Eri puolilta kuuluu jatkuvaa valitusta autojen luotettavuudesta ja laadun heikkenemisestä. Siksipä vastaväite: Autot ovat selvästi laadukkaampia, kuin ennen, nykyiset viat ovat lähinnä pienehköjä ongelmia. Olen ajanut satojatuhansia kilometrejä 90- luvun puolivälistä ja ollut sitä ennen kyydissä saman verran 70-luvun alusta alkaen. Kaksi kertaa on auto tielle jättänyt. Molemmat 70-luvulla ja uudehkolla saabilla. 80-, 90- ja 2000-luvut ovat sujuneet ilman ongelmia. 99 tielle jääminen oli lähellä vuoden ikäisen Samaran kanssa (ainoa Lada, josta on kokemusta). Tänä kolmenkymmenen vuoden aikana vastaan tulleita vikoja: siinä missä vielä 80-luvulla autoista saattoi jäädä vaihdekeppi käteen kesken ajon on nyt siirrytty siihen, että tuulilasinpyyhkijän rele pettää joka viidennessä autossa. Vielä 80 -luvulla sai pakkasella ihmetellä starttaako auto, Nyt yli kymmeneen vuoteen ei ole ollut moisia ongelmia, edes 10 päivän seisomisen 30 asteen pakkasessa jälkeen. Nykyään pikkuautollakin ajaa 200 000 km helposti (vrt. 80- luku). Yksi valitusten syy lienee, että ihmiset tarttuvat herkemmin pikkujuttuihin. Kyllä nykyisillä autoilla pääsee perille. Tarvitaan huonoa tuuria, jotta uudehko kärry pettää. Tuttavissani on paljon runsaasti erilaisilla autoilla ajavia kaupunkilaisrouvista taksikuskeihin ja autoharrastajin enkä juuri muista kuulleeni kertomuksia autojen vioista. Enemmän on kehuttu, kuinka mukavia ja tilavia nykyiset autot ovat.
Oletko jäänyt tielle?
Maltti
181864
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Olen samaa mieltä. Kyllä nykyisillä pikkuautoillakin pääsee ihan luotettavasti kulkemaan. Huonoin autoni (ainakin odotuksiin nähden) oli Volvo 343. Siitä on sanuttukin ettei volvoa ollut kuin nimi. Käikista surkeinta siinä oli se renaultin moottori - KOLME venttiiliremonttia 180 000 km ajolla !!! Nykyisessä Golfissa on suunnillen sama lukema ja moottori käy kuin kello (nyt täytyy koputtaa puuta).
Tuosta tielle jättämisestä sanoisin niin kuin vanha poromies, kun kysyttiin onko moottorikelkka häntä koskaan metsään jättänyt "Ei suinkhaan ole koskaan metsähän jättänyt, mutta usiasti olen kyllä kelkan sinne joutunut jättämhään". Niinpä se jäi minultakin 240 Volvo tien varteen kun hammashihna jonka vaihtoväli oli 80 000 km aivan yllättäen katkesi jo 150 000 ajettuna.
olet oikeassa, ei ne kärryt yleensä petä. Itse ajoin yli 20 vuotta monenlaisilla kotteroilla ja vaikka ongelmia oli, ei ne tielle jättäneet.
Siksi potuttikin, kun nyt sitten meno hyytyi keskelle korpea, vaikka alla oli uudenkarhea eurooppalainen laatuauto. Polttoainepumppu levis, eikä muu auttanut kuin hinausauto.
Volkkareissa, muistaakseni jostain 80-luvun lopun malleista alkaen on tällainen liikkumistarva jonka puitteissa korvataan auton hinaukset korjaamolle sekä matkustajien kyyti loppumatkalle tai majoitus jos haluaa jäädä odottelemaan korjausta jos peli hyytyy kesken matkan. Eli eipä potuta kovin paljon jos matka uhkaa jäädä kesken. Edellytyksenä on merkkiliikkeessä leimattu huoltokirja.
Nykyään valitetaan jokaisesta nitinästä ja natinasta. Kitiseviä tenavia tuntuu ainakin suurin osa täällä valittavista olevan. Itse olen joutunut muutaman kerran apuvirtaa pyytämään, mutta sekin on johtunut vain omasta tyhmyydestä.
en ole jäänyt tielle,mutta 80-luvulla jouduin jättämään silloisen Kadettini useita kertoja tielle.
