Moro !
Onkohan palstan lukijoissa asiantuntijaa ?
Työskentelin parin sijaisuuden verran erään suurehkon kaupungin palkkalistoilla, kärsin aikanani juoruilusta ja epäasiallisesta kohtelusta yms. jota voisi eräänlaisena työpaikkakiusaamisena pitää. Koetin keskustella asiasta silloisen pomoni kanssa, mutta pomo joka käytännössä työskenteli erillään fyysisistä työpisteistäni ja erossa kollegoistani ei kiinnittänyt asiaan juurikana huomiota vaan aika ilkesäti totesi päättävänsä olenko oikeassa vai en. En koskaan ymmärtänyt että olisin ollut oikeutetu puhumaan asiasta työsuojeluasiantuntijalle eli työterveyshuollon työntekijöille tai työsuojeluvaltuutetulle sinä aikana kun kyseisessä paikassa työskentelin. kakis sijaisuuttani päättyvät jo hyvän aikaa sitten.
valitettavasti seuraukset huonosti käsitellystä tai aikaanaan huonosti/tai ei ollenkaan käsitellystä asiasta seurasivat ja varjostivat elämääni tosi kauan. Totesin että päätäkseni eroon ahdistelijoista on minun muutettava/ vaihdettava alaa ( eräänä kiusaamisen aiheena olivat yksityiselämään liittyvät asiat, osa entisistä työtovereistani ei koskaan ymmärtänyt että yksityiselämä on yksityiselämä on yksityiselämää ja entisten työtovereitten ei oel olennaista tietää sen yksityiskohtia tai sekaantua asioitten käsittelyyn.
Lisäksi työnhakua ja uuden työpaikan saamista saattoivat vaikeuttaa ne liikkelle lasketut mielikuvat /kuvittelliset yksityiselämään liittyvät kiistat joita entiset työtovereitani viljelivät ja ylläpitivät vielä vuosia pois lähtöni jälkeen.
Koetin saada selville minkälaista häirintää/ miten vakavaa ja missä laajuudessa sitä on esiintynyt. valitettavasti asian tutkiminen ei sujunut suomen lakien mukaan , liitosta ei apua herunut koska kiusaajani, ahdistelija oli jo ehtinyt luomaan siellä mielikuvia, leijmaamaan allekirjoittanutta, kertomaan näkemyksiään asiasta ja kiusaaja oli erään liiton alaisuudessa kokoontuvan alajaoston jäsen.... NO minkäs teet,,,, osittain asia tuli kuulluksi mutta oikeudellista apua tai tutkimuksellista tukea sen käsittelyyn ei tullut, maksamistani jäsenmaksuista huolimatta
Oikeusavustaja ei ilmieseti ollut tietoinen että työsyrjintään liittyvät asiat kuuluvat oikeusavustajan / syyttäjän tutkittavaksi ja tutkiminen sinänsä ei välttämättä johda mihinkään. Asiaa ei koskaan tutkittu vaikka selkeää näyttöä ja todistajiakin häirinnsätä, syrjivästä kohtelusta,ahditelusta yms. asioista olisi olemassa
Surkuhupaisinta on että puhuttuani asiasta vuosia niin rikosuhripäivytyksen, työsuojelupiirien työtekijöille, poliisille jopa , joka onnistui hävittämään asiaan liittyvät dokumentit ja väittämään että en ollut koskaan asioinut poliisilaitoksella tapahtumien tiimoilta vaikka kävinkin siellä kolmesti,
ei asiaan taapåhtunut muutosta ennen kuin ....
kerroin asiasta / asioista suomen rajojen ulkopuolella.... nykyisessä asuinkaupungissani tilanne on korjaantunut huomattavasti sinne muuttoni jälkeen ja ihme ja kumma työskentelen koulutustani avstaavassa työssä suurehkossa suomalaisessa kaupungissa. Tuossa kyseisessä paikassa en itse asiassa vastaavista ongelmista ole juurikaan kärsinyt , sen sijaan vapaa-aikanani hieman
Tapaukseen siis liittyvät poliisin kadottamat asiakirjat a) asian tutkimattomuus,
b) ahdistelun / syrjinnän jatkuminen välillisesti ainakin ( sillä niin uskomatonta kuin se olikin, onnistuivat häiritsivät saamaan mukaan harrastamaansa häirintään / työsyrjintään/ palvelusyrjintään miten ilmiön nyt määrittelisikään täyain ulkopuolisia tahoja joille asia ei kuulu millään tavalla.
