Ateistiset arvot

Ateistisen elämäntavan arvoperusta kiinnostaa.

Perustuvatko ateistiset elämänarvot objektiivisiin faktoihin ja loogisiin päätelmiin vai subjektiivisiin näkemyksiin tai johonkin muuhun? Mikä maailmankaikkeudessa ja ihmiselämässä on ateistille luovuttamattoman arvokasta ja miksi?

Jos mahdollista, vastaukset olisi hyvä muotoilla siten, että vältetään uskonnoista ja uskosta puhumista. Mielestäni vasta silloin voidaan puhua ateistisesta arvomaailmasta, jos asia ilmaistaan ikään kuin uskoa ja uskontoja ei olisi olemassakaan.

15

627

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • El Kurator

      Vastaan tietysti vain omasta puolestani, mutta koska kysymys on laaja, olkoon myös vastauskin:

      http://www.fredman-mansson.fi/yknioj.htm

      Siinäpä suurinpiirtein kaikki.

      Ai että miksikö?
      Siksi, että näin on paras kaikille.

      • Eikö ateisti tarvitse varsinaisia perusteluja noille julistuksille?

        Esim:

        1. lauseessa puhutaan ihmisen luonnollisesta arvosta: Mihin ateistisen maailmankatsomuksen mukaan perustuu ihmisen luonnollinen arvo?

        1. artiklassa puhutaan omastatunnosta ikään kuin itsestään selvyytenä (lienee kristillisestä maailmankuvasta lainattu). Mikä on ateistisen maailmankatsomuksen mukaan omatunto?


    • Kössönöm

      samaa asiaa aina uudestaan, mutta kun ei tunnu menevän jakeluun. Ei ole olemassa ateistista arvoperustaa. Ateistit eivät vaan yksinkertaisesti usko jumalien olemassaoloon.

      Se, mitä ateistit muuten elämässään arvostavat ja tekevät on yksilöllistä.

      • Kuka tässä jumalista kyselee?

        Tarkoittaako tämä ateistien arvostuksien yksilöllisyys sitä, että mikä arvostus tahansa käy ja että arvostuksille ei ole mitään mittaria, jonka perusteella jotain pidettäisiin parempana kuin jotain muuta?


      • Kössönöm
        EJKR kirjoitti:

        Kuka tässä jumalista kyselee?

        Tarkoittaako tämä ateistien arvostuksien yksilöllisyys sitä, että mikä arvostus tahansa käy ja että arvostuksille ei ole mitään mittaria, jonka perusteella jotain pidettäisiin parempana kuin jotain muuta?

        ateistisia arvoja. Niitä ei ole, koska ateismi ei ole kuin jumaluskon puuttumista. Ei siinä mitään arvotusta ole.

        Minä en tiedä muiden ateistien arvoista. Paitsi niiden, jotka tunnen henkilökohtaisesti.


    • Ihmiset ovat yhteisöllisiä, sosiaalisia laumaeläimiä. Yksilö hyötyy laumasta ja lauma hyötyy yksilöistään. Kaikki asiat voidaan ensisijaisesti punnita kahdella mittarilla: onko siitä hyötyä vai haittaa muille, onko siitä hyötyä vai haittaa itselle?

      Työssä käymisestä on hyötyä itselle, koska työssäkäymisestä saa korvauksen jonka voi muuttaa hyödykkeiksi: ruoka, asuinpaikka, palvelut. Verojen maksaminen on itselle haitallista, sillä sitten itselle jää vähemmän käyttöön, mutta siitä on yhteisölle hyötyä, ja sitä kautta myös itsellekin.

      Huumeiden käyttö on hedonistinen asia, josta on itselle iloa, mutta huumausaineen alaisena voi käyttäytyä vaarallisesti, ja vahvan addiktiivisuuden takia keinot huumeiden hankkimiseen ajavat kaiken edelle jolloin yhteisö alkaa kärsiä huumausaineisiin liittyvästä omaisuusrikollisuudesta. Se on siis huono asia. Varastaminen on huono asia, koska vaikka sillä saa itselle etua, hyödykkeitä, siitä on yhteisölle haittaa. Emme voisi elää yhteiskunnassa jossa kukaan ei tuota mitään, vaan kaikki varastelisivat, koska pian ei olisi mitään mitä varastaa ja kaikki kuolisivat.

