Kurja joulu

Minulla on ihana suhde ja erosta pian vuosi. Joulu silti aivan paska. En pitänyt itse mitään odotuksia yllä, mutta kumppanin kauniisiin sanoihin uskoin. Istuin lopulta illan yksin, kumppani väsähti alkuillasta. Ensi joulun haluan suosiolla olla yksin kokonaan tai sitten minun toiveiden mukaan. Parasta olisi olla viettämättä joulua, mutta lapsille se on tärkeä...

Erosin aikoinaan 18 vuotisen yhteistaipaleen jälkeen. Ekana jouluna en pystynyt syömäänkään mitään, meni kuin sumussa. Sitten vähitellen suru helpotti ja nyt meillä on omat uudet kumppanit kummallakin ja onnellisia olemme tahoillamme.

Et olisi välittänyt hänestä ollenkaan, jos ei tuntuisi pahalta. Mutta usko pois, aika auttaa. Jatka samaan malliin, pakota itsesi ulkoilemaan, pois kotoa. Päivä päivältä helpottaa kun totut nykyiseen elämääsi.

Nyt käyt läpi suon, mutta usko tai älä niin sieltä nouset vähitellen takasin. Itselleni ero tuli tasan vuosi sitten ja yh äitinä elelen lastemme kans. Tästä vuodesta täytyy sanoa et se on sellanen kriisi mihin ei voi eikä pysty mitenkään etukäteen valmistautua, mutta se on vaan käytävä läpi. Et usko kuinka konta kertaa toivoin epätoivossani et saisin vaan nukahtaa ja heräisin tästä painajaisesta takasin entiseen mutta eihän se niin mene.

Kiinnitä itttees huomio ja tee kaikkea mikä vaan hyvältä tuntuu ja eti jostain uudesta elääniloa. Mutta hyväksy sekin että alussa ja aika ajoin myöhemminkin on vaan surtava ja sillon ei jaksa kun samaa levyä pyörittää päässä. Mutta se on se millä pääset kaiken yli!

Itselläni meni noin puoli vuotta sitä painajaisaikaa ja elin ne "vapaa ajat" kun lapset nukkui tai oli isällään melkein yhtämittää rankkaa liikuntaa harrastaen ja sauhutellen savuja jolloin se autto sen muutaman minuutin eteenpäin. Ne kuukaudet tuntuu vuosilta, mutta tähän vaiheeseen kun pääset niin elämäs on jo enimmäkseen hyvää aikaa ja näkee jo paremmin mitä sillon tapahtui ja miksi kaikki meni kuinka meni...

Kunhan kaiken surun, vihan, katkeruuden ja epätoivon hetkillä muistat itseäs. Kukaan muu ei voi elämäs onneen vaikuttaa mutta tämän kriisin kautta voit löytää jotain paljon syvempää mitä et ennen ole kokenut. Itse olen sisäisesti onnellisin mitä koskaan ennen, sillä nykyään kuuntelen itseäni,arvostan itseäni ja eipä se tuskan purkaminen rankalla punttitreenilläkää huonoa tehny ja nykyään saan enemmän kun koskaan ulkopuolisilta kehuja(eivätpä vaan tiedä kuinka monta tuskan hikipisaraa kaiken tuloksen eteen on vuodatettu).

Toivon sulle parempaa tulevaisuutta ja VOIMIA, VOIMIA ja VOIMIA!

Itse olen samanlaisessa elämäntilanteessa. Sain tietää viisi viikkoa sitten, että miehelläni on suhde toiseen naiseen ja että hän haluaa erota. Elämä meni sekaisin, mutta minun Jouluni kyllä tuntui ihan Joululta kaikesta huolimatta. Ehkä asiaa auttoi, että lapset asuvat kanssani ja viettivät siis Joulua yhdessä minun kanssani. Vaikka muutoin onkin vielä aika vaikeaa.Uskon kuitenkin, että elämällä on vielä minulle paljon annettavaa.

Toivottavasti aurinko alkaa paistaa pikkuhiljaa sinullekin.

hankkia laastarisuhdetta liian pian.En osaa sanoa
muuta,kuin että anna ajan kulua..sydämen täytyy en-
sin parantua kunnolla.Ei sillä,että tämä yksinolo
helppoa olisi.Ihan kaikki tunteetkaan ei ole kuol-
leet,vielä..