ja mediaa, toimittajien edustajia välittämällä puoleueellisia käsityksiään ns. systeemin avulla ilmiesesti myös uutistenlukijoitten/ toimittajien puheisiin,
Asiaan liittyvät mahdollisesti myös tämän entisen työnantajani liikkeelle laskemat jutut joita voisin pitää suurena kunnainloukkauskena ja juttujen seuraukset jossa suomalaiset turistit juoksivat euroopassa herjaamassa sitä, terroristijahdissa samaan aikaan kuin itse lomailin ranskassa, saksassa, itävallassa, lontoossa, budapestissä ja tukholmassa mm.
ja jopa perättömät ilmiannot siitä ( jotka todelllisuudessa ehkä ovat jostakusta todellisesta henkilöstä tehtyjä ja ilmoituksen vastaanottaja saattaa hyvinkin tietää kehen ne osuvat kohdistuvat ) , hyvinkin törkeitä mm väitteistä osallisuudesta terrorismiin, huumekauppaan, prostituutioon eli tosi suuriin rikoksiin täysin aiheetta , jotka ehkä ovat vaikeuttaneet palbvelujen saatavuutta,. laatua, työoloja, työn saantia, ystäväsuhteita, vaikeuttaneet ulkomaan matkoja tms ja ainakin yksityiselämää ja sen luomista jo hneljän vuoden ajan.....
Vaikka olen nyt suhteellisen tyytyväinen nykyisessä työssäni enkä usko syrjinnän/ negatiivisen /alentavan kohtelun jatkuneen nykyisessä työyhteisössäni, en juuri nyt koe niin, ei tämä ulkopuolisten taholta kohdistunut häirintä kuitenkaan valitettavasti päättynytmuuttoni myötä vaan samat ihmsiet kuitenkin onnsituivat osittain siirtämään perässäni uuteen kaupunkiin, jatkamaan sitä mm. median välityksellä ja siitä syytä kysynkin
onko olemassa mitään tapaa selvittää ovatko entiset kollegani, työtoverini ahdistelleet nykysitä työnanatajaani, onko tullut esiin pyrkimyksiä käyttää häntä hyväkseen esi. pyrkimyksissään "savustaa se ulos työpaikastaan " , aiheuttaa negatiivista mainetta , sekaantua yksityiselämän asiaan , häiritä yksityiselämää jne....
ovatko asiat täysin yksityisoikeudellisia asioita vai onko nykyiselläni ( olisiko myös edellisellä työnantajillani) velvollisuus ilmoittaa häirinnästä ja välillisestä kiusaamisesta ahdistelusta esim. työsuojelupiiriin tms. tai onko muilla ulkopuolisilla velvollisuutta ilmoittaa välikappaleena toimimisestaan edellä mainituille tahoille ......
Ja eikö totta että asian tutkiminen on edelleen joku asiaa tutkivat poliisin (pitäisi olla ) tai nimetyn oiekusavustajan tehtävä ?
Kyselee
en todellakaan anna periksi....
Onkohan palstan lukijoissa asiantuntijaa ?
Työskentelin parin sijaisuuden verran erään suurehkon kaupungin palkkalistoilla, kärsin aikanani juoruilusta ja epäasiallisesta kohtelusta yms. jota voisi eräänlaisena työpaikkakiusaamisena pitää. Koetin keskustella asiasta silloisen pomoni kanssa, mutta pomo joka käytännössä työskenteli erillään fyysisistä työpisteistäni ja erossa kollegoistani ei kiinnittänyt asiaan juurikana huomiota vaan aika ilkesäti totesi päättävänsä olenko oikeassa vai en. En koskaan ymmärtänyt että olisin ollut oikeutetu puhumaan asiasta työsuojeluasiantuntijalle eli työterveyshuollon työntekijöille tai työsuojeluvaltuutetulle sinä aikana kun kyseisessä paikassa työskentelin. kakis sijaisuuttani päättyvät jo hyvän aikaa sitten.
valitettavasti seuraukset huonosti käsitellystä tai aikaanaan huonosti/tai ei ollenkaan käsitellystä asiasta seurasivat ja varjostivat elämääni tosi kauan. Totesin että päätäkseni eroon ahdistelijoista on minun muutettava/ vaihdettava alaa ( eräänä kiusaamisen aiheena olivat yksityiselämään liittyvät asiat, osa entisistä työtovereistani ei koskaan ymmärtänyt että yksityiselämä on yksityiselämä on yksityiselämää ja entisten työtovereitten ei oel olennaista tietää sen yksityiskohtia tai sekaantua asioitten käsittelyyn.