      Murha on tietty huono asia samasta syystä kuin varastaminen: jos kaikki ihmiset toimisivat niin, yhteisölle olisi siitä haittaa koska itsetuhoisa yhteisö kuolee sukupuuttoon äkkiä. Sama koskee väkivaltaa.

      Koska varkauksia, murhia, ynnä muuta yhteisölle haitallsita toimintaa esiintyy, on selvä että jotkin yhteisön yksilöt asettavat oman etunsa yhteisön edun edelle. Tässä on kyse astevaihtelusta: jotkut asettavat aina muut oman hyvinvointinsa edelle, toiset taas asettavat oman hyvinvointinsa muiden edelle. Joillain oma suu on lähinnä, toiset uhrautuvat muiden hyvinvoinnin puolesta. Pääasiallisesti ihmiset ovat sopeutuneet laumaelämään ja heidän geeniperimänsä ohjaa palvelemaan laumaa, mutta jotkin yksilöt eivät jostain syystä kykene mukautumaan yhteisölliseen elämään, vaan asettavat oman etunsa muiden edelle.

      Yhteisön enemmistö määrittelee yhteisön sisäisen säännöstön: kielletyt ja sallitut asiat. Yksilöillä on kullakin omia moraalikäsityksiään, mutta yhteisö taipuu demokraattisiin päätöksiin: se mikä on enemmistön mielestä hyväksyttävää on oltava kaikkien mielestä hyväksyttävää. Tämä on se edellytys jonka yhteisö asettaa jäsenilleen. Kaikki jotka sitoutuvat yhteisiin sääntöihin ja noudattavat niitä saavat vastapalvelukseksi yhteisön suomat edut: turvaa, yhteistyötä, apua. Yhteisön vahvemmat jäsenet auttavat heikompia jäseniään. Sitoutumalla yteisön sääntöihin saa palkinnoksi avunantoa. Näin yhteiskunta karkeasti kuvattuna toimii.

      En tiedä vastasiko tämä suoraan siihen mitä kysyit, mutta toivon että tämä valottaa edes hieman sitä mitä halusit tietää.

      • Kun enemmistö yhteisössä ratkaisee, niin ateisti siis pitää saman veroisina Stalinin Neuvostoliiton, Hilterin Saksan, USA:n amishien tai Italian mafian yhteisöllisyyttä?


      • EJKR kirjoitti:

        Kun enemmistö yhteisössä ratkaisee, niin ateisti siis pitää saman veroisina Stalinin Neuvostoliiton, Hilterin Saksan, USA:n amishien tai Italian mafian yhteisöllisyyttä?

        En minä pidä samanveroisina erilaisia yhteisömalleja, koska olen liian lähellä omaa yhteiskuntaa voidakseni tarkastella sitä objektiivisesti. Näkemykseni omasta yhteiskuntamallistani on automaattisesti hyvin erilainen, kuin näkemykseni muista. Minulla on subjektiivinen näkemys siitä mitkä yhteiskuntamallit ovat minusta hyviä ja mitkä huonoja.

        Objektiivisesti asiaa voisi tarkastella sen perusteella, mitkä yhteiskuntamallit ovat menestyviä ja pitkäikäisiä. Kommunismi esim. kaatui samoin kuin Natsi-Saksa, koska ne eivät ihan oikeastikaan olleet hyviä ratkaisuja, objektiivisesti tarkasteltuna.


      • Vaan yhteisö
        EJKR kirjoitti:

        Kun enemmistö yhteisössä ratkaisee, niin ateisti siis pitää saman veroisina Stalinin Neuvostoliiton, Hilterin Saksan, USA:n amishien tai Italian mafian yhteisöllisyyttä?

        Mainitsemiisi yhteisöihin kuuluvat pitävät oman yhteisönsä sääntöjä vallitsevana moraalikoodina.
        Niinkuin kaikki muutkin laumaihmiset oman laumansa sääntöjä!
        Uskonnolliset yhteisöt ovat tästä oikea malliesimerkki.


    • big_banggggg

      "Ateistisen elämäntavan arvoperusta kiinnostaa."

      sepä mukavaa. Muista vaan se, ettei ateismiin sisälly itsessään mitään muuta kuin kannanotto jumalan olemassaolosta.

      Ateisti on yksilö samassa yhteiskunnassa kuin on uskovainenkin. Yhteiskunnan normit, säännöt ja arvot koskevat ateisteja siinä missä uskovaisiakin.

