Hirvet männyntaimikossa

Hirvenlihalla,sitten sukulaisten pakastimet,sitten kauppiaan kylmähuoneet,j.n.e.Kuolleet hirvet ei järsi taimikkoa.Pätee ainakin meilläpäin.

Pakastin tai kaksi kirjoitti:

Hirvenlihalla,sitten sukulaisten pakastimet,sitten kauppiaan kylmähuoneet,j.n.e.Kuolleet hirvet ei järsi taimikkoa.Pätee ainakin meilläpäin.

Noin olisi ruoka turvattu, kärysi tai ei.

Aloittaja kirjoitti:

Noin olisi ruoka turvattu, kärysi tai ei.

epäillen. Itse olen kasvattanut mäntytaimikot mahdollisimman tiheinä vähintään 4 metrisiksi. Koivunvesakon olen raivannut pois tarkasti hirviä houkuttelemasta.

karkoituskikkoihin.... kirjoitti:

epäillen. Itse olen kasvattanut mäntytaimikot mahdollisimman tiheinä vähintään 4 metrisiksi. Koivunvesakon olen raivannut pois tarkasti hirviä houkuttelemasta.

Samoin pähkäilen. Meillä on kanssa 14 vuotta sitten hakattu hehtaarin läntti. Luontaisesti uudistunut, tiheä mäntytaimikko. Siinä sitä riittää hirvillä järsimistä, pitäähän niilläkin jotain ruokaa olla?

Ehken kevättalvella tai sitten vuoden parin päästä lähden eka kerran raivaussahalla putsaamaan tuon alueen, mäntyjen pituus alkaa olla sellainen ettei hirven kaulan pituus enää riitä katkomaan latvakasvainta.

Agraariari kirjoitti:

Samoin pähkäilen. Meillä on kanssa 14 vuotta sitten hakattu hehtaarin läntti. Luontaisesti uudistunut, tiheä mäntytaimikko. Siinä sitä riittää hirvillä järsimistä, pitäähän niilläkin jotain ruokaa olla?

Ehken kevättalvella tai sitten vuoden parin päästä lähden eka kerran raivaussahalla putsaamaan tuon alueen, mäntyjen pituus alkaa olla sellainen ettei hirven kaulan pituus enää riitä katkomaan latvakasvainta.

Lue lisää

Me asumme hirvialueella,tälläkin hetkellä siinä pyörii 10 hirveä meidän taimikoissa.Paras keino on tietysti hirvien vähentäminen ,millä konstilla haluaa,kun se ei tehoa, niin jättää taimikot erittäin tiuhoiksi paljastamalla vain ensin latvat ,ja sitten perkkaa noin 5-6metrisenä..saa siten laatu puuta.Jos aikaisemmin pelastaa männyt niin tuho on täydellinen,ei auta ainakaan koivujen poisto.Parhaaseen tulokseen tulee jatkuvan kasvatuksen avulla,ei ole aukkoja syötävänä.Jos on pakko aukko tehdä niin kasvattaa seka metsää,parempi puu kasvamaan pölliksi on koivu kuin mänty.Eihän syöty mänty kelpaa tukiksi.

metsänomistaja kirjoitti:

Me asumme hirvialueella,tälläkin hetkellä siinä pyörii 10 hirveä meidän taimikoissa.Paras keino on tietysti hirvien vähentäminen ,millä konstilla haluaa,kun se ei tehoa, niin jättää taimikot erittäin tiuhoiksi paljastamalla vain ensin latvat ,ja sitten perkkaa noin 5-6metrisenä..saa siten laatu puuta.Jos aikaisemmin pelastaa männyt niin tuho on täydellinen,ei auta ainakaan koivujen poisto.Parhaaseen tulokseen tulee jatkuvan kasvatuksen avulla,ei ole aukkoja syötävänä.Jos on pakko aukko tehdä niin kasvattaa seka metsää,parempi puu kasvamaan pölliksi on koivu kuin mänty.Eihän syöty mänty kelpaa tukiksi.