Lisäksi työnhakua ja uuden työpaikan saamista saattoivat vaikeuttaa ne liikkelle lasketut mielikuvat /kuvittelliset yksityiselämään liittyvät kiistat joita entiset työtovereitani viljelivät ja ylläpitivät vielä vuosia pois lähtöni jälkeen.
Koetin saada selville minkälaista häirintää/ miten vakavaa ja missä laajuudessa sitä on esiintynyt. valitettavasti asian tutkiminen ei sujunut suomen lakien mukaan , liitosta ei apua herunut koska kiusaajani, ahdistelija oli jo ehtinyt luomaan siellä mielikuvia, leijmaamaan allekirjoittanutta, kertomaan näkemyksiään asiasta ja kiusaaja oli erään liiton alaisuudessa kokoontuvan alajaoston jäsen.... NO minkäs teet,,,, osittain asia tuli kuulluksi mutta oikeudellista apua tai tutkimuksellista tukea sen käsittelyyn ei tullut, maksamistani jäsenmaksuista huolimatta
Oikeusavustaja ei ilmieseti ollut tietoinen että työsyrjintään liittyvät asiat kuuluvat oikeusavustajan / syyttäjän tutkittavaksi ja tutkiminen sinänsä ei välttämättä johda mihinkään. Asiaa ei koskaan tutkittu vaikka selkeää näyttöä ja todistajiakin häirinnsätä, syrjivästä kohtelusta,ahditelusta yms. asioista olisi olemassa
Surkuhupaisinta on että puhuttuani asiasta vuosia niin rikosuhripäivytyksen, työsuojelupiirien työtekijöille, poliisille jopa , joka onnistui hävittämään asiaan liittyvät dokumentit ja väittämään että en ollut koskaan asioinut poliisilaitoksella tapahtumien tiimoilta vaikka kävinkin siellä kolmesti,
ei asiaan taapåhtunut muutosta ennen kuin ....
kerroin asiasta / asioista suomen rajojen ulkopuolella.... nykyisessä asuinkaupungissani tilanne on korjaantunut huomattavasti sinne muuttoni jälkeen ja ihme ja kumma työskentelen koulutustani avstaavassa työssä suurehkossa suomalaisessa kaupungissa. Tuossa kyseisessä paikassa en itse asiassa vastaavista ongelmista ole juurikaan kärsinyt , sen sijaan vapaa-aikanani hieman
Tapaukseen siis liittyvät poliisin kadottamat asiakirjat a) asian tutkimattomuus,
b) ahdistelun / syrjinnän jatkuminen välillisesti ainakin ( sillä niin uskomatonta kuin se olikin, onnistuivat häiritsivät saamaan mukaan harrastamaansa häirintään / työsyrjintään/ palvelusyrjintään miten ilmiön nyt määrittelisikään täyain ulkopuolisia tahoja joille asia ei kuulu millään tavalla.
ja mediaa, toimittajien edustajia välittämällä puoleueellisia käsityksiään ns. systeemin avulla ilmiesesti myös uutistenlukijoitten/ toimittajien puheisiin,
Asiaan liittyvät mahdollisesti myös tämän entisen työnantajani liikkeelle laskemat jutut joita voisin pitää suurena kunnainloukkauskena ja juttujen seuraukset jossa suomalaiset turistit juoksivat euroopassa herjaamassa sitä, terroristijahdissa samaan aikaan kuin itse lomailin ranskassa, saksassa, itävallassa, lontoossa, budapestissä ja tukholmassa mm.
ja jopa perättömät ilmiannot siitä ( jotka todelllisuudessa ehkä ovat jostakusta todellisesta henkilöstä tehtyjä ja ilmoituksen vastaanottaja saattaa hyvinkin tietää kehen ne osuvat kohdistuvat ) , hyvinkin törkeitä mm väitteistä osallisuudesta terrorismiin, huumekauppaan, prostituutioon eli tosi suuriin rikoksiin täysin aiheetta , jotka ehkä ovat vaikeuttaneet palbvelujen saatavuutta,. laatua, työoloja, työn saantia, ystäväsuhteita, vaikeuttaneet ulkomaan matkoja tms ja ainakin yksityiselämää ja sen luomista jo hneljän vuoden ajan.....
