Mensan testit

Mutta milläperusteella se mensan testi on tärkein jos ja kun se mittaa ainoastaan loogista ajattelukykyä? Älykkyyshän pitää sisällään paljon muutakin.

Haamu kirjoitti:

Mutta milläperusteella se mensan testi on tärkein jos ja kun se mittaa ainoastaan loogista ajattelukykyä? Älykkyyshän pitää sisällään paljon muutakin.

Tämän rajan määrittely on melko hankalaa. Eräässä haastattelussa Mensalle töitä tehnyt psykologi nosti esimerkkeinä esim. koordinaatiollisen älykkyyden jota löytyy vaikkapa jääkiekkoilijoilta. Siinä vaan alkaa mennä hieman puurot ja vellit sekasin jos tuota pidetään älykkyytenä.

Älykkyys sellaisena kuin olemme sen tunteneet koostuu nähdäkseni hyvin suurelta osalta juuri matemaattisloogisesta osioista. Lisäksi vaikuttavat mm. verbaalisuus, mutta onko siinäkin sitten kysymys vain siitä kuinka hyvin osaa älykkyytensä julki tuoda l. älykkyyden presentaatiosta.

Mensan testi kertoo melko hyvin puhtaan älykkyyden, mutta se ei tod. ole ainoa tärkeä asia maailmassa.

Yamma kirjoitti:

Tämän rajan määrittely on melko hankalaa. Eräässä haastattelussa Mensalle töitä tehnyt psykologi nosti esimerkkeinä esim. koordinaatiollisen älykkyyden jota löytyy vaikkapa jääkiekkoilijoilta. Siinä vaan alkaa mennä hieman puurot ja vellit sekasin jos tuota pidetään älykkyytenä.

Älykkyys sellaisena kuin olemme sen tunteneet koostuu nähdäkseni hyvin suurelta osalta juuri matemaattisloogisesta osioista. Lisäksi vaikuttavat mm. verbaalisuus, mutta onko siinäkin sitten kysymys vain siitä kuinka hyvin osaa älykkyytensä julki tuoda l. älykkyyden presentaatiosta.

Mensan testi kertoo melko hyvin puhtaan älykkyyden, mutta se ei tod. ole ainoa tärkeä asia maailmassa.

Lue lisää

Mielestäni verbaalinen ilmaisu on myös hyvin oleellinen osa älykkyyttä. Siitä olen kyllä samaa mieltä että koordinaatiolla on vähän tekemistä sen kanssa mitä älykkyydellä ymmärrän. Voisiko ajatella niin että älykäs ihminen saa asiat menemään parhaaksi katsomallaan tavalla? Jos, niin eikö silloin juuri verbaalisella osiolla ole suuri ellei jopa suurin osuus prosessissa? Tässä en tarkoita toisten ihmisten manipulointia, jos joku tämän niin ymmärtää.

Voihan olla ihminen, joka osaa kyllä jatkaa kuviota loogisesti oikealla tavalla, muttei millään pysty muistaman ruotsin kieliopin rakenteita. Eikö tämäkin tue sitä teoriaa että looginen ajattelu on ainoastaan yksi osa kokonaisälykkyyttä?

Haamu kirjoitti:

Mielestäni verbaalinen ilmaisu on myös hyvin oleellinen osa älykkyyttä. Siitä olen kyllä samaa mieltä että koordinaatiolla on vähän tekemistä sen kanssa mitä älykkyydellä ymmärrän. Voisiko ajatella niin että älykäs ihminen saa asiat menemään parhaaksi katsomallaan tavalla? Jos, niin eikö silloin juuri verbaalisella osiolla ole suuri ellei jopa suurin osuus prosessissa? Tässä en tarkoita toisten ihmisten manipulointia, jos joku tämän niin ymmärtää.

Voihan olla ihminen, joka osaa kyllä jatkaa kuviota loogisesti oikealla tavalla, muttei millään pysty muistaman ruotsin kieliopin rakenteita. Eikö tämäkin tue sitä teoriaa että looginen ajattelu on ainoastaan yksi osa kokonaisälykkyyttä?

Lue lisää

Eikö asioiden järjestäminen itselleen edulliseksi ole aina manipulointia? Kaunis ihminen voi saada asioita haluamaansa suuntaan ilman, että edes yrittää sitä?