Olen ajanut omilla autoilla v.-86 lähtien. Maantielle en ole joutunut jäämään, kadun varteen kylläkin, mutten enää viime aikoina.
Eräältä mekaanikolta kuulin että autoja tulee takuujorjattavaksi suhinoiniden ja vinkumisien vuoksi. Mekaanikko ei näitä ääniä kuule, mutta auton omistajan on tyytyväinen, kun oven tiiveste tms. vaihdetaan. Suuria on murheet nykyautoissa.
Ja autoilijat eivät tunne autoaan läheskään niin hyvin kuin ennen. Vielä 15 vuotta sitten oli eduksi, jos oli vähän remonttitaitoa, niin uskalsi lähteä pitemmällekin reissulle.
Itse olen ajanut 25 vuotta ja miljoona kilometriä 12 autolla, jotka kaikki on ostettu suht. tuoreena. On ollut ruotsalaisia, japanilaisia ja saksalaisia. Kyllä se vain niin on, että toimintavarmuus on koko ajan parantunut. Uskon tueksi voi selata TM:n kestotestejä. Tuulilasin 30 tkm:n pikapyrähdyksetkin näyttävät suuntaa.
Mutta joskus on käynyt niin, että ei ole päässyt matkaan ollenkaan. Tällöin kyseessä oli 80-lukuinen corolla, josta hävisi kipinä silloin tällöin kärkien palamisen takia. Mutta silloin kun käynnistyi, niin aina päästiin perille. Viime talvena 36 asteen pakkasessa dieselini hyytyi maantien varteen, mutta 10 minuutin pakollisen tupakkatauon jälkeen lähti taas käyntiin ja matka jatkui ongelmitta tuon jälkeen. Seuraavalla viikolla kyllä vaihdoin uuden polttoainesuodattimen, varmuuden vuoksi! Tuosta kirjoituksestasi huomasin, että kaikki ongelma-autosi ovat olleet uudenkarheita. Näin se on nykyäänkin. Uusia autoja hyytyy pakkasilla tienvarteen, koska tahtoo vähän jokaisessa uudessa automallissa olla jokin osa, joka ei Suomen olosuhteita kestä.
Muutamia kertoja on auto meinannut jättää tielle.
70 luvulla Warren sytytys temppuili joskus, mutta aina se saatiin kuntoon ja matka jatkui. 90 luvun alussa Accordin bensapumppu lopahti Korpilahdella viikonloppuna. (Vasta 200.000 ajettu). Uutta ei saatu, mutta kaasariauto toimii kunhan saa bensaa katolla olevasta kanisterista. Taas päästiin omin voimin kotiin.
Nykyautoilla on vaikeampaa. Viime talvena imusarjan alipaineanturi antoi väärää arvoa. Tietokone päätti, ettei koneelle anneta soppaa, ja siinähän seistiin. Ilman korjaamon diagnostiikkaa on melko mahdoton tehdä mitään. Vaikka uudet autot ovat paljon varmempia kuin ennen, vian tullessa ei ole paljon tehtävissä.
Kesällä alkoi loma eka reissu oli tarkoitus tehdä Turkuun. 100km ajettuani jakopään remmi poikki heh. Juhannus edessä! No hinausauto paikalle, joka toi vuokra-auton astra lähti kotiin ja minä turkuun. Autolla oli ajettu 20 000km ja ikää kolme vuotta. Vakuutus maksoi hinauksen minä vuokra-auton 150 euroa ooppeli seisoi 2viikkoa keskellä lomaa korjauskulut 1200 euroa ei vielä mitään korvausta GMltä asia on kuluttujavirastossa. Positiivistä asiassa on, että vuora-autona oli uusi Ford Fiesta johon ihastuin kun ooppeli tuli kuntoon sain melkein päikseen vaihtaa uuteen Fiestaan on tässä ainakin pidempi remminvaihtoväli ja takuuta saa ostaa aina viiteen vuoteen asti mikä on etu kun ajelen näin vähän.
...kauan on aikaa siis. Opiskelijalla ei ollut varaa ostaa bensaa kuin 20mk:lla kerrallaan ja joskus siis kävi niinkin.
Kaikenlaisia vikojakin sen ajan pyydyksiin tuli, mutta aina saatiin kotiin nilkutettua, tai joku pirkka-niksi kehitettyä, jolla ajo jatkui.