Vaikka olen nyt suhteellisen tyytyväinen nykyisessä työssäni enkä usko syrjinnän/ negatiivisen /alentavan kohtelun jatkuneen nykyisessä työyhteisössäni, en juuri nyt koe niin, ei tämä ulkopuolisten taholta kohdistunut häirintä kuitenkaan valitettavasti päättynytmuuttoni myötä vaan samat ihmsiet kuitenkin onnsituivat osittain siirtämään perässäni uuteen kaupunkiin, jatkamaan sitä mm. median välityksellä ja siitä syytä kysynkin
onko olemassa mitään tapaa selvittää ovatko entiset kollegani, työtoverini ahdistelleet nykysitä työnanatajaani, onko tullut esiin pyrkimyksiä käyttää häntä hyväkseen esi. pyrkimyksissään "savustaa se ulos työpaikastaan " , aiheuttaa negatiivista mainetta , sekaantua yksityiselämän asiaan , häiritä yksityiselämää jne....
ovatko asiat täysin yksityisoikeudellisia asioita vai onko nykyiselläni ( olisiko myös edellisellä työnantajillani) velvollisuus ilmoittaa häirinnästä ja välillisestä kiusaamisesta ahdistelusta esim. työsuojelupiiriin tms. tai onko muilla ulkopuolisilla velvollisuutta ilmoittaa välikappaleena toimimisestaan edellä mainituille tahoille ......
Ja eikö totta että asian tutkiminen on edelleen joku asiaa tutkivat poliisin (pitäisi olla ) tai nimetyn oiekusavustajan tehtävä ?
Kyselee
en todellakaan anna periksi....
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kaikki kiusaaminen on sellaista, että periksi ei saisi antaa, vaikka se ehkä olisikin se helpompi lopputulos.
Itse taistelen tällä hetkellä myös auktoriteettejjä vastaan.
Jutun pitäisi olla melko selvä, mutta kun viranomaiset sanovat muuta, niin kukaan muukaan ei halua uskoa.
Yksin on vaikeaa taistella vaikka kuinka olisi oikeassa.
T: Tommi
jos kiinnostaa... [email protected]
Moi !
Suomi on valtio joka on sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeuksia, suomessa on perustuslaki; rikoslaki, työpaikkalainsäädäntö
yms. yms. ne kaikki kieltävät syrjinnän ja tekevät ahdistelusta, kunnianloukkauksista yms. laitonta toimintaa.
Omalla kohdallani koen kiusaamisena asian tiimoilta käydyn loputtoman keskustelun ja pa kiusaajien / ahdistelijoitten tahallisen inttämisen ja asian paisumisen toimittajien pariin.
esimerkiksi nämä nettikeskustelun säännöt kieltävät yllyttämästä rikokseen ja luulen toimittajilla olevan vastaavia sääntöjä. Muistan lukeeneeni jotain lakipykälää jossa todetaan seuraavasti " mikäli loukkaaja käyttää hyväkseen törkeää menetelmää kuten massamediaa apuvälineenä tekee se rikoksesta entistä törkeämmän.Onhan toki häirintää jatkuva toisen, tuntemattoman ihmsien elämän spekuloiminen ja vatvominen niin ihmsisuhteitten kuin työelämän osalta ja loukkaavaksi sen tekee sekin että media vain toteaa puhuvansa "sen " elämästä,a ivan kuin elävä ihminen olisikin esine, " se" vailla nimeä, identiteettiä, omaa elämää ja yksityisyyttä
Halusin tutkituttaa onko kohdallani tapahtunut laitonta yksipuolista pyrkimystä pitkittää jo päättynyttä työsuhdetta, olenko ollut parituksen kohde, ja yms. työlainsäädännön alaan kuuluvia asioita. Todistajia löytyisi ja luulen että median osallistuminen asiaan ja syteemeihin aiheuttaa sen että " näyttöä ahdistelusta, kotirauhan häirinnästä löytyy vaikka kuinka...
