Harkitsen pettämistä jos sopiva mies löytyisi. Turha alkaa huutaan, että se on VÄÄRIN! Tiedän itsekin vallan mainiosti. Olen avoliitossa ja rakastan miestäni. Koko nuoren elämäni olen rakastellut vain kahden miehen kanssa. Ensimmäinen tosin oli todella lyhyt suhde... En ole oikeastaan koskaan kokenut kunnon himoa, mielestäni se on suuri vaje elämässä. Seksi on minulle vain läheisyyttä ja toki siitä pidän, mutta ei se maailmaa mullista. Voisin olla ilmankin. Pelkään, että olen tunteeton...
Viimeaikoina olen alkanut ajatella seksiä jonkun tuntemattoman miehen kanssa ja minua se kiihottaa suuresti, siis pelkkä ajatus. Olen ihan hämilläni, että voin tuntea näin. Mutta sitten ajattelen, että tosipaikan tullen en niin tuntisikaan... En tiedä mitä tehdä, olisi niin suuri halu edes kerran elämässä kokea himoa. Miten voisin suunnata sen himon omaan mieheeni? En innostu hänen kanssaan seksiin kovinkaan usein. Emme koskaan juttele näistä asioista ja en tiedä onko hän tyytyväinen. Voiko seksi kaataa koko suhteen? Olemme kyllä muuten onnellisia yhdessä, on hauskoja ja helliäkin hetkiä. Mutta vika on minussa, kun en voi tuntea intohimoa. Onko muita naisia, joilla olisi samoja ajatuksia? entäs miehet, mitä ajattelette?
Viimeaikoina olen alkanut ajatella seksiä jonkun tuntemattoman miehen kanssa ja minua se kiihottaa suuresti, siis pelkkä ajatus. Olen ihan hämilläni, että voin tuntea näin. Mutta sitten ajattelen, että tosipaikan tullen en niin tuntisikaan... En tiedä mitä tehdä, olisi niin suuri halu edes kerran elämässä kokea himoa. Miten voisin suunnata sen himon omaan mieheeni? En innostu hänen kanssaan seksiin kovinkaan usein. Emme koskaan juttele näistä asioista ja en tiedä onko hän tyytyväinen. Voiko seksi kaataa koko suhteen? Olemme kyllä muuten onnellisia yhdessä, on hauskoja ja helliäkin hetkiä. Mutta vika on minussa, kun en voi tuntea intohimoa. Onko muita naisia, joilla olisi samoja ajatuksia? entäs miehet, mitä ajattelette?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Onko sulla hyvä mielikuvitus? Kyselyn mukaan puolet naisista haki lisää vauhtia seksiin kuvittelemalla olevansa muualla/toisen kanssa/tms. Jos asiasta voi puhua miehen kanssa voi tietty tehdä roolileikkiä.
Tai sitten mennä vieraisiin, mutta fantasia usein hiukan kärsii toteutusvaiheessa.
Olisko ongelma se, että seksiä on niin usein saatavilla? Kokeilkaa tekin olla vaikka kuukausi ilman, voi himottaa jo kummasti. Ja yleensäkin vasta sun aloitteesta. Ymmärrän kyllä kokeilunhaluasikin, mutta jos nautit seksistä miehesi kanssa,(saat orgasmin) niin en kyllä suosittele pettämistä. Mieluummin laitat sitten suhteen katkolle.
sehän se onkin, kun en saa orgasmia... ja kuitenkin olemme olleet niin kauan yhdessä, että voiko se seksi siitä enää paremmaksi tulla. Tosin syytän itseäni; en ole aktiivinen ja en tunne itseäni seksikkääksi.
On tämä niin vaikea asia, en tiedä mitä tehdä, kun kuitenkin miestäni rakastan...
Neuvoja...Tai no itse ainakin haluan naiselleni antaa niin paljon että tiedän itsekkin että hän on tyytyväinen minuun ja saa sen mitä mies voi naiselleen antaa.Minulle ainakin tulisi sinun miehen sijassa sellainen ikävä tunne kun sinusta näkisen sen että sinä et ole saanut sitä mitä olet halunut.Toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitan en halua tällä loukata tai muuten itseäni parempana pitää kuin muita mutta minusta se on myös miehen velvollisuus yleensä parisuhteessa saa tyydytetty toisen tarpeet.Sinuna en lähtisi apua muualta hakemaan vaan yrittäisit jollakin tavalla kertoa miehellesi mikä on tilanne ja sitä kautta saada sekin mukaan että homma olisi yhteistä eikä vain tois puoleista joka kyllä minun korvaan kuulostaa tosi pahalta.Minusta miehesi on kyllä törkeä mikäli hän ei ajattele asiaa ollenkaan sinun näkökulmasta.Ei rakkautta saa tuhota Seksin takia vaan minä ainakin uskon siihen että kyllä se toimii jos molemmat haluaa että se toimii.Koitele Puhua...ja minulta voit kysyä lisää neuvoja tai kommenteja jos kiinnostaa.Sinä käyt kyllä ihan sääliksi...