      Evoluutio sekä kulttuurievoluutio ovat muovanneet meille arvoja, joissa otetaan huomioon myös muut ihmiset. Näin on selvitty paremmin. Esim. taistelut muita heimoja vastaan sujuu paremmin, mikäli tehdään yhteistyötä. Toisaalta omien lasten, ja muidenkin lasten suojelu on meillä veressä. Ihmislapsi on avuton melkoisen pitkän aika syntymästään alkaen.

      Arvomaailmasta puhuttaessa on mielestäni hyvä puhua myös vähän moraalista. Uskovainen ajattelee moraalinsa tulevan raamatusta. Tässä on ongelma. Kuten olemme huomanneet, raamatussa on todella laidasta laitaan moraaliohjeita ja sääntöjä. Kivitystä, lasten ja vanhusten säälimätöntä tappamista, naisen alistamista, orjien pitoa, kaikkien rakastamista, anteeksiantamista, nöyryyttä...

      Millä perusteella uskovainen osaa sitten poimia moraalinsa kulmakivet raamatusta? Oman moraalitajunsa pohjalta, mikä on siis ennen raamattua ajallisesti. Uskovaisen moraali ei tule raamatusta, vaan tämä poimii raamatusta omaa jo valmiiksi olevaa moraalikäsitystään tukevia kohtia ja sitten pitää näitä moraalinsa kulmakivinä.

      Ateistilla on sama moraalitaju, joka ei perustu yhteen kirjaan tai mihinkään vastaavaan. Tämä moraalikäsitys on evoluution ja kulttuurin muovaama, kasvatuksen muovaama ja osin yksilöllinen. Arvot, kuten toisen auttaminen, ovat olleet eduksi yhteisöille, joten ne ovat yleistyneet ja selvinneet. Tähän on sanakin, meemi. Meemit ovat kulttuurillisia geenejä, ja minä pidän arvoja meemeinä, joita siirretään eteenpäin (tietoisesti ja tiedostamatta), mikäli ne ovat yhteisölle eduksi.

      Omat arvoni perustuvat omaan pohdintaani. Asetan kyseenalaiseksi kaikki ylhäältä annetut arvot ja valitsen niistä mielestäni järkevät. Kriteerit ovat perinteisiä filosofisia. Utilitarismi, hedonismi... Mietin asiaa monelta kantilta ja sitten teen päätelmän siitä, onko ko arvo mielestäni hyvä.

      • Tunnen toki tämän.







        Näkemyksesi mukaan siis kaikki yksilölliset arvot ovat luonnonlain kaltaisen kulttuurievoluution tuotetta. Siten niin minun kuin sinunkin arvovalinnat ovat vain kuvitelmaa todellisesta valinnasta. Todellisuudessa arvot syntyvät "kulttuurievoluutiossa", jonka hallitsemia sätkynukkeja kaikki ovat. Niin uskovaisella kuin ateistillakin on kuitenkin mukavampaa, kun he kuvittelevat itse tekevänsä moraalisia valintoja.

        Näinhän se menee?


      • big_banggggg
        EJKR kirjoitti:

        Tunnen toki tämän.







        Näkemyksesi mukaan siis kaikki yksilölliset arvot ovat luonnonlain kaltaisen kulttuurievoluution tuotetta. Siten niin minun kuin sinunkin arvovalinnat ovat vain kuvitelmaa todellisesta valinnasta. Todellisuudessa arvot syntyvät "kulttuurievoluutiossa", jonka hallitsemia sätkynukkeja kaikki ovat. Niin uskovaisella kuin ateistillakin on kuitenkin mukavampaa, kun he kuvittelevat itse tekevänsä moraalisia valintoja.

        Näinhän se menee?

        "Näkemyksesi mukaan siis kaikki yksilölliset arvot ovat luonnonlain kaltaisen kulttuurievoluution tuotetta."

        Olemme sellaisia, miksi geenimme ja ympäristömme ovat meidät muokanneet. Geenimme ovat evoluution tulosta, ympäristömme on kulttuurievoluution tuote, joten sikäli vastaus on kyllä.

        Toisaalta ajattelen, että myös kulttuurien sisällä tapahtuu muuntelua. Kulttuuri ei ole tiukka paketti, vaan sen siltä löytyy alakulttuureita ja viime kädessä erilaisia yksilöitä joiden tavat ja piirteet saattavat yleistyä koko kulttuuriin (vrt. populaatioon).