Ajattelin olla hiljaa, unohtaa taisteluni ja tyytyä uuteen työpaikkaani. Olen työssäni tällähtetkellä tyytyväinen mutta en voi sietää sitä, etten ole saanut nauttia yksityiselämästä oiekastaan neljään vuoteen ilman että asioita eivät seuraisi niistä raportoivat ulkopuoliset, keskenään ja toisilleen, syyttä.
Väsyin suomalaiseen byrokratiaan ja en enää löytänyt tahoa jolle kertoa asiaa. Kohtaloni (? ) vei minut Ruotsiin helmikuussa 2008, jouduin keskutelemaan asiasta Ruotsin poliisin kanssa mikä , kuten nyt tiedän muutti asioitten kulkua. Törmäsin Ruotsin matkoillani muutaman henkilön jotka kohtelivat minua kunnioittaen, kuuntelivat asiaani, ja kuten nyt tiedän muuan ruotsalainen herrasmies auttoi jaksamaan asioitten kanssa, auttoi siinä että elämä jatkuu tästä eteenpäin. Tarina on siltäkin osin pidempi, on uskomatonta että huolimatta lukuisista olemassa olevista viranomaisista tuki ja apu tuli ensi hätään Ruotsista. toviottavasti osaan itse kohdella muita samoin ; kunnioitaten, tukien, uskoen totuuteen ja lujana...
Nyt muutaman kuukauden hiljaisuuden jälkeen jaksaisin jatkaa taisteluani totuuden ja yksityisyyteni- puolesta. Miksi ?
Halusin asian tulevan käsitellyksi ohjeitten mukaan. Yksityisoiekudelliisssa asioissa tutkintapyynnön tekee asianomistaja, asiaa tutkita taho kysyy tapahtumista asianosaisen kautta, kuulustelee todistajia, ja käy tuloksen läpi asianosaisen kanssa.
perustuslain mukaan asianosaisella on oikesu saada asiansa riippumattoman tuomioistuimen käsieltäväksi. Kohdallani tapahtuneen perusteella voin väittää että Tamp
ereen poliisi mahdollisesti tuhosi mahdollisen näytön jolla todistasin helposti kertomieni asioitten oelvan totta. asiakirjoissa oli nimeni joten mikäli aika asian tutimiseen ei riitä voihan ne lähettää takaisin.estiko joku poliisissa asian menemisen syyttäjälle / tuomioistuimen käsiin ja JOS mikä siihen oli syynä ? Olen itse lukenut myös kansainvälisen oikeuden kirjoja ja Jos näin kävi syrjinnän lisäksi voisi tulkita asiaa jo ihmisoikeussopimusten vastaisena menettelynä. Mikäli kiusaaja on syyllistynyt laittomuuksiin ja poliisi katsoo sitä vieressä eikö lainvalvoja silloin hyväksy laittoman toiminann vaikka nimenomaista toimintaa pyysinkin tutkimaan ?
Jos tiedät olevasi oikeassa näytä se toteen !! Älä hyväksy asioita jos mielstäsi olet uhri, vaan perustele kantasi ja etsi ihmisiä jotka auttavat sinua jaksamaan , uskovat Sinua tai uhraavat aikaansa siihen että saavat totuuden selville....
Mulle voi meilata tässä asiassa osoitteeseen
[email protected]
"Omalla kohdallani koen kiusaamisena asian tiimoilta käydyn loputtoman keskustelun ja pa kiusaajien / ahdistelijoitten tahallisen inttämisen ja asian paisumisen toimittajien pariin."
Mikään näistä ei todennäköisesti täytä minkään rikoksen tunnusmerkistöä. Asiasta kuitenkin voi silti tehdä tutkintapyynnön.
"yllyttämästä rikokseen ja luulen toimittajilla olevan vastaavia sääntöjä"
Rikokseen yllyttämistä on esimerkiksi se, että yllyttää henkilöä X hakkaamaan henkilön B.
Toimittajilla on omat tapakoodistonsa, joita valvoo Julkisen sanan neuvosto. JNS ottaa pyynnöstä tai oma-aloitteisesti kantaa journalismin moraaliseen puoleen. JNS voi tuomita asian, joka ei riko lakia. Toimittajalle ei tule seurauksia siitä, jos JNS paheksuu hänen kirjoittamaansa artikkelia.