Ota reilusti asia vaan puheeksi. Yllättävän moni mies ymmärtää vieraissa käymisen "tarpeen" ja voitte yhdessä hakea sopivaa ratkaisua tilanteeseen...
Rohkeutta...
No ilmeisesti miehesikin on ollut kokematon, kun rupesitte seurustelemaan. Kyllä se nimittäin on miehestä kiinni, jos et tosiaan orgasmia saa. Tottakai henkinen lukko voi vaikeuttaa, mutta sen lukon täytyy särkyä miehen mielikuvituksen avulla. Sun on yksinkertaisesti pakko tehdä asialle jotain. Otatte vaikka muutaman drinksun ja sitten ehdotat miehellesi pientä sitomissessiota. Eli hän sitoo esim. huiveilla sun kädet ja jalat sängylle, samoin silmät peittoon. Voisi auttaa, jos esim. jännität aktia? No, nythän tää vastaus rupes muistuttamaan jotain seksiterapeutin vastausta, mutta älä ota sitä vakavasti. Eli ei se seksi siitä paremmaksi tule, jos kumpikaan ei asialle mitään tee. Voihan asia ärsyttää miestäsi yhtä paljon, mutta hänkään ei saa sanaa suusta. Tsemppiä vaan sulle, Sari.
Jos petät avopuolisosi, siksi että haluat kokeilla seksiä muden kanssa, niin teet erittäin itsekkään ratkaisun. Jos et saisi järisyttävää kokemusta niin palaisit vanhaan. Jos kokemus vahvistaisi epäislysi niin jättäisit nykyisen. Eikö niin?
Mielestäni sinulla on kolme vaihtoehtoa ja tuo mitä kirjoitin yllä, ei ole mikään niistä.
a) Eroat nykyisestä avosuhteestasi ja aloitat itsesi etsimisen puhtaalta pöydältä.
b) Jatkat nykyistä, mutta panostat siihen että tunnet itsesi seksikkääksi ja näin saat potkua seksielämääsi. Kaksi innokasta saa aikaan ihan eri säpinät kun yksi innokas tai puhumattakaan kahdesta innottomasta.
c) Et tee mitään uutta, vaan harkitset ja puntaroit vaihtoehtoja a ja b.
En tiedä miten olet päätytynyt nykyiseen suhteeseen, mutta vähän tuntuu siltä että kemianne eivät pelaa yhteen parhaalla mahdollisella tavalla. Jos suhteen alussakaan ei ole intohimoa, niin tokkopa sitä myöhemmin kehittyy.
Sitä tulee elettyä toivossa jos vaikka tämä tästä
menis ja aina miettii kyllä tämä tästä kun
aika kuluu.
Eli tulee tavallaan toiveikkaana annettu toiselle
väärä luulo kaikki on hyvin.
On myös asiasta keskusteltu, vastaus on ens
alkuun ettei ne muutkaan tai niin minä olen
niin huono.
Voisinko minä tosiaankin olla väärässä eli
haluanko minä jotain erilaista kun muut.
Mutta tunne vain kalvaa miks minä haluan
enemmän kuin hän.
Eihän minulla ole kokemuksia muista tuliko
nyt eteen se että haluankin kokeilla pettämistä.
Miksi ei ennemmin tullut oltua muitten kanssa,
vaan ajattelin että tämä on se oikea.
Eli olenko valmis pettämään jos joku haluu
sitä munkanssa.
Tässä ajatusmailmaa minulta, en vain ole
tehnyt ratkaisua.
