Olemme olleet yhdessä alkuvuodesta saakka ja mies olisi halunnut tulla jouluksi mukaani vanhempieni luokse. Minä en halunnut hänen tulevan, koska meillä ei ole mitään sen kummempia jouluperinteitä kuin syöminen, saunominen ja kirjojen lukeminen sängyssä lojuen ja pelkäsin paitsi menettäväni tämän suosikkiaikani vuodesta niin myös että tuntisin syyllisyyttä ja vastuuta hänen viihtymisestään. Sanoin, että mielestäni ei ole mitään syytä miksi emme voisi viettää jouluja aina erillään. Nyt mies on minulle vihainen. Mielestäni en tehnyt mitään niin kamalaa, mutta hän ei suostu edes puhumaan minulle. Mitäs nyt sitten?
Teinkö väärin?
The grinch
14464
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
"Sanoin, että mielestäni ei ole mitään syytä miksi emme voisi viettää jouluja aina erillään."
Mikset samantien sanonut että sinulla ei tällä hetkellä kiinnosta pätkääkään suhteenne tulevaisuus, puhumattakaan pitemmistä suunnitelmista tai sitoutumisesta?
"Mielestäni en tehnyt mitään niin kamalaa, mutta hän ei suostu edes puhumaan minulle. Mitäs nyt sitten?"
Etsit jostakin sen naisten paljonmainostetun sosiaalisen älykkyyden, sitten menet pyytelemään anteeksi moukkamaista käytöstäsi.
suhteen tulevaisuus, mutta miksi minun pitäisi luopua suosikkivuodenajastani hänen takiaan? Mitä saan vastineeksi? Hänellä on iso perhe, jonka kanssa hän voi viettää joulun.
Vaikka olenkin nainen tai juuri siksi että olen ... en mistään hinnasta luopuisi rakaastani juuri jouluna...silloinhan nyt tietysti haluaa olla hänen kanssaan.... ymmärrän miestäsi hyvin...et on vihainen.
Miks ette ala rakentaa sit yhteistä joulu perinnettä. Suomessa joulu kuitenki on perhejuhla jossa toisilleen tärkeät ihmiset on yhdessä rakkaidensa keskellä.
Sie tavallaan kumoot sen kaiken mitä mies ois halunnu ja toivonu, ihan ominpäin, selittämättä tai perustelematta? Eiks sillon voi olla pettyny ja turhautunu? Eiks se sillon purkaudu vähän huonosti...
Varmaan anteeks pyyntö ja selitys ensialkuun riittäis. Siitä on sit hyvä lähtee jatkamaan
minä paitsi haluan, minun myös täytyy viettää joulu kotonani, koska olen ainoa lapsi ja se olisi vanhemmilleni ihan hirveä pettymys, jos en olisi joulua kotona. Tämä on yksi niitä asioista, joista en neuvottele. Sitä paitsi mielestäni oli ihan liian aikaista tavata perheeni.
ja selitä se tilanne... Ehkäpä sen joutuu vääntämään rautalangasta, koska miehet ei TODELLAKAAN olla mitään ennustajia ja selvänäkijöitä.... Mut jossain vaiheessa asia tulee eteen ja se on yhtä tärkeetä miehes perheelle tavata lapsensa jouluna.
Joten ajan kanssa siitä tulee kompromissi. Ellette ala viettää molemmat perheet joulua teillä.
Ei mahdu Jouluusi....? Vaikka lukisitte ja löhöisitte sängys.. itsekkin olen ainoon lapsen äiti ja tytär oli kotona joulun poikakaverinsa kanssa, vaikka en nyt niin kauhean innoissani tästä nimen omaisesta tyypistä ole..pidän mölyt mahassani...Ja joulu meni ihan hienosti...
Miehesi voi vielä kuvitella et sulla on siellä ihmisiä joita et halu hänen tapaavan... suhtautumisesi on sorry vaan outo...itse loukkaantuisin ja kovin moisesta käytöksestä.
No ois minusta voinnut ehkä hiukka selittää et miks tykkäät olla joulun ilman miestäs.
"myös että tuntisin syyllisyyttä ja vastuuta hänen viihtymisestään."
Toi on mulle ehkä pahin juttu suhteessa. En ole mikään 1000 idean mies ja olen tottunut olemaan ja näpertämään yksikseni kotosalla. Miten voisin/osaisin keksiä ohjelmaa, että kumppani ei kyllästy?
Se luo paineita.
joskus kosahtanut tuohon "ohjelmattomuuteen"?
Tuohon on vaikea vastata, kun en tiedä ollenkaan mitä kulissien takana on tapahtunut.
lollot.. mistä sä keksitki noita tarinoita :D
Teit väärin. Pyydä anteeksi äijältäs.
mielestäni sul on oikeus nauttia joulus ihan niinkun huvittaa, mut miks sun pitää tänä jouluna päättää tulevaisuus elämäs jokasest?
ehkä vuoden tai parin pääst on eri fiilis ei sitä tiiä.
joulu on jokaisen omajuhla..se on yksi lysti mitä toiset ajattelee asiasta.