"Muistan lukeeneeni jotain lakipykälää jossa todetaan seuraavasti " mikäli loukkaaja käyttää hyväkseen törkeää menetelmää kuten massamediaa apuvälineenä tekee se rikoksesta entistä törkeämmän."
Kunnianloukkauksen törkeyttä lisää, jos se on painettu Aamulehden etusivulle. Mutta uutisen itsessään täytyy loukata kunniaa, jotta lakiehto täyttyy.
"häirintää jatkuva toisen, tuntemattoman ihmsien elämän spekuloiminen ja vatvominen niin ihmsisuhteitten kuin työelämän osalta"
Ei riko mitään lakia.
"Todistajia löytyisi ja luulen että median osallistuminen asiaan ja syteemeihin aiheuttaa sen että " näyttöä ahdistelusta, kotirauhan häirinnästä löytyy vaikka kuinka..."
Jos näin on, voit tehdä esitutkintapyynnön. Sitten asia tutkitaan.
Medialla puolestaan on oikeus tutkia uutisen tai uutisankan taustat, siitä et saa kotirauhan häirintää väännettyä millään ilveellä.
"Olen työssäni tällähtetkellä tyytyväinen mutta en voi sietää sitä, etten ole saanut nauttia yksityiselämästä oiekastaan neljään vuoteen ilman että asioita eivät seuraisi niistä raportoivat ulkopuoliset, keskenään ja toisilleen, syyttä."
Oletko julkisuuden henkilö? Jos olet, yksityisyyden suojasi on tavallista henkilöä matalampi ja asia kannattaa jättää sikseen. Kukaan muukaan ei ole saanut Seiskaa oikeuteen.
"perustuslain mukaan asianosaisella on oikesu saada asiansa riippumattoman tuomioistuimen käsieltäväksi."
Vain, jos voidaan epäillä, että on tapahtunut rikos.
"Kohdallani tapahtuneen perusteella voin väittää että Tampereen poliisi mahdollisesti tuhosi mahdollisen näytön jolla todistasin helposti kertomieni asioitten oelvan totta."
Toivottavasti sinulla on todistaa väittämäsi, sillä syyllistyt tuollaisia juttuja levitellessäsi äkkiä itse rikokseen.
"asiakirjoissa oli nimeni joten mikäli aika asian tutimiseen ei riitä voihan ne lähettää takaisin."
Poliisin ei tarvitse tutkia asiaa, jos asianmukaista tutkintapyyntöä ei ole tehty eikä poliisilla ole mitään velvollisuutta lähettää poliisille toimitettua materiaalia takaisin lähettäjälle. Materiaalin säilyttäminen on asia erikseen enkä ota siihen kantaa, kun kirjoituksestasi ei selviä miten ja mitä olet poliisille toimittanut.
"estiko joku poliisissa asian menemisen syyttäjälle / tuomioistuimen käsiin ja JOS mikä siihen oli syynä ?"
Poliisi ei päätä, meneekö asia tuomioistuimeen. Syyttäjä päättää. Poliisi ei myöskään kaiken kirjoittamasi perusteella ole tutkinut asiaasi siksi, ettet ole itse menetellyt protokollan mukaan.
"Mikäli kiusaaja on syyllistynyt laittomuuksiin ja poliisi katsoo sitä vieressä eikö lainvalvoja silloin hyväksy laittoman toiminann vaikka nimenomaista toimintaa pyysinkin tutkimaan ?"
Poliisilla on velvollisuus tutkia poliisille tehdyt rikosilmoitukset viivyttelemättä. Epämääräisiä pyyntöjä, mappeja tai vastaavia ei tutkita. Rikosilmoituksen voi tehdä poliisilaitoksella, joskus myös puhelimitse tai netissä, ja siitä voi halutessaan pyytää kopion.
ottamatta kantaa väitteidesi todenperäisyyteen tai siihen, että syytät poliisia virkavelvollisuuden laiminlyönnistä, totean että kunnianloukkaus ja kotirauhan häirintä ovat asianomistajarikoksia. Se tarkoittaa sitä, että poliisi voi aloittaa tutkinnan vain jos sinä teet asiasta tutkintapyynnön.