta lähtien. Suomeen glögin toi luultavasti muuan diplomaatin rouva, joka oli ihastunut siihen Tukholmassa 1929. Aluksi glögiä nautittiin lähinnä ruotsinkielisissä perheissä. 1960-luvulla se levisi tavallisen kansan pariin.
7. Joulukalenteri
Ensimmäiset painetut adventtikalenterit valmistuivat 1900-luvun alussa Saksassa. Partiojärjestöt toivat joulukalentereita Ruotsiin 1930-luvun alussa. Suomalainen partiojohtaja Tessi Fazer kertoi Ruotsissa näkemästään adventtikalenterista Suomalaisen Partiotyttöliiton hallitukselle vuonna 1947. Hän pyysi ystävätärtään Ulla von Vendtiä suunnittelemaan Suomen ensimmäisen adventtikalenterin.
8. Joulupuuron manteli
Mantelinkätkentä saapui Suomeen aikaisintaan 1800-luvulla. Tapa juontaa juurensa antiikin kreikkalaisten juhliin, joissa ruokaan piilotettiin papu. Pavun löytäjä sai leikkisiä etuoikeuksia. Tapa eli koko keskiajan, ja kun se tuli Pohjoismaihin, papu vaihtui manteliksi.
9. Piparkakut
Näiden edeltäjistä, hunajakakuista, löytyy viitteitä peräti 3 000 vuotta eKr. Eurooppaan hunajakakut ovat kulkeutuneet Egyptistä. Vadstenan luostarissa Ruotsissa hunajapiparkakkuja tiedetään olleen ainakin vuonna 1444. Nykypipari syntyi, kun sokeri syrjäytti hunajan ja taikinaan alettiin lisätä myös mausteita sekä rasvaa.
10. Näistä sentään voimme olla ylpeitä!
Himmeli, lipeäkala, laatikkoruoat, joulusauna... näistä perinteistä voimme ylpeinä kiittää itseämme.""
""IL: Vai muka perinnejoulu!
23.12.2008 9:16
Rakkaan juhlamme perinteiset palaset on omaksuttu muista maista. Yleensä ruotsalaiset ovat olleet meitä edellä.
Mikä on tärkeintä joulussa?
1. Joulupukki
Ennen kuin pukki muutti Korvatunturille, hän ehti asustella amerikkalaisten mielestä Pohjoisnavalla jo 1800-luvulla. Itse asiassa punanuttu on varsinainen sekasikiö. Pukki tuli Suomeen saksalaisen Weihnachtsmannin muodossa 1880-luvulla ja muotoutui nykyiseksi versioksi amerikkalaisen Santa Clausin ja markkinavoimien painostuksessa.
2. Joulukinkku
Säätyläiskodeissa joulupossun kimppuun päästiin 1800-luvun puolivälissä, mutta työläiskoteihin herkku saapui 1930-luvulla. Ilmeisesti se on kahden eri perinteen risteytys: siinä yhdistyvät herrasväen tapa syödä possua ja kansan tapa nauttia paistettua takajalkaa. Meille kinkku tuli todennäköisesti Ruotsista.
3. Joulukuusi
Kuusipuun tunnettu historia alkaa 1500-luvun Strasbourgista, joka tuohon aikaan kuului Saksalle. Suomessa koristeltiin ensimmäinen joulukuusi 1820-luvulla. Kuusesta muodostui uskonpuhdistuksen myötä katolisen kirkon seimen protestanttinen vastine. Tavan yleistymistä edisti vanha kansan tottumus laittaa juhannus-, nimipäivä- ja hääkuusia lähinnä ulos.
4. Tontut
Joulutontun keksivät tanskalaiset 1800-luvulla. Tontun esikuva on tanskalaisista haltiatarinoista. Kun talonhaltiatonttu yhdistettiin saksalaisperäisiin joulutapoihin, saatiin joulutonttu: iloinen satuolento, joka muistuttaa ulkonäöltään vanhaa talonhaltiatonttua. Suomeen se ilmestyi 1880-luvulla kansakoulujen ja yhdistysten joulujuhlien kautta.
5. Lahjat
Joululahjoja on annettu Suomessa parisataa vuotta, mutta tapa on ollut Keski-Euroopassa yleinen koko keskiajan, ja sen juuret ulottuvat antiikkiin saakka.
6. Glögi
Ensimmäinen kirjoitettuna säilynyt resepti löytyy yli 2000 vuoden takaa Tiberiuksen Roomassa eläneen tunnetun herkkusuun Apiciuksen kirjoittamasta keittokirjasta. Keskiajalle tultaessa mausteista ja lämmitettyä viiniä nautittiin laajalti Euroopassa, ja Ruotsissakin jo 1600-luvulta lähtien. Suomeen glögin toi luultavasti muuan diplomaatin rouva, joka oli ihastunut siihen Tukholmassa 1929. Aluksi glögiä nautittiin lähinnä ruotsinkielisissä perheissä. 1960-luvulla se levisi tavallisen kansan pariin.
7. Joulukalenteri
Ensimmäiset painetut adventtikalenterit valmistuivat 1900-luvun alussa Saksassa. Partiojärjestöt toivat joulukalentereita Ruotsiin 1930-luvun alussa. Suomalainen partiojohtaja Tessi Fazer kertoi Ruotsissa näkemästään adventtikalenterista Suomalaisen Partiotyttöliiton hallitukselle vuonna 1947. Hän pyysi ystävätärtään Ulla von Vendtiä suunnittelemaan Suomen ensimmäisen adventtikalenterin.
8. Joulupuuron manteli
Mantelinkätkentä saapui Suomeen aikaisintaan 1800-luvulla. Tapa juontaa juurensa antiikin kreikkalaisten juhliin, joissa ruokaan piilotettiin papu. Pavun löytäjä sai leikkisiä etuoikeuksia. Tapa eli koko keskiajan, ja kun se tuli Pohjoismaihin, papu vaihtui manteliksi.
9. Piparkakut
Näiden edeltäjistä, hunajakakuista, löytyy viitteitä peräti 3 000 vuotta eKr. Eurooppaan hunajakakut ovat kulkeutuneet Egyptistä. Vadstenan luostarissa Ruotsissa hunajapiparkakkuja tiedetään olleen ainakin vuonna 1444. Nykypipari syntyi, kun sokeri syrjäytti hunajan ja taikinaan alettiin lisätä myös mausteita sekä rasvaa.
10. Näistä sentään voimme olla ylpeitä!
Himmeli, lipeäkala, laatikkoruoat, joulusauna... näistä perinteistä voimme ylpeinä kiittää itseämme.""
Vastaukset 2
Vanhimmat
meillä ei joulua vietetä koska se loukkaisi mieheni vakaumusta. minä jään lasten kanssa kotiin mies menee illalla piparia hakemaan tonttujen kanssa.
Ota huomioon että Suomi on ollut 1900 luvun alkuun asti suljettu mettäläisten maa, ja syrjäseuduilla vielä pitkälle sotien jälkeenkin. Mistä ihmeestä täällä olis jotain piparkakkoja tai glögejä keksitty? Hengissä pysymisessä on ollut ihan riittävästi päänvaivaa. Eikä ole ollut noita siirtomaitakaan mistä riistää.