Palaan asian puimiseen; koska itse kamppailin asioiden keskellä neljä vuotta ja osaan perustella mitä häirintä / ahdistelu on yksityiselämän asioitten sekä viranomaismenettelyn suhteen. Pystyn näyttämään asioita toteen, helposti...
sen sijaan toivoisin " keskustelua " seuraavista asioista:
1: no, se yksityiselämän häirintähän /kotirauhan tahallinen rikkominen on laitonta toimintaa.lueskelin palstan ohjeet, ketään ei pitäisi yllyttää laittomaan toimintaan.
2. entäs jos häiritsijänä/kiusaajana ovat opettajat/ tms. ala-ikäisten kanssa työskentelevät. Millaisen mallin lapsi saa josou opettajat näyttävät omalla toiminnallaan esimerkkiä ja hyväkyvät asian joka lasten maailmassa tuottaa koulunkäyntivaikeuksia, kouluhaluttomuutta, luokalle jääntiä, väkivaltaa, lasten nuorten mielenterveysongelmia jne. Kiusaaminen koulumaailamssa on kiellettyä mutta onko aikuisten mahdotonta siirtää periaate omaan aikuiseen elämäänsä ? ihmettelemmekö lasten ja nuorten pahoinvointia jos kasvatusalalla työskentelevät syyllistyvät aikuisena vastaavien asioitten tuottamiseen ? Ei tarvitse siis mennä mennä merta edemmäs kalaan vaan kurkitus opettajanhuoneen kulttuuriin ja opettajien hyvin/pahpoinvointiin voisi tuottaa kosolti vastauksia.
3. No mitä toimittajan maailmassa suhtaudutaan siihen jos heitä käytettäisiin nappuloina systeemissä jossa kotirauhan häirintä on jatkuvaa, tietoista ja tahallista. Kyllä tiettyjä asioita on mainittu suomen rikoslaissa, perustuslaissa jne. Mikä syy toimittajalla, uutistenlukjijalla yms. olisi osallistua toimintaan jossa häirinnän kohteena olisi heille tuikituntematon kohde ? Olisiko toimittaja silloin tullut yllytetyksi mukaan rikokseen ? Joku lakipykälä toteaa suunnilleen seuraavaa että rikoksesta tulee törkeämpi jos sen tekijä käyttää hyväkseen mentelmää joka tavoittaa laajaa yleisöä, mm. medianhyväksikäyttö
4. Asioita joita halusin poliisin tutkivan koska rikosten tutkinta kuuluu poliisille. Kasasin mappiin jopa todisteena pitämääni aineistoa. aineistossa oli nimeni, eli sen olisi voinut jopa paluttaa allekirjoittaneelle. sen sijaan sain vastauksen jonka mukaan en ole koskaan käynyt asian tiimoilta tampereen poliisi laitoksella. materiaalia en saanut takaisin. asiaa ei käsittääkseni tutkittu pätkääkään.
---- Taoin vuosi sitten päähäni Eurooppa-oikeutta. Olen myös työskennellyt maahanmuuttajien parissa ja turvapaikkaasioiden kimpussa. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa objektiivisen tuomioistuimen eteen... riippumattomaan ja asiantuntevaan käsittelelyyn.
ja tämä on se kohta joka saa jatkamaan en taisteluani. Jos poliisi syyllsistyy hävittämään todisteita joiden avulla olisin voinut osoittaa olevani oikeassa mistä se kertoo ?... vastaus lienee itselleni kovin tuttu sana - VOI
No pettymys viranhaltijan menettelyyn on suuri. Laitonta toimintaa lienee tapahtunut eräässä Pirkanmaalaisessa kaupungissa jollainlailla ja jonkin verran. Asian tutkiminen kuuluu poliisille mutta mihin uskoa jos poliisi ummistaa silminsä ja hyväksyy asian tekee siitä pilaa jopa....
Entä jos häirintä meni niin pitkälle että käytin omaisuuttani kalliisiin ulkomaanmatkoihin vain saadakseni olla rauhassa ? perustuslaki sanoo että yksiköllä on oiekus myös omaisuutensa suojaan ? Oli kuin olisin jättänyt kotini jopa kotimaani...
Tilanne olisi voisi estää jos sitä aikanaan ajoissa olisi käsitelty asianmukaisesti ja riittävästi ?
Luulen sen kannattaneen, matkailun siis, enkä kadu, päinvastoin elämä on ihmeitä täynnä, mutta kuitenkin...
