minä olen hyvä kakkonen

tästä on jo 36 vuotta aikaa,mutta vielä kirveltää.luulin olevani mies ystäväni tosi rakas.seurustelua oli tosin kestänyt vain pari kuukautta.hän lähti työkavereiden kanssa silloiseen Leningraadiin ja jo hotellissa resepsuunissa dikkasi elämänsä naisen.viettivät ihanan yön yhdessä,eikä miehellä mitään ehkäisyä.
tuli minun luokseni ja sanoi ,että nainen oli pyytänyt jouluksi.
minä onneton,nuori olin niin rakastunut,että pyysin,ettei hän mene..
kun poika oli pieni,hän oli niin karismaattinen ,että hurmasi kaikki ,niin ulkonäöllään kuin jutuillaan.
mutta kun poika oli omillaan,aloin ajatella,että jos se kaunis nainen olisi osannut puhua suomea,olisinko minä tätä miestä saanut.
kyllä poika minun kanssa sai hyvän lapsuuden.meillä tyttöleseössä sanottiin ,että teistä tulee ennenkaikkea hyviä perheenäitejä,titteleistä viis.poika on nyt lääkäri,mutta äidin sydän on vielä mustelmilla,kun ajattelee onko sillä kauniilla naisella lapsi miehelleni.