Verbaalisuus taas on mielestäni lahjakkuutta ja tapa julkituoda älykkyyttä. Älykkyys voidaan ehkä käsittää tietokoneen prosessoritehona. Se mahdollistaa nopeat päätelmät, mutta sitä ei huomaa ilman laskentatehoa hyödyntävää ohjelmaa.... Anteeksi tietokonevertaus

Ruotsin kieliopin rakenteiden muistaminenkin voi johtua monesta asiasta.keksittymishäiriöstä tai vähäisestä kiinnostuksesta. Opittu tieto on viisautta. Tähänkin saisin tietokonevertauksen, mutten taida enää viitsiä...

Ymmärrän kyllä mitä haet takaa, mutta ongelma on rajavedosta lahjakkuuden, viisauden ja älykkyyden välille.

Haamu kirjoitti:

Mutta milläperusteella se mensan testi on tärkein jos ja kun se mittaa ainoastaan loogista ajattelukykyä? Älykkyyshän pitää sisällään paljon muutakin.

mensan testi mittaa nimenomaan loogista yleisälykkyyttä, johon ihmisen koulutustausta ja ympäristö vaikuttavat vähän. ns.yleisälykkyystesteissä ihmisen koulutustausta vaikuttaa väistämättä jonkin verran. Esimerkiksi äo- testien matemaattiset tehtävät suosivat matemaattisella alalla työskentelevää henkilöä,sanavarastoa mittaavissa osioissa puolestaan verbaalisesti lahjakas henkilö saa ylimääräistä hyötyä verrattuna johonkin toiseen. Osa älykkyystestien tehtävistä mittaa nimenoman ennaltaopittuja asioita. Esimerkkinä englanninkielisten älykkyystestien tehtävät "mikä ei kuulu joukkoon".esimerkkinä nelijoukosta hauki, valas, silakka, karppi. oikea vastaus on valas( ainoa nisäkäs),tehtävä kuulostaa helpolta, mutta mittaa vain asiaa,jonka olemme oppineet koulussa ja kysymys olettaa, että em.eläimet ovat henkilölle tuttuja. samanlainen logiikka on tehtävissä, joissa on erilaisia kulkuneuvoja ja pitää oivaltaa se mikä ei kuulu joukkoon. Em." odd one out"tyyppiset tehtävät ovat kulttuurisidonnaisia.

nainen kirjoitti:

mensan testi mittaa nimenomaan loogista yleisälykkyyttä, johon ihmisen koulutustausta ja ympäristö vaikuttavat vähän. ns.yleisälykkyystesteissä ihmisen koulutustausta vaikuttaa väistämättä jonkin verran. Esimerkiksi äo- testien matemaattiset tehtävät suosivat matemaattisella alalla työskentelevää henkilöä,sanavarastoa mittaavissa osioissa puolestaan verbaalisesti lahjakas henkilö saa ylimääräistä hyötyä verrattuna johonkin toiseen. Osa älykkyystestien tehtävistä mittaa nimenoman ennaltaopittuja asioita. Esimerkkinä englanninkielisten älykkyystestien tehtävät "mikä ei kuulu joukkoon".esimerkkinä nelijoukosta hauki, valas, silakka, karppi. oikea vastaus on valas( ainoa nisäkäs),tehtävä kuulostaa helpolta, mutta mittaa vain asiaa,jonka olemme oppineet koulussa ja kysymys olettaa, että em.eläimet ovat henkilölle tuttuja. samanlainen logiikka on tehtävissä, joissa on erilaisia kulkuneuvoja ja pitää oivaltaa se mikä ei kuulu joukkoon. Em." odd one out"tyyppiset tehtävät ovat kulttuurisidonnaisia.

Lue lisää

nainen, olet oikeassa. Olen ollut Mensan testissä ja menen viikonloppuna Mensan vuosikokoukseen Jyväskylään. Ehkä siellä saa kuulla viimeisimmät perskarvalakki- yms. kolmen sanan kehuvat yhdyssanat.

Yamma kirjoitti:

Eikö asioiden järjestäminen itselleen edulliseksi ole aina manipulointia? Kaunis ihminen voi saada asioita haluamaansa suuntaan ilman, että edes yrittää sitä?

Verbaalisuus taas on mielestäni lahjakkuutta ja tapa julkituoda älykkyyttä. Älykkyys voidaan ehkä käsittää tietokoneen prosessoritehona. Se mahdollistaa nopeat päätelmät, mutta sitä ei huomaa ilman laskentatehoa hyödyntävää ohjelmaa.... Anteeksi tietokonevertaus

Ruotsin kieliopin rakenteiden muistaminenkin voi johtua monesta asiasta.keksittymishäiriöstä tai vähäisestä kiinnostuksesta. Opittu tieto on viisautta. Tähänkin saisin tietokonevertauksen, mutten taida enää viitsiä...