Nimimerkillä LUMI
sen sijaan toivoisin " keskustelua " seuraavista asioista:
1: no, se yksityiselämän häirintähän /kotirauhan tahallinen rikkominen on laitonta toimintaa.lueskelin palstan ohjeet, ketään ei pitäisi yllyttää laittomaan toimintaan.
2. entäs jos häiritsijänä/kiusaajana ovat opettajat/ tms. ala-ikäisten kanssa työskentelevät. Millaisen mallin lapsi saa josou opettajat näyttävät omalla toiminnallaan esimerkkiä ja hyväkyvät asian joka lasten maailmassa tuottaa koulunkäyntivaikeuksia, kouluhaluttomuutta, luokalle jääntiä, väkivaltaa, lasten nuorten mielenterveysongelmia jne. Kiusaaminen koulumaailamssa on kiellettyä mutta onko aikuisten mahdotonta siirtää periaate omaan aikuiseen elämäänsä ? ihmettelemmekö lasten ja nuorten pahoinvointia jos kasvatusalalla työskentelevät syyllistyvät aikuisena vastaavien asioitten tuottamiseen ? Ei tarvitse siis mennä mennä merta edemmäs kalaan vaan kurkitus opettajanhuoneen kulttuuriin ja opettajien hyvin/pahpoinvointiin voisi tuottaa kosolti vastauksia.
3. No mitä toimittajan maailmassa suhtaudutaan siihen jos heitä käytettäisiin nappuloina systeemissä jossa kotirauhan häirintä on jatkuvaa, tietoista ja tahallista. Kyllä tiettyjä asioita on mainittu suomen rikoslaissa, perustuslaissa jne. Mikä syy toimittajalla, uutistenlukjijalla yms. olisi osallistua toimintaan jossa häirinnän kohteena olisi heille tuikituntematon kohde ? Olisiko toimittaja silloin tullut yllytetyksi mukaan rikokseen ? Joku lakipykälä toteaa suunnilleen seuraavaa että rikoksesta tulee törkeämpi jos sen tekijä käyttää hyväkseen mentelmää joka tavoittaa laajaa yleisöä, mm. medianhyväksikäyttö
4. Asioita joita halusin poliisin tutkivan koska rikosten tutkinta kuuluu poliisille. Kasasin mappiin jopa todisteena pitämääni aineistoa. aineistossa oli nimeni, eli sen olisi voinut jopa paluttaa allekirjoittaneelle. sen sijaan sain vastauksen jonka mukaan en ole koskaan käynyt asian tiimoilta tampereen poliisi laitoksella. materiaalia en saanut takaisin. asiaa ei käsittääkseni tutkittu pätkääkään.
---- Taoin vuosi sitten päähäni Eurooppa-oikeutta. Olen myös työskennellyt maahanmuuttajien parissa ja turvapaikkaasioiden kimpussa. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa objektiivisen tuomioistuimen eteen... riippumattomaan ja asiantuntevaan käsittelelyyn.
ja tämä on se kohta joka saa jatkamaan en taisteluani. Jos poliisi syyllsistyy hävittämään todisteita joiden avulla olisin voinut osoittaa olevani oikeassa mistä se kertoo ?... vastaus lienee itselleni kovin tuttu sana - VOI
No pettymys viranhaltijan menettelyyn on suuri. Laitonta toimintaa lienee tapahtunut eräässä Pirkanmaalaisessa kaupungissa jollainlailla ja jonkin verran. Asian tutkiminen kuuluu poliisille mutta mihin uskoa jos poliisi ummistaa silminsä ja hyväksyy asian tekee siitä pilaa jopa....
Entä jos häirintä meni niin pitkälle että käytin omaisuuttani kalliisiin ulkomaanmatkoihin vain saadakseni olla rauhassa ? perustuslaki sanoo että yksiköllä on oiekus myös omaisuutensa suojaan ? Oli kuin olisin jättänyt kotini jopa kotimaani...
Tilanne olisi voisi estää jos sitä aikanaan ajoissa olisi käsitelty asianmukaisesti ja riittävästi ?
Luulen sen kannattaneen, matkailun siis, enkä kadu, päinvastoin elämä on ihmeitä täynnä, mutta kuitenkin...
Nimimerkillä LUMI
Vastaukset 5
Vanhimmat
Korjaan nyt muutaman asiavirheen kirjoituksestasi. Esiintymisjärjestyksessä.
"no, se yksityiselämän häirintähän /kotirauhan tahallinen rikkominen on laitonta toimintaa"
Kyllä on, mutta missä menee raja onkin juttu erikseen. Kotirauhan rikkomista ei ole naapurin tontilla seisoskelu, muutama puhelu tai edes yksittäinen oven takana käyminen.
