Mulla on ongelmia yhen jätkän kanssa. Ollaan tunnettu n. yli puol vuotta. Ihastuin siihen, mutta haluiaisin olla kaveri tällä hetkellä... Jätkä moikkailee koulussa ja vastaa txtareihin. Mutta esim. kahville ei kerkiä. On mukamas kokeisiin lukemista. Miten saan selville, että mitä hän ajattelee musta? Nostanko kissan pöydälle ja kysyn suoraan kasvotusten...AUTTAKAA! AHDISTAA!
Mitä ootte mieltä?
Kira
4617
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei tollaseen tilanteeseen auta mikään muu kuin
mennä suoraan juttelemaan. Omana ittenäs vaan
menet ja kysyt ihan suoraan vaikka että "koskas olis aikaa nähdä niin ettei oo kokeisiin lukemista? Vai etkö tykkää musta?"
Keksi ite loput..
juuri näin, eli kysyt vaan suoraa, mut sillee ystävällisesti kuitenki, ei mitään tivaamista... ihmetyttää, mun mielestä elämän suola on juuri siinä ettei tiedä mitä muut ajattelee, tai siis ihmissuhteet yleensä!!! yeah...
eroaa aivan täysin naisten käsityksestä kaveruudesta. Vaikka mullakin on kavereita en mie röijää niitä väkisin seuraks kahville. Mie meen kahville niitten kaa jos ne on menossa kahville ja suunta on sama mullaki. Me ollaan paljon pinnallisempia kavereita kuin te naiset. Jos joskus on käyny ilmi että me ollaan kavereita niin me ollaan sillon kavereita kunnes toisin ilmotetaan. Ei sitä tarvitse vahvistaa joillain säännöllisillä tapaamisilla. Minäkin eräänlainen yksinäinen susi, jos joutusin tapaamaan säännöllisesti kavereitani niin kuolisin. kahviin tai alkoholsimiin.
.."Me ollaan paljon pinnallisempia kavereita kuin te naiset."
Miten niin pinnallisia?
Eikö pinnallista ole nimenomaan kaikenlainen pintapuolinen asioiden puunailu. Ei reiluus ole mitään pinnallisuutta.