Ymmärrän kyllä mitä haet takaa, mutta ongelma on rajavedosta lahjakkuuden, viisauden ja älykkyyden välille.

Lue lisää

No niin, jos ongelma on rajavedossa viisauden, lahjakkuuden ja älykkyyden välillä niin eikö viisaus voida poistaa tästä ryhmästä omaksi yksikökseen koska viisaus mielestäni muodostuu kokemuksen, persoonan ja oppimisen kautta.

Lahjakkuus ja älykkyys taas mielestäni kulkevat käsikädessä. Voihan joku olla matemaattisesti lahjakas joka taas saa hänet pärjäämään mensan loogisuutta mittaavissa testeissä mikä taas tekee hänestä älykkään.

Viisaus, älykkyys ja lahjakkuus ovat osaksi periytyviä ominaisuuksia ja osaksi stimuloivan ympäristön ansiota. Väitänkin, että jos lapselle pienestä saakka opetetaan loogista ja matemaattista ajattelutapaa, pärjää hän aikuisena suuremmalla todennäköisyydellä paremmin mensan testeissä sellaiseen ihmiseen verrattuna jota ei ole kannustettu matemaattiseen ajatteluun. Summa summarum, älykkyyttä voi kehittää.

Haamu kirjoitti:

No niin, jos ongelma on rajavedossa viisauden, lahjakkuuden ja älykkyyden välillä niin eikö viisaus voida poistaa tästä ryhmästä omaksi yksikökseen koska viisaus mielestäni muodostuu kokemuksen, persoonan ja oppimisen kautta.

Lahjakkuus ja älykkyys taas mielestäni kulkevat käsikädessä. Voihan joku olla matemaattisesti lahjakas joka taas saa hänet pärjäämään mensan loogisuutta mittaavissa testeissä mikä taas tekee hänestä älykkään.

Viisaus, älykkyys ja lahjakkuus ovat osaksi periytyviä ominaisuuksia ja osaksi stimuloivan ympäristön ansiota. Väitänkin, että jos lapselle pienestä saakka opetetaan loogista ja matemaattista ajattelutapaa, pärjää hän aikuisena suuremmalla todennäköisyydellä paremmin mensan testeissä sellaiseen ihmiseen verrattuna jota ei ole kannustettu matemaattiseen ajatteluun. Summa summarum, älykkyyttä voi kehittää.

Lue lisää

kans sanoa jotain =) pienelle lapselle annetut virikkeet ja niiden kautta tuleva hoksaamiskyky on jo sinällään niin palkitsevaa että lapsi oppii etsimään haasteita jo hyvin varhaisessa vaiheessa, mutta jos aikuinen ei anna ensin niitä alkupalikoita, lapsi pyrkii keksimään kyllä niitä itsekkin, ja silloin katsotaan taipuvaisuutta johonkin osa-alueeseen ja viisas aikuinen pyrkii antamaan juuri niitä virikkeitä, tosin jos palikat suunnataan vaan siihen missä lapsi on vahva, muut osa-alueet saattaavat jäädä kehityksestä paitsi. Jokaisella ihmisellä on vahvuuksia, mutta esim. jos ihminen ei ole tottunut lukemaan kirjoja vaan tavaa vain seiskapäivää ym. hän ei kykene hahmottamaan laajemmista kokonaisuuksista olennaisinta vaan tekee omat päättelynsä asiasisällöstä, joka saatta olla harhaanjohtava, poiminta on mennyt pieleen, ihminen ottaa vastaan sen mihinkä oma ymmärrys riittää, eli lukeminen kannattaa aina. Matikasta sen verran että nelosen matikkaihminen saattaa joutua tilanteeseen työelämässä jossa joutuu toistuvasti selittämään 6 ällän ylioppilaalle yksinkertaista laskukaavaa, eli looginen ymmärrys onkin tärkeämpää kuin se mitä on ulkoa oppinut esim. koulussa, jos ei ymmärrä mihinkä käytännössä kaavoja voi käyttää, niitten pänttääminen onkin ollut turhaa....

