Ei ymmärrä....

Et vissiin ole kysynyt suoraan sitä äijältä, että missä mennään? Eikös Terve Suhde (tm) perustu siihen, että puhutaanpuhutaanasioista ja ihanihan kaikista asioista. Jotekin noin.

Kuulostaa korviini sangen hilpeältä kaverilta, jos juhlii kaikki viikonloput ja viikollakin. Noei, ehken ymmärrä siksi, että itse hummaan harvemmin.

Ja että miehen vapaudenkaipuu ... mitähän lie sekin on. Ettei olis joku keksitty juttu.

Luulen että miehesi on vain tylsistynyt ja on huomannut miten mukavaa se bilettäminen nyt onkaan.Omalle kundilleni nimittäin kävi näin.

Suosittelen sinulle vastaavaa irtiottoa. Rupea juoksemaan itse kaikissa omissa kissanristiäisissä kiukkuilematta tai kertoilematta menemisistäsi. Yleensä miehet havahtuvat tilanteeseen vasta kun se lyö naamalle. Joillekin miehille nimittäin tuo puhuminen nyt kuitenkin on vain täysin turhaa sillä he eivät välttämättä osaa asettua toisen asemaan. -ei ennekuin kokevat sen itse.

Näytä siis tyytyväistä naamaa ja kulje paljon tyttöjesi kanssa. Tutustu uusiin ihmisiin, miehiinkin ja jossakin vaiheessa puolisosi rupeaa kummastelemaan. (pettämään älä nyt kuitenkaan lähde) Kunhan vain nyt et ole aina turvallisesti kotona odottamassa valmiiden voikkuleipien kanssa miestä tulevaksi.

Näin mies huomaa että
a) sinullakin on liian hauskaa
b) teillä ei ole enää yhteistä aikaa
c) kotona yhdessä oleminen muutuu mukavaksi.

Itselläni tämä toimi vahingossa. Kun mieheni huljusi missä sattui ja minulla oli tylsää, pistin tyttöjen kanssa 50 litraa omppuviiniä tulemaan ja makoilimme kämppämme lattialle juoden, kitaten ja juhlien kolmena päivänä viikossa kunnes lähdimme opiskeluiltaan, perjantain ja lauantain illan viettoon. Joskus ystäviäni tuli myös jatkoillekin missä lipitimme taas naamat lommolla viiniämme aamu seitsemään.
Mies ei pitänyt tästä lainkaan sillä minun juhlimiseni oli "hauskempaa" sillä bileet vain jatkuivat aamuun asti. Kämppä raikui naisten naurusta kun mies raahautuu kännisenä omilta reissuiltaan. Ikinä en pyytänyt häntä mukaan ja jos hän joskus kysyi, sanoin ettei se nyt onnistu kun tytöt on siinä luulossa että on naisten ilta. Hän toki voi ottaa kanssamme, mutta me lähdemme ulos pelkällä naisporukalla. Lopulta juhlin ja join kuulemma liikaa (samanverran hänen kanssaan jos puhutaan keroista viikossa) ja siitä pitäisi tulla loppu. Hän ruikutti minua jäämään kanssaan kotiin ja aluksi homma eteni niin että kaverini tulivat ryyppäämään meille mutta minä jätin viinin väliin ja jäin mieheni kanssa kotiin. Lopulta viini loppui ja hurja bailaus sen myötä.
Voit varmaan ymmärtää tarinastani ne kirjoittamattomat pointit mitä mieheni ja kenties sinunkin miehesi olisi tuntenut kyseisessä tilanteessa. Tosin jos tilanne on paha, tuollainen lähestymistapa saattaa rikkoa sen lopullisesti. On helppo lähteä suhteesta kun elämä on yhtä juhlaa.

Varmista nyt kuitenkin ensin se haluaako hän edes seurustella kanssasi. Jos haluaa, ala elää omaa elämääsi niin kuin hänkin tekee ja jo on kumma jos suomut ei tipu silmiltä.

Minulla oli samakaltainen tilanne vuosi sitten. Olin seurustellut 4 vuotta tyttöystäväni kanssa, olimme kihloissa ja asuimme yhdessä. Jostain syystä minulle tuli tämä "vapauden kaipuu". Aloin miettimään että tätäkö tämä loppuelämä nyt sitten on ja että minähän olen vasta nuori. Viikonloppuisin aloin käymään kavereideni kanssa juhlimassa ja arki-iltoinakin olin usein kavereiden seurassa. Elämä alkoi olla yhtä viikonloppujen odottamista. Silloin oli hemmetin kivaa, juotiin, juhlittiin ja naisia riitti ympärillä. Aluksi olin ihan kiltisti, mutta se juttu vei mukanaan. Ensin vain suutelin muita naisia yökerhoissa ja lopulta harrastin myös useiden kanssa seksiä. Viikolla olin usein pahantuulinen, enkä jaksanut innostua yhtään mistään. Minulle riitti vallan mainiosti 1-2 koti-iltaa kihlattuni kanssa.

No tyttöystäväni kyllästyi moiseen pelehtimiseen ja alkoi myös itse juhlia "provosoiden" minua. Tahallaan oltiin muka "jossain vaan" kun kysyin missä hän oli lauantai-iltansa viettänyt. Olin mukamas mustasukkainen ja esitinkin sitä oikein hyvin. Tunsin oikeastaan perverssiä mielihyvää koko tilanteesta. Sain juhlia sydämmeni kyllyydestä, rakastella vieraiden naisten kanssa ja kuitenkin sain ne 1-2 koti-iltaa kihlattuni kanssa, vieläpä usein seksillä höystettynä.

Homma repesi vasta kun löysin toisen varteenotettavan naiskandidaatin. Yhtenä iltana kun tyttöystäväni oli kavereineen meidän kotonamme aloittelemassa iltaa, minä aloin pakkaamaan tavaroitani. Sanoin että pitää olla vähän aikaa muualla. Seuraavana päivänä kun tyttöystäväni lähetti viestin "Juhlimmeko mielestäsi liikaa? Minustakin. Milloin palaat" vastasin etten enää koskaan. En tuntenut enää mitään... Olin itse saanut "liukuvan lähdön" suhteesta ja se oli oikeastaan ylihelppoa.

Miten tarina loppuu... No en minä sen uuden tytön kanssa kauaa seurustellut, vaan jatkoin juhlimista. Vasta nyt olen seurustellut 3kk onnellisesti ihanan ihmisen kanssa, jota en koskaan halua pettää.