100A -76 : bensa loppu monta kertaa (bensamittari)
323 -86 : kytkin hajos kerran akku tyhjä
240 -88 : ruiskun ohjausboksi
omega -91 : bensa loppu
astra -96 : keinuvipu katkes
a3 -00 : ei vielä kertaakaan
En minä, mutta isäukko. Osti vuonna -88 upouuden FSO Polonezin, ja jo neitsytmatkalla autoliikkeestä kotiin oli auto eka kerran hajonnut. Eli ei kovin mairittelevaa laatua.
Lähes joka päivä enempi liikkuva näkee tielle jääneitä kotteroita:
on opelia, toyotaa, mersua, audia,.... Vikoja on jos jotakin, muitakin
kuin pensan loppuminen. Yksi tavallisimmista marketin pihalle jättävistä
on käynnistyksenestojärjestelmien temppuilu. Siis uusien autojen
vika. Opelien vikoina hammashihnavauriot ja sähköviat jne.
Oma Vectrani teki seuraavat tiellejättämiskepposet:
1. Lucas-virranjakajan pyörijä murtui
2. Lucas-virranjakajaa pyörittävä muovipyörä rikkoontui
3. Lucas-virranjakajan Hall-anturin johtoliittimen eriste suli
moottoriöljyyn ja meni oikosulkuun
4. Hammashihnan hampaat irtosivat
5. Lucas-jakajan akseli leikkasi kiinni, koko jakaja kierähti rajoittimeensa
ym harmia. Sen jälkeen hankittu Bosch-jakaja on toiminut moitteettomasti
250 000 km
5. Moottorin yksi korva irtosi ja kone putosi roikkumaan apurungon varaan
Ajan päivittäin 109 km/sivu työhön. Kun tässä jokin aika sitten oli pari viikkoa pakkasta, päätin oikein merkitä muistiin Hämeenlinnan väylälle hyytyneet autot. Noin kahden viikon pakkasjakson aikana tielle jääneiden lista oli seuraavanlainen:
4 kpl Honda (3* Accord, 1*Civic
2 kpl BMW ( 300- ja 500-sarjalaiset)
1 kpl Peugeot 309
1 kpl MB (W124)
1 kpl Toyota Corolla
1 kpl Nissan Sunny
1 kpl Fiat Uno
Mitä tästä voimme päätellä. Emme oikeastaan yhtään mitään. Kaikki autot olivat noin 10 v. tai vanhempia yhtä BMW:tä lukuunottamatta. Luultavasti suurimmat tielle jäämisen syyt ovat huono huolto ja bensan loppuminen. Esimerkiksi tuon ikäiset Hondat ovat valtaosin sen ikäisillä kuskeilla, että viikkorahat eivät tahdo riittää tankin täyttämiseen.
Itse muistelisin jääneeni tielle tasan yhden kerran. Silloin matka katkesi sähkö-hydraulisen vaihteiston ohjauspiirien toimintahäiriöön. Muuten on kyllä sanottava, että harmeilta on säästytty niin saksalaise kuin hollantilaisten ja italialaistenkin autojen kanssa.
Kerran on Corolla jättänyt tielle kun bensamittari näytti väärin.. kaksitahtisten pakollisia huoltoja kesken matkaa ei voi pitää oikein vikana.. kuuluu asiaan.
Muutenpa eivät ole tielle jättäneet ja autot ovat olleet vuosimallia 1964-2002 ja mitähän noita muutama tusina on vuosien saatossa ollut.
Kannattaiskohan puhua JO eriautoista eripalstoillakin?
Eihän siinä ole mitään järkeä etä parjataan vanhaa kalustoa jonka korjaa se kuka vaan osaa,nyky digipaskaa kun ei saa kukaan käyntiin mistään tienposkesta!
Kalliimmaksi on myös autoilu tullut,pitää olla täysvakuutukset ym hinuri myös maksaa jollei oo vakuutusta siihen,huollot on kalliit ja verot ym.
Kumpi sitte lie parempi että naapurin poitsu vaihto ne muutaman markan käret siinä pihalla muorin autoon kun se että kiikutetaan hinurilla se 3v auto huoltoon ja lasku on 1000e!! jos riitääkään,saa siinä moni tehä taas pitkää päivää että saa Audiavuttoman maksettua EHEEH!!