Haamu kirjoitti:

No niin, jos ongelma on rajavedossa viisauden, lahjakkuuden ja älykkyyden välillä niin eikö viisaus voida poistaa tästä ryhmästä omaksi yksikökseen koska viisaus mielestäni muodostuu kokemuksen, persoonan ja oppimisen kautta.

Lahjakkuus ja älykkyys taas mielestäni kulkevat käsikädessä. Voihan joku olla matemaattisesti lahjakas joka taas saa hänet pärjäämään mensan loogisuutta mittaavissa testeissä mikä taas tekee hänestä älykkään.

Viisaus, älykkyys ja lahjakkuus ovat osaksi periytyviä ominaisuuksia ja osaksi stimuloivan ympäristön ansiota. Väitänkin, että jos lapselle pienestä saakka opetetaan loogista ja matemaattista ajattelutapaa, pärjää hän aikuisena suuremmalla todennäköisyydellä paremmin mensan testeissä sellaiseen ihmiseen verrattuna jota ei ole kannustettu matemaattiseen ajatteluun. Summa summarum, älykkyyttä voi kehittää.

Lue lisää

Uusimmassa Imagessa oli artikkeli Mensasta jossa mm. todettiin, että keskimääräinen mensalainen on kolmekymppinen insinööri. Eihän se välttämättä todista taas mitään, sillä hakeutuvatko matemaattisloogiset insinööreiksi vai koulutetaanko heistä semmaoisia. Molempia varmasti.

Suosittelen muuten tuon artikkelin lukemista. Terveen kriittinen ja kattava.

Muuten tämän keskustelun voi puolestani lopettaa. Älyä muuttumattomana ja riippumattomana entiteettinä ei ole olemassa?

Ossi kirjoitti:

nainen, olet oikeassa. Olen ollut Mensan testissä ja menen viikonloppuna Mensan vuosikokoukseen Jyväskylään. Ehkä siellä saa kuulla viimeisimmät perskarvalakki- yms. kolmen sanan kehuvat yhdyssanat.

Lue lisää

Mensan testi, Ravens progressive matrix, pitäisi olla niin sanottu kulttuurivapaa yleisälykkyyden eli G-factorin testi. Kriitikoiden mielestä sekin on varsin kulttuurisidonnainen ja mittaa lähinna visuaalis-spatiaalista lahjakkuutta. Lisäksi testin harjoittelu nostaa tuloksia helposti ainakin 20 pistettä.
Verbaalinen älykkyys, eli testimielessä lähinnä sanavarasto, tekstin ymmärtäminen ja erilaisten verbaalisten analogioiden päättelykyky ennustaa menestystä "oikeassa elämässä" vielä paremmin kuin puhtaat älykkyystestit, esim. USAn Scholastic Aptitude Test (SAT) verbaalinen osuus. Verbaalinen älykkyys on kuitenkin aina varsin kulttuurisidonnainen, koulumenestys ym. vaikutttaa ja tämä liene pääsyy miksi Mensan testissä ei ole verbaalista osuutta. Muuten internetistä löytyy varsin runsaasti lisätietoa - ja kiistelyä - älykkyyden määrittelystä, mittauksesta, perinnöllisyydesta ym. Älykkyys on aina mielenkiintoinen aihe, mutta ÄO:ta ei kannata ottaa turhan vakavasti.

Blogger kirjoitti:

Mensan testi, Ravens progressive matrix, pitäisi olla niin sanottu kulttuurivapaa yleisälykkyyden eli G-factorin testi. Kriitikoiden mielestä sekin on varsin kulttuurisidonnainen ja mittaa lähinna visuaalis-spatiaalista lahjakkuutta. Lisäksi testin harjoittelu nostaa tuloksia helposti ainakin 20 pistettä.
Verbaalinen älykkyys, eli testimielessä lähinnä sanavarasto, tekstin ymmärtäminen ja erilaisten verbaalisten analogioiden päättelykyky ennustaa menestystä "oikeassa elämässä" vielä paremmin kuin puhtaat älykkyystestit, esim. USAn Scholastic Aptitude Test (SAT) verbaalinen osuus. Verbaalinen älykkyys on kuitenkin aina varsin kulttuurisidonnainen, koulumenestys ym. vaikutttaa ja tämä liene pääsyy miksi Mensan testissä ei ole verbaalista osuutta. Muuten internetistä löytyy varsin runsaasti lisätietoa - ja kiistelyä - älykkyyden määrittelystä, mittauksesta, perinnöllisyydesta ym. Älykkyys on aina mielenkiintoinen aihe, mutta ÄO:ta ei kannata ottaa turhan vakavasti.