Minulla on valitettavasti aivan sama juttu. Olen harrastanut seksiä vain yhden miehen ( avopuolisoni) kanssa ja koen samaa "himon " puutetta. En vaan yksinkertaisesti tunne seksuaalista vetovoimaa keneenkään, ja surullisinta onkin etten innostu rakkaasta miehestäni. Suhteemme toimii muuten hyvin mutta seksin saralla asiat eivät onnistu. En ole koskaan saanut yhdynnässä orgasmia enkä tunne minkäänlaista seksuaalista kiihotusta ja himoa häntä kohtaan. Enkä kyllä keneenkään muuhunkaan. Tiedän olevani hetero, joten naisetkaan eivät minua innosta.Olen myös varmaan tunteeton, en osaa nauttia tilanteesta ja heittäytyä "virran" mukaan. Kärsin todella kovasti tilanteestani. Seksuaaliterapeutillekin olen miettinyt mennä mutta paikkakunnalla ei tähän ole mahdollisuutta. Asiat vaan makuukamarin puolella eivät lutviudu. Olen kuvitellut seksin aina niin erilaiseksi, kiihkeäksi ja intohimoiseksi. Sitä se ei taida ollakaan. Olen kiinnostunut mutta en osaa näyttää sitä. Itse olen myös alkanut miettiä mahdollisuutta seksiin jonkun muun kanssa, mikä on väärin miestäni kohtaan, mutta haluaisin edes joskus kokea jotain. Onko syy minussa? Ja jos joku vaan osaa neuvoa, olen, ja varmasti muutkin, hyvin kiitollisia. Onko vika minussa vai onko mielessäni vikaa? neiti20.
mitä enmmän luen kirjoituksiasi, sitä enemmän huomaan samaa sinun tilantees kanssa.Meillä on varmasti joku "blokki" päässä, minkä yli ei tahdota päästä ja rentoutua tilanteessa. En itsekään tunne itseäni kovinkaan seksikkääksi, vaikka minussa ja kropassani ei ole mitään vikaa. En tunne himoa ja se turhauttaa suunnattomasti. Toisaalta fantasioita on ja esimerkiksi eroottisia ohjelmia nähdessäni kiihotun ja rupean kiinnostumaan seksistä mutta en vaan osaa toteuttaa asiaa sitten "käytännössä". En osaa nauttia ja koko asia tuntuu pelkältä sähellykseltä. Ns. syy voi olla myös miehessäni, koska hän on myös aika kokematon ja ei selvästikään ole ennen joutunut ajattelemaan naisen tyydyttämistä. Unelmoin seksistä usein ja harmittaa koska en voi nauttia siitä mieheni kanssa. En usko et seksin takia kannattaa erota mutta kyllä se on niin suuri asia ettei kohta enää ole muutakaan edessä.
Luuletko että pettämisen jälkeen kaikki muuttuu paremmaksi.Puhumattomuus taitaa olla se ongelma.
Oliskohan nyt niin että kumpikaan teistä ei tiedä mitä toinen miettii.Monilla on sama tilanne, arki sujuu seksi ei.Kumpi teillä esim tekee aloitteen.Vai tekeekö kumpikaan, vai teettekö sitä velvollisuudesta kerran kuussa.Se että et nauti siitä vaikuttaa myös mieheen, hän voi ajatelle ettei Sari enää välitä minusta kun ei halua.Mies taas ei kohta tee aloitteita kun ei halua tulla torjutuksi / saada säälistä.Lähtekää nyt vaikka risteilylle kahdestaan.Voitte jutella kaikesta mutta erotiikan osalta voitte aloittaa siitä mista kumpikin tykkää, nauttii.Et ole koskaan saanut orkkua niinkö.Ota se kerrankin.Teette sen kerran niin että sanot miehelle mitä hänen pitää tehdä ja milloin, asennoista päätät sinä.Ei mies sitä tiedä jos et sano.Miehen tehtävä olisi nyt saada ensin sinut tuntemaan itsesi naiseksi ja haluttavaksi, ehkä se auttaisi myös tuohon intohimon löytymiseen.Puhuminen voi olla joskus vaikeaa, siihen auttaa kynä ja paperi.Voit itse tehdä sen ensin, miehet ei tunnetusti ole kovin hyviä käymään henkeviä parisuhdekeskusteluja.Ensiksi voisit kuitenkin lopettaa itsesi syyttämisen, ei tunteeton kirjoittaisi niinkuin sinä.
kun jaksoitte kommentoida. Kun tätä asiaa on nyt paljon pohtinut, niin huomaan, että mun on tosi paha olla. Kyllä se seksi on tärkeää ja tajuan, että en voi elää loppuelämääni näin. Asialle on tehtävä jotain. Päätin, että juttelen mieheni kanssa viikonloppuna. Haluan yrittää. Uskon, että mieheni on myös kärsinyt tästä intohimon puutteesta ja puhuminen on se ensimmäinen askel. Ehkäpä se onkin molemmille helpotus päästä käsittelemään näitä asioita...
En enää harkitse sitä pettämistä, kai se oli jonkinlainen hätähuuto ajatella silleen, kun olin niin epätoivoinen. Mutta tästäpä se muutos alkaa; puhutaan ja tutustutaan toisiimme paremmin. Jos ei mikään muutu, täytyy sitten sitä eroa harkita... mutta on annettava toisillemme aikaa, ei kai mikään hetkessä muutu?