Lue lisää

Tänään juuri luin suomalaistutkimuksesta, jonka mukaan männyntaimikkoon tuli vähiten hirvituhoja jos perattiin vesakko pois joko kokonaan tai ainakin reikäperkauksena.

Luin tänään kirjoitti:

Tänään juuri luin suomalaistutkimuksesta, jonka mukaan männyntaimikkoon tuli vähiten hirvituhoja jos perattiin vesakko pois joko kokonaan tai ainakin reikäperkauksena.

Kun hirvet tulee alueelle jossa on pelkkää mäntyä syötävänä,tapahtuu totaalinen tuho,koska alueesta tulee muutaman syödyn vuoden aikana vajaatuottoalue.Olemme kiertäneet vuosien aikana satoja ja satoja aukkoja harrastuksemme vuoksi,ja säälittää metsänomistajaa,jonka metsät on raivattu (ennen kaikkea männiköt)yliharvoiksi.juuri ajatellen varmaankin ettei hirvet tule sinne syömään,mutta tavalliset nautaeläimetkin haluaa ateriaksi talvella nuorta männynkerkkää,olisiko joku hivenaineen tarve,miksikä sitten hirvi ei haluaisi.Kun olemme olleet näissä syödyissä aukoissa,jotka yleensä ovat puhtaita männiköitä,tulos on tuho muutamassa vuodessa,me kaataisimme ne puut pois ja jättäisimme kasvamaan mahdollisuuksin mukaan muuta puuta.

metsänomistajat kirjoitti:

Kun hirvet tulee alueelle jossa on pelkkää mäntyä syötävänä,tapahtuu totaalinen tuho,koska alueesta tulee muutaman syödyn vuoden aikana vajaatuottoalue.Olemme kiertäneet vuosien aikana satoja ja satoja aukkoja harrastuksemme vuoksi,ja säälittää metsänomistajaa,jonka metsät on raivattu (ennen kaikkea männiköt)yliharvoiksi.juuri ajatellen varmaankin ettei hirvet tule sinne syömään,mutta tavalliset nautaeläimetkin haluaa ateriaksi talvella nuorta männynkerkkää,olisiko joku hivenaineen tarve,miksikä sitten hirvi ei haluaisi.Kun olemme olleet näissä syödyissä aukoissa,jotka yleensä ovat puhtaita männiköitä,tulos on tuho muutamassa vuodessa,me kaataisimme ne puut pois ja jättäisimme kasvamaan mahdollisuuksin mukaan muuta puuta.

Lue lisää

kylvetyssä männyntaimikossa kun se oli noin metrin mittaista. Olen poistanut alueelta vain niitä koivuja, jotka haittaavat männyntaimia. Annan muiden kasvaa varapuina, jos männyt tuhoutuu jää edes jotakin. Eivät onneksi täystuhoa ole tehneet. Nyt on senverran isoa, että uskaltaa jo raivata reilumminkin.Pian on kylvöpuskienkin harvennuksen aika. Aikahyvä metsä siihen tulee, vaikka syönninjälkiä näkyykin, sekaan on noussut myös kuusta.

Raivailija kirjoitti:

kylvetyssä männyntaimikossa kun se oli noin metrin mittaista. Olen poistanut alueelta vain niitä koivuja, jotka haittaavat männyntaimia. Annan muiden kasvaa varapuina, jos männyt tuhoutuu jää edes jotakin. Eivät onneksi täystuhoa ole tehneet. Nyt on senverran isoa, että uskaltaa jo raivata reilumminkin.Pian on kylvöpuskienkin harvennuksen aika. Aikahyvä metsä siihen tulee, vaikka syönninjälkiä näkyykin, sekaan on noussut myös kuusta.

Lue lisää

haisemaan, niin hirvet pelkää susien tulevan. Tälläisestä kokemuksesta joskus luin. Tiedä sitten...

metsään` kirjoitti:

haisemaan, niin hirvet pelkää susien tulevan. Tälläisestä kokemuksesta joskus luin. Tiedä sitten...