Lue lisää

Ainakin aikaisemmin Mensa käytti käytti Cattel & Cattel -testiä.

Ossi kirjoitti:

Ainakin aikaisemmin Mensa käytti käytti Cattel & Cattel -testiä.

Kiitos, niinpä tietysti.
"Mensan käyttämä testi on Cattell & Cattell Culture Fair, eli ei-kulttuurisidonnainen. Testin idea on siis, ettei testattavan koulutus, ammatti ja muut taustatekijät liiaksi vaikuta testitulokseen. Testissä ei ole lainkaan sanallisia eikä matemaattisia tehtäviä vaan on kuviopäättelytesti."

http://www.mensa.fi/~mensa/mensa_pub.pl?testpage

Mielestäni testin suurin ongelma on kuitenkin juuri että tulos paranee niin hurjasti jo pienen harjoittelun jälkeen.

Blogger kirjoitti:

Kiitos, niinpä tietysti.
"Mensan käyttämä testi on Cattell & Cattell Culture Fair, eli ei-kulttuurisidonnainen. Testin idea on siis, ettei testattavan koulutus, ammatti ja muut taustatekijät liiaksi vaikuta testitulokseen. Testissä ei ole lainkaan sanallisia eikä matemaattisia tehtäviä vaan on kuviopäättelytesti."

http://www.mensa.fi/~mensa/mensa_pub.pl?testpage

Mielestäni testin suurin ongelma on kuitenkin juuri että tulos paranee niin hurjasti jo pienen harjoittelun jälkeen.

Lue lisää

Tulos paranee harjoittelemalla jokaisessa testissa.

Koska testi on sama kaikille joka kerta, on tietenkin helppo kayda parantamassa tulostaan jalkeenpain. Tasta syysta Mensan testia ei voi uusia kuin yhden kerran, ja talloinkin valissa taytyy olla vahintaan yksi vuosi.

Mielestani suurin ongelma ei ole se etta tulos paranee harjoittelemalla, vaan se etta ihminen on sellainen joka vilunkikeinoja kayttamalla hamuaa suurta tulosta alykkyystestissa, syysta tai toisesta. :)

Sellaista testia johon ei voi harjoitella ei ole. On kysymys vain siita haluaako ison tuloksen testista, vai todellisen kuvan omista kyvyistaan. Monesti se suuri tulos houkuttelee enemman, taytyy myontaa etta itsekin tavailin edellisena iltana hieman kotitestia joka jai palauttamatta aiemmin, mutta testi ei ollutkaan samanlainen, pah. :)

Sorry, ei skandeja kirjoitti:

Tulos paranee harjoittelemalla jokaisessa testissa.

Koska testi on sama kaikille joka kerta, on tietenkin helppo kayda parantamassa tulostaan jalkeenpain. Tasta syysta Mensan testia ei voi uusia kuin yhden kerran, ja talloinkin valissa taytyy olla vahintaan yksi vuosi.

Mielestani suurin ongelma ei ole se etta tulos paranee harjoittelemalla, vaan se etta ihminen on sellainen joka vilunkikeinoja kayttamalla hamuaa suurta tulosta alykkyystestissa, syysta tai toisesta. :)

Sellaista testia johon ei voi harjoitella ei ole. On kysymys vain siita haluaako ison tuloksen testista, vai todellisen kuvan omista kyvyistaan. Monesti se suuri tulos houkuttelee enemman, taytyy myontaa etta itsekin tavailin edellisena iltana hieman kotitestia joka jai palauttamatta aiemmin, mutta testi ei ollutkaan samanlainen, pah. :)

Lue lisää

"Tulos paranee harjoittelemalla jokaisessa testissä."

Kieltämättä hieman monimutkainen kysymys, mutta mielestäni ideaalisen ÄO-testin perusominaisuus olisi juuri että siinä ei VOI huijata. (Paitsi nyt tietysti varastamalla oikeat vastaukset;)

En ole vielä käynyt Mensan testissä, mutta esim eri Internet testeistä olen saanut 91 aina 166 pisteeseen, joten tietty kriittisyys testaamisen reliabilitettia kohtaan kasvaa...