"entäs jos häiritsijänä/kiusaajana ovat opettajat/ tms. ala-ikäisten kanssa työskentelevät"
Se on kurjaa, mutta ei sen laittomampaa kun muukaan kiusaaminen.
"Olisiko toimittaja silloin tullut yllytetyksi mukaan rikokseen ?"
Ei yleensä. Toimittajilla on oikeus kirjoittaa tai raportoida paikkakunnan, valtakunnan tai maailman tapahtumista sen hetkisen tietotason mukaan. Poikkeus on, jos julkisuudessa esitetään törkeä yksityiselämää loukkaava väite (ns. Lex Hymy eli laki yksityisyyden suojasta) tai tahallinen, valheellinen väite (kunnianloukkaus, joka tosiaan on rangaistavampi jos siinä käytetään joukkotiedotusvälineitä).
Jos joku kokee tulleensa loukatuksi tiedotusvälineiden taholta, asiasta voi tehdä rikosilmoituksen. Tällaisia esitutkintapyyntöjä tehdäänkin vuosittain useita, mutta vain harvassa todetaan tapahtuman olleen rikos. Julkisen sanan neuvosto puuttuu asiaan herkemmin, mutta JNS:lla ei ole laillista asemaa Suomessa.
"Asioita joita halusin poliisin tutkivan koska rikosten tutkinta kuuluu poliisille. Kasasin mappiin jopa todisteena pitämääni aineistoa. aineistossa oli nimeni, eli sen olisi voinut jopa paluttaa allekirjoittaneelle. sen sijaan sain vastauksen jonka mukaan en ole koskaan käynyt asian tiimoilta tampereen poliisi laitoksella. materiaalia en saanut takaisin. asiaa ei käsittääkseni tutkittu pätkääkään."
Poliisilla on velvollisuus tutkia jokainen tehty esitutkintapyyntö. Oletko tehnyt tällaista? Jos olet vain vienyt mapin poliisilaitokselle, poliisit eivät sitä tutki. Useimmat mainitsemasi rikokset ovat asianomistajarikoksia joiden tutkinnassa poliisi ei voi ilman esitutkintapyyntöä edetä.
Todisteiden ja vastaavien esittelyn aika on vasta, kun poliisit kutsuvat kuultavaksi. Sitä taas ei voi tapahtua ilman esitutkintapyyntöä.
Poliisi saa paljon roskapostia eikä kaikkea voida tutkia. Poliisin tehtävä ei olekaan tutkia saamaansa roskapostia, vaan vain ja ainoastaan rikoksia. Kuvaamissasi tapahtumissa mitään ei voida tutkia, ellei siitä tutkintapyyntöä tehdä, koska esimerkiksi kunnianloukkaus on asianomistajarikos.
"Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa objektiivisen tuomioistuimen eteen... riippumattomaan ja asiantuntevaan käsittelelyyn."
Kyllä, jos rikos on tapahtunut. Jos kyseessä on asianomistajarikos, siitä täytyy myös tehdä ilmoitus ennen kuin se tutkitaan.
"Jos poliisi syyllsistyy hävittämään todisteita joiden avulla olisin voinut osoittaa olevani oikeassa mistä se kertoo ?"
Kertomasi perusteella poliisi ei ole hävittänyt esitutkintapyyntöön liittyviä todisteita. Kertomasi mukaan sinua on jopa kehoitettu tekemään esitutkintapyyntö, jos olet kokenut olevasi edellämainittujen rikosten uhri. Kaikesta päätellen et ole tätä tehnyt.
"No pettymys viranhaltijan menettelyyn on suuri."
Kertomuksesi mukaan poliisi on toiminut laillisesti ja oikein.
"Asian tutkiminen kuuluu poliisille mutta mihin uskoa jos poliisi ummistaa silminsä ja hyväksyy asian tekee siitä pilaa jopa...."
Poliisi ei voi edelleenkään tutkia kuvaamiasi rikoksia ilman sitä rikosilmoitusta. Poliisi ei ummistanut silmiään, muttei voinut ilman ilmoitusta edetä. Poliisin tehtävä ei ole puuttua asianomistajarikoksiin ilman asianomistajan lupaa eli ilmoitusta rikoksesta.
"Entä jos häirintä meni niin pitkälle että käytin omaisuuttani kalliisiin ulkomaanmatkoihin vain saadakseni olla rauhassa ?"