No voi hyvät ihmiset, pitäähän niiden hirvienkin jotain syödä, ei kyse ole mistään mäntypistiäisestä joka tuhoaa totaalisesti antamatta mitään hyötyä vaan Suomen luontoon kuuluvasta komeasta eläimestä! Käsittääkseni ne ovat syöneet männyn vuosikasvaimia ennenkin, ei kait mikään tämän päivän juttu?

Jos metsänhoidossa ei tätä ymmärretä, niin pitää kattoa peiliin eikä valittaa ja huutaa tukieuroja korvaukseksi. Tiheät luontaiset tai kylvetyt taimikot antavat sekä hirville sapuskaa että isännälle puita. No, tämä on tietysti liian helppoa ja etenkin halpaa monien mielestä.

Agraariari kirjoitti:

No voi hyvät ihmiset, pitäähän niiden hirvienkin jotain syödä, ei kyse ole mistään mäntypistiäisestä joka tuhoaa totaalisesti antamatta mitään hyötyä vaan Suomen luontoon kuuluvasta komeasta eläimestä! Käsittääkseni ne ovat syöneet männyn vuosikasvaimia ennenkin, ei kait mikään tämän päivän juttu?

Jos metsänhoidossa ei tätä ymmärretä, niin pitää kattoa peiliin eikä valittaa ja huutaa tukieuroja korvaukseksi. Tiheät luontaiset tai kylvetyt taimikot antavat sekä hirville sapuskaa että isännälle puita. No, tämä on tietysti liian helppoa ja etenkin halpaa monien mielestä.

Lue lisää

Kyllähän tietysti hirvienkin on jotain syötävä,mutta on väärin kasvattaa karjaa toisten mailla,ilman korvauksia.Metsänomistajat joutuvat metsänkasvatuksessa hirvien armoille,jotta hirvestäjät saavat paljon helppoa ja halpaa hirvenlihaa.On vähennettävä hirvimäärää talvehtimis alueilta sovittuun määrään,jolloin hirvikanta vähenee.On mahdotonta kasvattaa metsiä ,ettei tulisi vahinkoja muuten kuin jatkuvalla kasvatuksella,koska metsäkeskukset vahtii ja valvoo aukkojen kasvatusta.

metsänomistajat kirjoitti:

Kyllähän tietysti hirvienkin on jotain syötävä,mutta on väärin kasvattaa karjaa toisten mailla,ilman korvauksia.Metsänomistajat joutuvat metsänkasvatuksessa hirvien armoille,jotta hirvestäjät saavat paljon helppoa ja halpaa hirvenlihaa.On vähennettävä hirvimäärää talvehtimis alueilta sovittuun määrään,jolloin hirvikanta vähenee.On mahdotonta kasvattaa metsiä ,ettei tulisi vahinkoja muuten kuin jatkuvalla kasvatuksella,koska metsäkeskukset vahtii ja valvoo aukkojen kasvatusta.

Lue lisää

Vai karjankasvatusta, minä kun luulin että hirvi kuuluu suomalaiseen metsäluontoon, ja että ne ovat syöneet männyn vuosikasvaimia jo vuosisatojen ajan. Siitä huolimatta metsä kasvaa, mutta onko niin että nykyiset metsänhoito-opit tai -normit eivät hyväksy hirvien olemassaoloa? Kummassa siis vika, metsänhoitajassa vai hirvessä? Ilmeisesti jälkimmäisessä, koska vain niitä ammutaan syksyisin ;-/

Agraariari kirjoitti:

Vai karjankasvatusta, minä kun luulin että hirvi kuuluu suomalaiseen metsäluontoon, ja että ne ovat syöneet männyn vuosikasvaimia jo vuosisatojen ajan. Siitä huolimatta metsä kasvaa, mutta onko niin että nykyiset metsänhoito-opit tai -normit eivät hyväksy hirvien olemassaoloa? Kummassa siis vika, metsänhoitajassa vai hirvessä? Ilmeisesti jälkimmäisessä, koska vain niitä ammutaan syksyisin ;-/

