Ähh...

vaikea etsiä oikeaa kirjoitti:

Palstaa tälle asialle. Eli tapailin yhtä miestä. Ja erään yhteisen yön jälkeen kysyin sitten tapaileeko muita naisia. Itse en oikein mistään seksisuhteista perusta. Kokeiltu on eikä sovi minulle. Tähän tuli vastaukseksi, että ei sovi tyyliin ja kertoisin kyllä jos jotain sellaista tulisi. Noh, meille tuli tauko (miehen piti kuulemma saada miettiä mitä elämältä haluaa) ja sanoin kyllä että mulle pitää kertoa että jos jotain muuta tulee...Sain nyt joulupäivänä tietää yhteiseltä tutulta että kyseisellä kaverilla on nainen muualla. Jaa...Siinä se sitten olikin. Tunne oli sanoinkuvaamattoman kuvottava. Mistään särkyneestä sydämestä ei kai(?) ole kyse, mutta kuvottaa, että luotti toiseen...Ja siinä se. Itsellä ei muutenkaan ole mitään positiivisia mieskokemuksia ja se luottaminen on todella vaikeaa. Tai no oikeastaan oletan ihmisten puhuvan totta, mutta olen aina varuillani. No tuskinpa enää edes oletan että toiset olisivat rehellisiä. Se vain on itselleni tärkein asia mitä on. Ja sitten toinen pointti liittyen tähän omaan rehellisyyteen. Valehtelin tutulleni erinnäisistä syistä, mitkä vaikuttivat ihan painavilta syiltä...Ja nyt jotenkin ajattelen että se oli jotain karmaa tai mitä lie, että sain paskaa niskaan. Tekisi nyttenkin mieli kertoa totuus, mutta se taas sitten satuttaisi muita ihmisiä. Ei itseäni. Minä voisin myhäillä onneissani että ainakin MINÄ olen rehellinen (en siis ole tässä asiassa ainoa joka salailee/valehtelee)...En taida kuitenkaan tehdä sitä. Ehkä se on itsekästä. Tosin voisin kai välillä olla sitäkin...? Ja jos joku saa mitään selvää tästä teksistä, niin olet hullu ;) Ei vaan. Yritän saada itsetuntoni rippeet kasaan ens vuoden varalle ja sen takia rustailen...Ja vois kai jollakin olla joku hyvä ehdotus asiaan? Alkaisinko harrastamaan vaikka meditaatiota? Ryhtyisinkö erakoksi/lepakoksi/nunnaksi?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä