Jos on motivaatio kohdillaan ja rahavaroja on jo muutaman vuoden ajan kerännyt ja tuntumaa on sähkökitaraan lainakitaralla puolen vuoden ajalta hankittu niin onko se huono asia hommata laatukitara/merkkikitara esim. Fender ensimmäiseksi soittimeksi?
Huippukitara aloittelijalle
-.n,
3624
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mitä tässä tarkoitetaan huippukitaralla?
Fenderin Meksikossa valmistetut soittimet ovat aivan käypiä aloittelijan soittimia (muut kuin karvalakkimallit kokeneemmallekin), vaikka F-musiikin listahinnat antavatkin vähän erilaisen kuvan. Uloskantohinta on sitten eri juttu. MIM Fender olisi oikeastaan halpisritsoja parempi ensimmäiseksi soittajaksi jos tiedät että motivaatiota löytyy. Ei tarvitse heti vaihdella toiseen. Japanilaisista en sen enempää jauha, kun ovat harvinaisempia.
Vai tarkoitettiinko huippukitaralla kalliimpia USA-malleja? Jenkkimalleissa on omat etunsa, suurimpana etuna tasalaatuisuus (ei niinkään huippulaatu halvimmissa malleissa) hinnat alkaen tasolta lähtien. Kitarat on tehty oikeasti ajatuksen kanssa, eikä vain ole tehty "jollain" koneella "jotain", kuten kiinan tuotteissa saattaa olla. Mutta kuten toinen kirjoittaja tuossa totesi, että karvalakkimallit eivät vielä ole niin ylivoimaisia tuotteita vaan kyse on enemmänkin tasalaatuisuudesta. Kohderyhmäajattelu pelaa tässäkin. American Standard series on tehty kuitenkin verrattain isoja massoja ajatellen, joten niissä on tiettyjä moderneja yksityiskohtia. Olettamus luultavasti on että valtaosa nykyisin keskiluokan kitaroita ostavista soittaa metallia tai tarkemmin määrittelemätöntä poprockia. Ei esimerkiksi autenttista chicago-bluesia tai vanhan koulukunnan countrya. Kaularaudan säätö lavassa sinänsä on tervetullut. Mikityksissä itse valitsisin kitaran vintage-spekseillä. Joku muu voi olla tästä eri mieltä.
Stratomallisten kahden pisteen vibratallasta tai telemallisten 6-palaisista en itse oikein perusta. Tämä on enemmänkin tunneseikka.
Nykyään on kyllä asiat noiden itämailla tehtyjen kitaroiden kanssa aika eri tavalla kuin vielä 10 vuotta sitten. Eli vähänkään paremmissa kitaroissa (niissä mitä myydään musiikkiliikkeissä, ei Anttilan alessa) on osat tehty kyllä jo kunnon NC-koneilla, eikä vain "jollain" koneella "jotain". Tästä syystä esim. Squier Stratocasterit ovat halvasta hinnastaan huolimatta erittäin laadukkaita pelejä, jotka pesevät MIM Fendereitä helposti.
Huippukitaran voi toki määritellä monella tavalla (jollekulle 2000e on kallis huippukitara, mutta kohtalaisesta hanurista joutuu pulittamaan tuplasti saman summan). Omasta mielestäni Gibsonit ovat kaikkein härskeimmin ylihinnoiteltuja pelejä - kolmea olen soittanut, ja kaikki ovat kyllä olleet soitettavuudeltaan sellaisia, etten kotiini huolisi. Toki tähän vaikuttaa myös se, ettei giban kaulaprofiilit satu omaan käteeni sitten millään, mutta kun esim LTD:n Eclipsetkin tuntuu paremmilta soittaa kuin ison Geen lespat. Pitkäikäisyydessä Gibson voi tietysti olla kovempi juttu, puhumattakaan paremmasta arvon säilymiskertoimesta.
Itse en neuvoisi käyttämään ainakaan yli tonnia ensimmäiseen kitaraan. Jos tykkäät käyttää kampea, on Ibanezin mallistossa paljon hyviä vaihtoehtoja (RG,S) - jos tykkäät ohuesta kaulasta (kuten minä) niin halvemmat Prestiget on pop. Jos taas paksummasta kaulasta, niin 200-400-sarjan LTD:t ovat kokeilemisen arvoisia, tai 3-sarjan Japanissa tehdyt Jacksonit. Jos et koe tarvitsevasi kampea, niin vaihtoehtojen määrä kasvaa reilusti (floikka on yleensä se kaikkein herkin osa, lisenssitavara harvoin kestää vieläkään vireessä, joten se kannattaa testata huolellisesti). Schecterin mallistosta voisi tällöin myös löytyä hyviä vaihtoehtoja. Jos kevyempi pop/rock/blues on sydäntä lähellä, niin silloin toki Fender/Squier, miksei myös Tokai. Hintaluokassa 400-700e löytyy paljon todella hyviä kitaroita.
Käytettynä hankkiminen kannattaa tietysti aina paremmin kuin uutena ostaminen - kitarahan ei suuremmin soitosta kulu (nauhoja lukuunottamatta). Käytettynä ostetun kitaran saattaa hyvinkin saada myöhemmin myytyä ostohinnalla eteenpäin, jos mieli tekeekin vaihtaa toisenlaiseen keppiin.
olisi tälläinen ongelma että kannattaisko saksata hommata tuolainen halpa vasuri kitara!!! tekeeköhän nuilla mitään? täältä suomesta ei saa vasureita mistään paikan päältä!! tilaus tavaraa. ja marketeissa on vaan oikean puoleisia. Kiitos jo etu käteen vastauksista.