Lue lisää

Kyllä se tällä hetkellä on haittaeläin.Eihän tällaista hirvikantaa ole ollut kuin viimeiset parikymmentä vuotta.Ennen jos metsästysseuralla oli 1-2 kaatolupaa,niin ehtimisessä oli hirvet.Eihän silloin tule vahinkoja.Kyllä hirvi silloin kuuluu luontoon,harvoin jos jäljet tulee vastaan.Kun nyt hirviä on täällä metissä noin 10 tuhannella hehtaarilla syömässä,niin vaaditaan pitkää pinnaa.Onhan se aina mahdollista että hirvestäjät maksaa täyskorvauksen vahingoista,saadakseen pyytää hirviä.Jos halutaan helppoa metsästystä suurilla kaatoluvilla,niin jonkun kait se on vahingot korvattava

metsänomistajat kirjoitti:

Kyllä se tällä hetkellä on haittaeläin.Eihän tällaista hirvikantaa ole ollut kuin viimeiset parikymmentä vuotta.Ennen jos metsästysseuralla oli 1-2 kaatolupaa,niin ehtimisessä oli hirvet.Eihän silloin tule vahinkoja.Kyllä hirvi silloin kuuluu luontoon,harvoin jos jäljet tulee vastaan.Kun nyt hirviä on täällä metissä noin 10 tuhannella hehtaarilla syömässä,niin vaaditaan pitkää pinnaa.Onhan se aina mahdollista että hirvestäjät maksaa täyskorvauksen vahingoista,saadakseen pyytää hirviä.Jos halutaan helppoa metsästystä suurilla kaatoluvilla,niin jonkun kait se on vahingot korvattava

Lue lisää

Vuonna 2007 hirvien määrä oli 1,8 - 4,3 hirveä / 1000 ha. Koska hirvi synnyttää vain yhden vasan vuodessa, niin edes tuolla tieheimmän hirvikannan alueella ei 2008 ole voinut olla kymmentä hirveä tuhannella hehtaarilla. Et joko tiedä asoita tai yrität todistaa jotain omituista tahallisesti valehtelemalla.

http://www.rktl.fi/riista/riistavarat/hirvikanta_vuonna_1.html

Selvyyden vuoksi, minä en kuulu paikalliseen metsästysseuraan enkä käy hirvijahdissa. Metsäpalstamme on kylläkin "vuokrattu" metsästysseuralle hirvestystä varten, tosin eihän siitä vielä näinä parinakymmenenä vuotena ole mitään korvausta saanut, kun ei ole yhtään elukkaa sattunut kaatumaan meidän rajojen sisälle. No, peijaissa tietty saa myös maanomistajat käydä, jos viittii katella kylän miehiä päissään ;-) Emäntä ei tuosta perusta, joten eipä hirvisoppaakaan ole maistettu ainakaan kymmeneen vuoteen...

Siltikin, hirvi kuuluu suomalaiseen metsään! Ja metsän uudistamisessa tämä pitää ottaa huomioon. Myönnettäköön että helppohan se meikäläisen on haastaa kun täällä metsä uudistuu luontaisesti, pikkuaukkoja ei tarvitse edes kylvää. Tiheästä taimikosta riittää riistallekin järsittävää!

Jossain päin Suomea kuulemma metsä pitää istuttaa että sen saa uudistettua. Silloin kyllä ymmärtää että kyrsityttää mikäli hirvi menee syömään sen kalliin taimitarhassa kasvatetun ja hikeä valuttaen istutetun taimen, jota vielä on käyty vuosittain perkaamassa heinikosta esille. Ei paljon naurattaisi jos täälläkin olisi noin hankalat metsämaat, ja kyllä hirvet saisivat huutia...

