Miten te muut AT-miehet jaksatte tehdä töitä?
Minä koen asian sillä tavalla etten viitsi nähdä mitään vaivaa jos yhteiskunta ei tule minua vastaan (=pillua kauniilta naisilta).
Tottakai taloudellinen tilanne on parempi töitä tehdessä, mutta hyvin onnistuu peruselämä ilmankin.
Kunhan nyt ihmettelin...
Minä koen asian sillä tavalla etten viitsi nähdä mitään vaivaa jos yhteiskunta ei tule minua vastaan (=pillua kauniilta naisilta).
Tottakai taloudellinen tilanne on parempi töitä tehdessä, mutta hyvin onnistuu peruselämä ilmankin.
Kunhan nyt ihmettelin...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Totta helvetissä kannattaa tehdä töitä. Työn tekeminen on ehkäpä paras keino nostaa statusta. Asema, raha, valta, suhteet jne. Tajuat varmaan?
Kohta alkaa yhteiskunnassa pudotuspeli nimeltä lama. Kyyti on monelle kylmää. Pidä helvetti soikoon työpaikastasi kiinni, vaikka paskaduunilta maistuisikin. Oikeasti paskaduuneja ei ole. Lama-pelissä paremmat kortit luvassa niille, joilla löytyy työkokemusta ja ennenkaikkea halua tehdä duunia.
Sitä porukkaa ei arvosta kukaan, joka on mankumassa yhteiskuntaa apuun. Eikä sillä yhteiskunnalla kohta ole varaa mitään antaakaan.
Onko ATM sama asia kuin vässykkä? Nimittäin vässykät on sellasia ketkä ei ite viitti yrittää mitään. Kaikki pitäs saada aina valmiina ja luistetaan hommista niin paljon kuin mahdollista.
Ja onhan se nyt helvetin paljon mukavampaa olla taloudellisesti hyvällä pohjalla kuin varaton pummi?
olen siis vässykkä...
ps.onhan se mukavaa jos on rahaa, mutta on myös paljon mukavampaa maleksia tekemättä mitään, kuin olla vuodesta toiseen joka päivä töissä (varsinkin normipalkalla).
lähes kaikennäköinen työ kun väsyttää sen verran ettei niistä antimista pysty sitten täysipainoisesti edes nauttimaan. toista se on pummilla joka pystyy nauttimaan elämästä täysin siemauksin.
Etenkin alle 2000 euron kuukausipalkan tarjoavat työpaikat kierrän kaukaa. Oikeassa olet että ei se paskaduuni kuitenkaan toisi mulle sitä mitä haluan, eli kauniita naisia ja mukavaa elintasoa.
Minusta työn ja sitä kautta kohentuneen taloudentilan luoma turvallisuus ja avautuneet tilaisuudet ovat juuri se suola, joilla kestän rakkaudettoman ja kaikesta läheisyydestä tyystin etääntyneen elämäni. Opiskeluvuosiini verrattuna olen jopa sitä mieltä, että on _hyvä_, että työ haukkaa melkoisen siivun vapaa-ajasta. Jotta ehtisin tekemään edes osan siitä, mitä haluan tehdä - ja viittaan tällä nyt tietenkin sellaisiin asioihin, joihin pystyn yksin - joudun käyttämään jäljelle jääneen vapaa-ajan täysin, enkä varmasti ehdi masentumaan miettiessäni kaikenlaisia, joihin opiskellessa jäi ihan liiaksi aikaa.