Se on ollut oma valintasi, mikä voitaisiin mahdollisesti huomioida oikeudessa korvauksia määrättäessä (mikäli tekisit ilmoituksen, mikäli asiasta tehtäisiin syyttämispäätös ja mikäli oikeus päättäisi että rikos on tapahtunut), mutta varsinaisesti tästä asiasta et voi rikosilmoitusta tehdä.
"perustuslaki sanoo että yksiköllä on oiekus myös omaisuutensa suojaan ?"
Kyllä, mitä kukaan ei ole kertomasi mukaan loukannut.
"Tilanne olisi voisi estää jos sitä aikanaan ajoissa olisi käsitelty asianmukaisesti ja riittävästi ?"
Et ole siihen antanut lupaasi eli tehnyt asianmukaista ilmoitusta. Se on sinun häpeäisi, ei poliisin.
Jos koet tulleesi kotirauhan häirinnän tai muun laittoman toiminnan uhriksi, sinun tulee edetä siten, että menet poliisilaitokselle tekemään rikosilmoituksen. Jos olet tällaisten rikosten uhriksi joutunut, sinulla on vielä aikaa tutkintapyyntö tehdä. Se etenee sitten omalla painollaan eteenpäin. Koska sinun tapauksesi ei ole kiireellinen, kestää jonkin aikaa ennen kuin poliisi kuulee sinua ja nimeämiäsi vastaajia asian tiimoilta. Tällöin sinun tehtäväsi on toimittaa todisteet tapahtuneesta rikoksesta. Poliisi neuvoo sinua asiassa.
Kun kuulustelut on tehty, poliisi toimittaa esitutkintamateriaalin eteenpäin syyttäjälle. Syyttäjä päättää, onko asiassa tapahtunut lain mukaan rikos. Syyttäjä tekee päätöksen syyttämättä jättämisestä tai syytteen viemisestä oikeuteen.
Jos päätös syyttämättä jättämisestä tehdään, asiassa ei ole tapahtunut toimitettujen todisteiden valossa rikosta. Jos asia viedään oikeuteen, sinun tulee kyetä myös oikeudessa todistamaan väitteesi johdonmukaisesti. Tätä varten voi palkata asianajajan, jonka palkkio määrätään vastaajan maksettavaksi jos vastaaja todetaan syylliseksi.
Yleensä tapausten päätyminen käräjäsaliin kestää reilun vuoden, jopa kaksi. Vain todella kiireelliset jutut pyritään selvittämään nopeammin.
Jos häirintä on jatkuvaa, oikeus voi myöntää tilapäisen lähestymiskiellon huomattavasti nopeammin. Tällaisen saa nykypäivänä melko helposti ja nopeasti. Mutta perusteet siihenkin tarvitaan.
Asianajajan voit tietenkin palkata asiaasi ajamaan jo ennen rikosilmoituksen tekoa. Tästä olisi se etu, että asianajajasi hoitaisi puolestasi dokumentoinnin sekä kertoisi, miten sinun kannattaa asiassasi edetä. Mutta tässä on se riskin mahdollisuus, että joudut maksamaan palkkiot itse täysimääräisesti. Asianajajat tapaavat ottaa vastaan jutun kun jutun vaikka voittomahdollisuudet olisivat pienet. Asianajaja ei jää tappiolle.
Joo.
Itse asiassa mielestäni menettelin saamieni ohjeitten mukaan.
Asioin yhteensä viisi kertaa Tampereen poliisilaitoksella asian tiimoilta. sanoin vastaanotossa että halaun tehdä tutkintapyynnön / rikosilmoituksen itseeni kohdistuneista asioista. Pääsin keskutelemaan poliisin kanssa kaksi kertaa syksyllä 2006 ja ensimmäisellä kerralla häirinnästä puhuessani konstaapeli jonka nimeä en muista sanoi suoraan ; mikä tässä on poliisin asia ? Kirjoita asiasta tai puhu lääkärin kanssa ( kyseessä kuitenkin oli häirintä,mahdolliset kunnianloukkaukset ja työsyrjintä asiat tms )en kirjannut kanssani puhuneen poliisin nimeä minnekään.
Toisellä kertaa poliisi, etunimeltään jari oli korrektimpi. Totesi kuitenkin että asiat ovat loppuun käsiteltyjä. Kerroin hänelle vuonna 2003 kokemastani pahoinpitelystä josta en aikanaan halunnut tehdä , jatkuvasta häirinnsätä sekä aineistosta jonka jätin tutkintapyynnöksi otsikoituneena poliisin päivystyksen josta se luvattiin toimittaa eteenpäin. Otsikko tutkintapyyntö oli kirjattuna raporttiin.