Agraariari kirjoitti:

Vuonna 2007 hirvien määrä oli 1,8 - 4,3 hirveä / 1000 ha. Koska hirvi synnyttää vain yhden vasan vuodessa, niin edes tuolla tieheimmän hirvikannan alueella ei 2008 ole voinut olla kymmentä hirveä tuhannella hehtaarilla. Et joko tiedä asoita tai yrität todistaa jotain omituista tahallisesti valehtelemalla.

http://www.rktl.fi/riista/riistavarat/hirvikanta_vuonna_1.html

Selvyyden vuoksi, minä en kuulu paikalliseen metsästysseuraan enkä käy hirvijahdissa. Metsäpalstamme on kylläkin "vuokrattu" metsästysseuralle hirvestystä varten, tosin eihän siitä vielä näinä parinakymmenenä vuotena ole mitään korvausta saanut, kun ei ole yhtään elukkaa sattunut kaatumaan meidän rajojen sisälle. No, peijaissa tietty saa myös maanomistajat käydä, jos viittii katella kylän miehiä päissään ;-) Emäntä ei tuosta perusta, joten eipä hirvisoppaakaan ole maistettu ainakaan kymmeneen vuoteen...

Siltikin, hirvi kuuluu suomalaiseen metsään! Ja metsän uudistamisessa tämä pitää ottaa huomioon. Myönnettäköön että helppohan se meikäläisen on haastaa kun täällä metsä uudistuu luontaisesti, pikkuaukkoja ei tarvitse edes kylvää. Tiheästä taimikosta riittää riistallekin järsittävää!

Jossain päin Suomea kuulemma metsä pitää istuttaa että sen saa uudistettua. Silloin kyllä ymmärtää että kyrsityttää mikäli hirvi menee syömään sen kalliin taimitarhassa kasvatetun ja hikeä valuttaen istutetun taimen, jota vielä on käyty vuosittain perkaamassa heinikosta esille. Ei paljon naurattaisi jos täälläkin olisi noin hankalat metsämaat, ja kyllä hirvet saisivat huutia...

Lue lisää

Ei tietoni ole vääriä.Aina kun puhutaan hirvimääristä puhutaan keskimääräisistä määristä,joko kunnan tai metsästysseuran alueella,minä puhun talvikannasta määrätyllä alueella.Hirvet tekevät vahingot metsissä enimmäkseen talvella,jolloin metsän kannalta on oikeampaa puhua talvikannasta, on pakko siirtää kasvatuksessa olevat metsät kuuselle tai hieskoivulle.koska muut tuhoutuu.Hirviemo muuten tekee yleensä kaksi vasaa...

metsänomistajat kirjoitti:

Ei tietoni ole vääriä.Aina kun puhutaan hirvimääristä puhutaan keskimääräisistä määristä,joko kunnan tai metsästysseuran alueella,minä puhun talvikannasta määrätyllä alueella.Hirvet tekevät vahingot metsissä enimmäkseen talvella,jolloin metsän kannalta on oikeampaa puhua talvikannasta, on pakko siirtää kasvatuksessa olevat metsät kuuselle tai hieskoivulle.koska muut tuhoutuu.Hirviemo muuten tekee yleensä kaksi vasaa...

Lue lisää

Nyt tajusin. Sinulla on siis 100 ha metsää ja siellä yksi hirvi (10 hirveä/1000 ha)?

Myönnettäköön että jos se hirvitiheys kasvaa tonne 2000 hirveä / 1000 ha (hirvipari laiduntaa talven 1 ha taimikossa) niin jälki voi olla aika pahaa, vaikka syötävänä olisi tiheä taimikko. Mutta, eihän täällä etelässä ole enää talvisin lunta, joten hirvetkin liikkuvat laajemmalla alueella ja paikalliset vahingot jäävät pienemmiksi.

Tekeekö hirvi yleisimmin yhden vai kaksi vasaa? Enpä tiedä mutta kun otit puheeksi tuon karjanhoidon niin sotkin varmaannii lehmään joka tekee nykyisin vielä yleisimmin yhden vasikan.

Sorry että kiusaan, hirvivihasi on varmaankin oikeutettua - minä nyt vaan satun olemaan sitä mieltä että hirvi kuuluu suomalaiseen luontoon. Metsänhoito kuuluu suomalaiseen talouselämään, ja sen menetelmien tulee sopeutua niihin vaatimuksiin joita luontomme asettaa. Ei hirviä saa sen vuoksi hävittää!

metsänomistajat kirjoitti:

Kyllähän tietysti hirvienkin on jotain syötävä,mutta on väärin kasvattaa karjaa toisten mailla,ilman korvauksia.Metsänomistajat joutuvat metsänkasvatuksessa hirvien armoille,jotta hirvestäjät saavat paljon helppoa ja halpaa hirvenlihaa.On vähennettävä hirvimäärää talvehtimis alueilta sovittuun määrään,jolloin hirvikanta vähenee.On mahdotonta kasvattaa metsiä ,ettei tulisi vahinkoja muuten kuin jatkuvalla kasvatuksella,koska metsäkeskukset vahtii ja valvoo aukkojen kasvatusta.