        "Siten niin minun kuin sinunkin arvovalinnat ovat vain kuvitelmaa todellisesta valinnasta."

        Vaikea kysymys. Arvoni ovat sellaiset, mitä minulle on onnistuttu kasvattamaan. Geenini vaikuttavat siihen, mihin suuntaan arvomaailmani on ympäristön kasvatuksesta muotoutunut. Sinänsä vapaa tahto on vaikea käsite juuri siksi, että päätökset joita teen (vapaasta tahdostani?) perustuvat geeneihini ja kasvatukseen ja muihin ympäristötekijöihin mitä minuun on vaikuttanut koko olemassaoloni ajan. Olen erittäin skeptinen vapaan tahdon olemassaolon suhteen, varsinkaan kaikkein laajimmassa merkityksessä. Tästä olisi kiintoisaa kuulla mielipiteitä ja keskustella lisää.

        "Todellisuudessa arvot syntyvät "kulttuurievoluutiossa", jonka hallitsemia sätkynukkeja kaikki ovat. Niin uskovaisella kuin ateistillakin on kuitenkin mukavampaa, kun he kuvittelevat itse tekevänsä moraalisia valintoja."

        Pitkälti näin... kulttuurievoluutiossa säilyy yhteisölle edulliset meemit (vrt. geenit) ja haitalliset karsiutuvat pois. Tämä pätee arvoihinkin. Valitettavasti esim. naisen alistaminen ei tunnu karsiutuvan oikein sitten millään maailman kulttuureista.

        Se, että me tässä keskustelemme tällaisesta asiasta johtuu geeneistämme ja ympäristöstämme. Meitä kiinnostaa puhua melko abstrakteista asioista, käyttää aikaa keskusteluun, osaamme käyttää ainakin välttävästi tietokonetta...


    • oma mielipide

      Voin vastata vain omasta puolestani, sillä kuten sanottu, ateismi on vain jumaluskon puutetta.

      Henk. koht arvelen että moraali ja sitä kautta arvot ovat relativistisia. Hyvä ja paha ovat vain mielipidekysymyksiä, eivät mitään luonnossa löytyviä todellisia ominaisuuksia.

      Minulla on arvomaailma. Tappaminen, toisten tuntevien olentojen hyväksikäyttö, tms ovat mielestäni väärin.
      Arvelen että tälläinen moraalikoodisto on minuun syntynyt evoluution vaikutuksesta.

    • ejkr:kin

      On saman hoopon nimerkkejä.

    • e.k.v

      Kas, päätiti piipahtaa tällä "puolella". No mutta, kysymyksesi on hieman hankala, koska siihen ei oikeastaan edes ole mitään vastausta.

      Omat arvot ja sen sellaiset perustuvat sekä vanhoihin (opetettuihin) arvoihin joita olen enemmän tai vähemmän omilla aatoksillani muokkaillut sekä mutu tuntemuksiin tilanteissa joissa ei "esi-asetettua" arvopohjaa vielä ole ollut.

      Esim. kristinuskon älä tapa on kiva, minulla on sama arvomaailma tuossa kohtaa mutta en perustele sitä sillä että jokin jumalan on sattunut sellaisen moraalisen arvon asettamaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ketä tietää

      Missä ammuttiin pyssyllä.
      Kotka
      58
      6101
    2. Ei tunnu, että välität yhtään

      Tuntuu, että et edes muista minua koko ihmistä. 😢
      Ikävä
      61
      5532
    3. Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?

      Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise
      Vimpeli
      115
      4169
    4. Onko kaipaamallasi

      Naisella silikonit 🤔
      Ikävä
      54
      3832
    5. Näytitpä taas niin hyvältä!

      Nautit tilanteesta täysin rinnoin. Sinä olet kuin
      Tunteet
      14
      3775
    6. Veikeä Satu

      Tuu jutteleen, kaipaan sua. Oot kuuma nainen.
      Ikävä
      32
      3199
    7. Oletko nyt

      Onnellinen mies naisesi kanssa?
      Ikävä
      63
      2951
    8. Rakastatko?

      Ala kertomaan se ja heti
      Ikävä
      59
      2826
    9. Mikä haluat olla kaivatullesi?

      1. Kaveri 2. Ystävä 3. Panokaveri 4.puoliso 5 jokin muu
      Ikävä
      68
      2558
    10. Kosiako meinasit?

      Voi sua rakas ❤️
      Ikävä
      47
      1940
    Aihe