Sain ohjeen tätä raporttia kohtaan helsingin päivystävältä poliisilta: myhäisen kellonajan takia tämä naispoliisi sanoi että riittää jos kirjaat ne asiat joita sinulle on tapahtunut, joita pidät kiusaamisena, häirintänä ja joita haluat poliisin tutkivat. voit jättää kirjoituksesi poliisin luettavaksi , hänen on osattava suhatua asiaan oikein ja luettuaan ainesiton arvioitava mitkä ovat mahdollisesti rikoksia. näiden ohjeitten mukaan menettelin. Mys keskusrikospoliisissa neuvottiin kirjoittamaan asiat raportiksi ja viemään se poliisi laitokselle, jotta he voivat arvioida sen sisällöstä.
Soitin myöhemmin Tampereen poliisille ja kyselin kansioita. Sihteeri siellä luapsi etsiä ne ja soittaa ne löydettyään. kerroin miltä kansiot näyttivät ja milloin sekä kenelle ne jätin. Soittoa ei koskaan tullut.
Asioin myös Tampereen oikeusaputoimistossa yhteensä neljä kertaa. toisella kerralla oieksuavustaja sanoi että voit toki tehdä tutkintapyynnön mutta mieti tarkkaan kenestäs en teet. sijaisena toiminut oikeusavustaja sanoi myös että saattavat kostaa, susta on tehty perätön ilmianto poliisille. Asiasta järkyttyneenä en ymmärtänyt että minun on kysyttävä kuka tekijä on. Soitin siitäkin polisiille ja pyysin heitä kertomaan joku minulle tai kyseiselle oikeussavustajalle. viestini jäi puhelinvastaajaan. en koskaan saanut siihen vastausta.
Asiat jotka määrittelin itse lakikielellä ja joita varten halusin oikeusavustajan palveluksia olivat kunnianloukkaus & kotiurauhan häirintä.
Kantelin polisin toiminasta. Saamassani vastauskessa Tampereen poliisipäällikkö totesi että allekirjoittanut ei ole koskaan asioinut Tampereen poliisilaitoksella.Vastaus oli kirjoitettu helmikuussa 2008 aj kantelun käsittelijän kautta sain sen tietooni elokuussa 2008.
Vielä eräs asia poliisin toiminnasta. Olin helmikuun lopussa 08 lomalla Ruotissa. Hivenen ikävän tilanteen johdosta jouduin asioimaan Ruotsin poliisin kanssa. tilanne päättyi hyvin. Keskutelimme asiasta. Paikalla ollut naispoliisi sanoi tietävänsä entuudestaan asian josta kerron, käytti vielä samaa termiä kuin minä istekin " it is a long story ". En tiedä miltä poliisiasemalta kyseinen polisiipari oli. seuraavan kerran vieraillessani ruotsissa muutamaa viikjkoa myöhemmin kävin Sollnassa poliisilaitosksella. Oikeastaan käynti oli onnsitunut sillä sain lakitietoa ja lisää tietoa oikeuksistani. kertomani asiat järkyttivät päivystyksessä ollutta nuorta naispoliisia.koska paikalla ei ollut tulkkia eikä ruotsin kieln taitoni ole paras mahdollinen sekin keskutelu pätätyi toteamukseen " Ingenting har hänt i Sverige " .....
Kolmannenkin kerran kävin Tukholmassa poliisin puheilla. uusi poliisi , joka vaan kohteliaasti ja korrektisti neuvoi asioissa.
En voi sanoa kuin että olisi meillä suomalaisilla opittavaa. Enkä kyllä kadun niitä reisuuja Tukholamaan vaikka kalliksihan se tuli. ...mutta no ....
halusin keskittyä uuden elämäni luomiseen ja unohtaa asian. No nyt elämä etenee ja energiaa on. olisin ollut valmis unohtamaan asioita, mutta ikävä kyllä se ilmiö joka on ksäitetty häirintänä/ahdisteluna on jatkunut vain muutostakin huolimatta. Asian vieminen oikeusistuimen käsittelyyn ei juuri nyt ilahduta eikä Suomen virnaoamsiten menettely kannusta toiminaan.
Käsissäni on kuitenkin lähes valmis kantelu JSN:lle, sehän ei maksa mitään..... Eikä siinä ole mitään menetettävääkään. Jään miettimään ja katsomaan mitä tuleman pitää. Toivottvasti häiritsijät ymmärtävät vetäytyä , he kuitenkin ovat työssä käyviä vaikkakin kokonaan toisela alalla nykyään...
Kiitos asiantuntevista mielipiteistäsi