Joku on aina tehnyt samantapaisia tehtäviä ennen tai ainakin tottuneet nopeaan vastaustekniikkaan ja saavat siksi paremman tuloksen, jotkut testit myös kannustavat liiaksi arvailemaan - vääristä vastauksista ei sakoteta. Siten ehkäpä testin luotettavuutta voisi parantaa vaikkapa opettamalla ensin testiä: esim. antamalla testattavien harjoitella samantapaisia kysymyksiä ja neuvomalla yleisimmät vastausstrategiat. Testinhän voi aina standardoida uudelleen testattaessa harjoittelun jälkeen sitten kun kaikki ovat samalla lähtöviivalla.

Mielestäni siksi esim. jokin amerikkalaisen SATn tapainen testi voisi olla parempi. Joka kerta erilaiset, mutta samantapaiset kysymykset joihin kaikki voivat ja yleensä myös harjoittelevat riitävästi. Sitten vain riittävän paljon vaikeita kysymyksiä, jotta testin erottelukyky säilyy.

Älykkyystestistä tulee helposti turhan mystinen kuva luontaisen lahjakkuuden paljastajana. Testaamisessa on aina ongelmansa.

Sorry, ei skandeja kirjoitti:

Tulos paranee harjoittelemalla jokaisessa testissa.

Koska testi on sama kaikille joka kerta, on tietenkin helppo kayda parantamassa tulostaan jalkeenpain. Tasta syysta Mensan testia ei voi uusia kuin yhden kerran, ja talloinkin valissa taytyy olla vahintaan yksi vuosi.

Mielestani suurin ongelma ei ole se etta tulos paranee harjoittelemalla, vaan se etta ihminen on sellainen joka vilunkikeinoja kayttamalla hamuaa suurta tulosta alykkyystestissa, syysta tai toisesta. :)

Sellaista testia johon ei voi harjoitella ei ole. On kysymys vain siita haluaako ison tuloksen testista, vai todellisen kuvan omista kyvyistaan. Monesti se suuri tulos houkuttelee enemman, taytyy myontaa etta itsekin tavailin edellisena iltana hieman kotitestia joka jai palauttamatta aiemmin, mutta testi ei ollutkaan samanlainen, pah. :)

Lue lisää

Miksi kannattaisi harjoitella? Päästäkseen Mensaa? Miksi?

Jos ei pääse ilman harjoittelua, kannattaako edes liittyä?

Ossi kirjoitti:

Miksi kannattaisi harjoitella? Päästäkseen Mensaa? Miksi?

Jos ei pääse ilman harjoittelua, kannattaako edes liittyä?

"Miksi kannattaisi harjoitella? Päästäkseen Mensaa? Miksi?

Jos ei pääse ilman harjoittelua, kannattaako edes liittyä?"


Niin no, ei kai kannatakaan.
Pitää vain lopettaa jahkaaminen ja käydä kokeilemassa:)

Mutta silti, kiinnostako ketään teoreettisempi lähestyminen älykkyydeen mittaamisen ongelmaan?
Siis, jos nyt hyväksyy premissin että älykkyys on "olemassa" ja psykometrisesti mitattavissa, niin silloin tuntuu loogiselta että kysymys ei ole vain yhdestä testin antamasta lukemasta.

Esim. jos ÄO-lukema todella kuvaa jotakin merkittävää psyykkeen ominaisuutta, niin testitulosten pitäisi olla suunnilleen samaa luokkaa eri testeissä.

Minusta vain tuntuu että keskustelua vaivaa ylen määräinen asioiden yksinkertaistaminen ja henkilökohtaistaminen. Ehkä tämä ei ole oikea foorumi asian pohtimiseen, mutta kun älykkyystutkimus nyt sattuuu minua maallikkona kiinnostamaan...

Ehkä olen vain lukenut liikaa Jensenin, Gouldin ja kumppaneiden sapelinkalistelua:)

Ossi kirjoitti:

Miksi kannattaisi harjoitella? Päästäkseen Mensaa? Miksi?

Jos ei pääse ilman harjoittelua, kannattaako edes liittyä?

Omista syistään. Kuka miksikin.

Nykyään on sellaisiakin outoja ihmisiä, jotka oikeasti pitää siitä kun saa kuulla olevansa hyvin älykäs. Ei kun hetkinen, olikos niitä jo ensimmäisen älykkyystestin kehittämistä seuranneena päivänä? Taisi olla. Sitten kaikin tavoin tiedostamatta väärinkäytetään sitä ilmi tullutta "älyään", leuhkitaan ja availlaan uusia ovia, ja samalla tallotaan niidenkin mainetta kenelle se oikeasti kuuluisi.