Muutimme hyvää hyvyyttämme mieheni kanssa samaan paritaloon anoppini kanssa. Anoppini on sairastanut mutta on kyllä ihan toimintakykyinen, ajelee autolla jne. Päivittäin hän soittelee meille..siis soittaa, vaikka asuntojamme erottaa vain kevyt väliovi, ja tarvii mitä milloinkin, välillä sulkemaan telkkaria, välillä laittamaan villasukkia jalkaan...jne. Hän ei siis todellakaan tee mitään itse, pesettää pyykkinsäkin muilla. Kuitenkin hän olisi itse aivan kykeneväinen tekemään jotakin itsekin. Itse opiskelen hoitoalaa, ja meillä on mottona kuntouttava työote, eli ei tehdä mitään sellaista toisen puolesta johon hän itse pystyy. Ja kun en todellakaan tee mitään ylimääräistä anoppini eteen niin johan olen huono miniä ja minua haukutaan kaikille hänen ystävilleen...eipä jaksa sekään enää kiinnostaa. Jopa mieheni ihmettelee, miksi olen niin huonoissa väleissä hänen äitinsä kanssa....olen asiaa selittänyt muta eipä taida perille mennä...Että näin. Vaikka olen lukenut anopeista mitä hurjempia juttuja, oma anoppini vie kyllä voiton kaikesta.
Hermot menee
minä vaan
51432
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
jokainen miniä luulee niin. paitsi ne jotka luulee omaavansa maailman ihanimman anopin.
Oikein, muuten saat tehdä pian kaiken anoppisi puolesta. Pysyypähän vähän paremmassa kunnossa kun joutuu itse laittamaan sukat jalkaansa!
Kuntouttava työote on päivän sana alalla, kunnioittakaamme sitä!
Mitenkähän anoppisi pärjää kun olette reissussa? Vai oletteko matkustelleet? Mitenkäs olisi kotipalvelun/ kotisairaanhoidon/turvapuhelimen avun aloittaminen, mikäli hän tarvitsee apua päivittäisissä toimissaan. Onhan se kyllä teillä korvien välissäkin vinksallaan kun jokaiseen napinaan pomppaatte. Tuli mieleen se vanha satu sudesta ja paimenpojasta.Tee selväksi hänelle, että on sitä teilläkin oma arkenne elettävänä. Ette voi yksinkertaisesti revetä joka suuntaan. Jos siitä suuttuu, niin anna suuttua. Pysyypähän ainakin hetken poissa.Rajat lapsille ja vanhemmille!
tuollainen kitisevä anoppi ei todellakaan lopeta kitinäänsä koskaan.
huudoksi.