Lue lisää

Olen eräänkin hehtaarin taimikoita raivannut, enkä ole tiheissä(yli 10000 tainta/ha) vielä nähnyt yhtään merkittävää hirvituhoa. Kaikki hirvien pahasti jälttämät taimikot, joita olen nähnyt, ovat olleet joko
a. istutusmänniköitä/koivikoita
b. liian aikaisin/harvoiksi raivattuja.

Mäntytaimikkoon ei tarvia mennä kuin korkeintaan reikäperkauksen merkeissä silloin, kun taimikko on alle 5 metristä. Varsinainen taimikonhoito sitten, kun pituutta on 5-7 metriä. Eikä tarvitse pystykarsintaa!

Taimikonhoitaja kirjoitti:

Olen eräänkin hehtaarin taimikoita raivannut, enkä ole tiheissä(yli 10000 tainta/ha) vielä nähnyt yhtään merkittävää hirvituhoa. Kaikki hirvien pahasti jälttämät taimikot, joita olen nähnyt, ovat olleet joko
a. istutusmänniköitä/koivikoita
b. liian aikaisin/harvoiksi raivattuja.

Mäntytaimikkoon ei tarvia mennä kuin korkeintaan reikäperkauksen merkeissä silloin, kun taimikko on alle 5 metristä. Varsinainen taimikonhoito sitten, kun pituutta on 5-7 metriä. Eikä tarvitse pystykarsintaa!

Lue lisää

Samaa mieltä että vahingot on pienet tiuhissa taimikoissa,on vaan niin että harvemmalla metsänomistajalla on vara raivata metsä moneen kertaan kun työn tekee vieras henkilö,mahtaa tulla hintaa jäävälle puustolle.Taimikon hoitotukea ei saa kun kerran taimikolle,eri asia on jos itse metsänomistaja tekee työt,hänhän ei laske omalle työlleen palkkaa

Taimikonhoitaja kirjoitti:

Olen eräänkin hehtaarin taimikoita raivannut, enkä ole tiheissä(yli 10000 tainta/ha) vielä nähnyt yhtään merkittävää hirvituhoa. Kaikki hirvien pahasti jälttämät taimikot, joita olen nähnyt, ovat olleet joko
a. istutusmänniköitä/koivikoita
b. liian aikaisin/harvoiksi raivattuja.

Mäntytaimikkoon ei tarvia mennä kuin korkeintaan reikäperkauksen merkeissä silloin, kun taimikko on alle 5 metristä. Varsinainen taimikonhoito sitten, kun pituutta on 5-7 metriä. Eikä tarvitse pystykarsintaa!

Lue lisää

Yhdyn edelliseen kirjoittajaan,pahin virhe on raivata liian aikaisin alueella missä on hirvien talvehtimis alue.Toinen virhe on kaataa hirvien vioittamat taimet,eihän hirvi syö jokaista tainta,sillä syödyissä taimissa on muistaakseni jotain hivenainetta enempi kuin syömättömässä taimessa(saatan muistaa väärin).
Muistelen lukeneeni jostain,että joku olisi onnistunut varjelemaan taimikkonsa tuulikellojen avulla.Tuskin toimii paikassa missä hirvet tottuneet ihmisten liikkeisiin.
Jututin tuossa erästä metsäammattilaista,näistä hirvituhoista,kertoi että eräässä Pohjois-Suomalaisen kunnan,kuuluisan kalajoen varresta on laskettu jopa kahdensadan hirven tokka talvehtimasta,ei käy paljon kateeksi maanomistajaa.

Agraariari kirjoitti:

Nyt tajusin. Sinulla on siis 100 ha metsää ja siellä yksi hirvi (10 hirveä/1000 ha)?

Myönnettäköön että jos se hirvitiheys kasvaa tonne 2000 hirveä / 1000 ha (hirvipari laiduntaa talven 1 ha taimikossa) niin jälki voi olla aika pahaa, vaikka syötävänä olisi tiheä taimikko. Mutta, eihän täällä etelässä ole enää talvisin lunta, joten hirvetkin liikkuvat laajemmalla alueella ja paikalliset vahingot jäävät pienemmiksi.

Tekeekö hirvi yleisimmin yhden vai kaksi vasaa? Enpä tiedä mutta kun otit puheeksi tuon karjanhoidon niin sotkin varmaannii lehmään joka tekee nykyisin vielä yleisimmin yhden vasikan.

Sorry että kiusaan, hirvivihasi on varmaankin oikeutettua - minä nyt vaan satun olemaan sitä mieltä että hirvi kuuluu suomalaiseen luontoon. Metsänhoito kuuluu suomalaiseen talouselämään, ja sen menetelmien tulee sopeutua niihin vaatimuksiin joita luontomme asettaa. Ei hirviä saa sen vuoksi hävittää!

Lue lisää

minulla hirvistä, että nuori hirvi synnyttää yleensä yhen vasan kerralla, vanhempi kaksi. Kesällä ne liikkuu pääasiassa yksikseen, mutta talvella saattaa olla suuriakin laumoja, silloin on männyntaimet vaarassa jos kohalle osuu.

Istuttaja kirjoitti:

Yhdyn edelliseen kirjoittajaan,pahin virhe on raivata liian aikaisin alueella missä on hirvien talvehtimis alue.Toinen virhe on kaataa hirvien vioittamat taimet,eihän hirvi syö jokaista tainta,sillä syödyissä taimissa on muistaakseni jotain hivenainetta enempi kuin syömättömässä taimessa(saatan muistaa väärin).
Muistelen lukeneeni jostain,että joku olisi onnistunut varjelemaan taimikkonsa tuulikellojen avulla.Tuskin toimii paikassa missä hirvet tottuneet ihmisten liikkeisiin.
Jututin tuossa erästä metsäammattilaista,näistä hirvituhoista,kertoi että eräässä Pohjois-Suomalaisen kunnan,kuuluisan kalajoen varresta on laskettu jopa kahdensadan hirven tokka talvehtimasta,ei käy paljon kateeksi maanomistajaa.

Lue lisää

Kävin eilen viemässä pari pöllönpönttöä metsään ja samalla tarkastin männyntaimikkoa. Tosiaan toistaiseksi hirvet ei ollut syöny taimia joissa "karkoitin" on, palataan keväällä asiaan jos tilanne on yhtä hyvä. Kuusen taimissakaan ei näkynyt myyrän tuhoja, myyrän jälkiä kyllä lumessa oli. Toivotaan parasta, pelätään pahinta.

Aloittaja kirjoitti:

Kävin eilen viemässä pari pöllönpönttöä metsään ja samalla tarkastin männyntaimikkoa. Tosiaan toistaiseksi hirvet ei ollut syöny taimia joissa "karkoitin" on, palataan keväällä asiaan jos tilanne on yhtä hyvä. Kuusen taimissakaan ei näkynyt myyrän tuhoja, myyrän jälkiä kyllä lumessa oli. Toivotaan parasta, pelätään pahinta.

Lue lisää

Kuljen eri puolilla Suomea metsissä,enkä ole nähnyt vielä isoja tuhoja.Ei siellä Jaalangassakaan ollut haitalle asti.Päinvastoin,hirvi syö pajua ja hieskoivua 90prosenttisesti.Ja niitähän muutenkin raivataan pois.Hirvituhot ovat täysin muutamien hörhöjen propagandaa,sellaisten jotka ei ymmärrä kokonaisuuksia.P.S. Raahen eteläpuolella on hyvät taimikot,ja siellä Suomen kovin hirvikanta,ollut jo pitkään.