Kapellimestarit jotka edustavat tiettyä tulkintatraditiota tai konservatiivista esitystaidetta joka oli vallalla Karajanin ja Böhmin kulta -aikana olivat leimallisia tavastaan karttaa rohkeampaa ja persoonallisempaa räväkkää näkemystä jonka huomaa mielestäni täysin satunnaisesti poimimassani esimerkissä varsin steriilisssä ja sisäsiistissä Zwillingsbrüderin levytyksessä jossa kaikkinainen voimakas tulkinnallinen karakterisointi ja sanojen sisällön alleviivaaminen ja korostaminen sekä dramaattinen liioittelu ja paisuttelu olivat kaikesta päättäen pannassa Franzin aarian ilmeityksestä päätellen, jonka aikanaan barotonitaiteen legendana tunnettu liedtulkki sen muutoin esitti esimerkillisellä sävelpuhtaudella ja tyylitellyllyllä laulutaidollaan. Ja johon olen kokonaisuutena ollut aikojen saatossa hieman pettynyt kuunneltuani Oliwer Widmerin voimakkaampaa tulkintaa Franzin raivokkaasti ryöpsähtelevästä monologista hänen ilmaistessa närkästyksenä sen johdosta että erään tytön isä joka oli luvannut neitokaisen käden kunniakkaalle legioonasta palanneelle nuorukaiselle naittaakin tämän nyt toiselle ja joka antaa kohtaukselle sen oikean ja tulisieluisen ilmeityksen korostaessaan roolihahmonsa temperamenttia joka luonteeltaan on veljeään lempeyteen taiopuvaista friedrichia räjähtelevämpi ja kiivaampi joka toisaalta ilmenee intihomoisassa paatoksellisuudessaan ja tahtomisen kiihkeydeessä sydämen sykinnän energiana minkä vuoksi hän on joutua farssin lopussa huorujen huoneelle kunnes veljesten jälleenmäkeminen päättää näytelmän kauniiksi lopuksi sovinnollisuuden ja ystävyyden hengessä.
No mitä sanoa loppujen lopuksi tästä teoksesta. ei kuulu suosikkeihini.Vaikka sen draamallisia ja musiikillisia ansioita ei olekaan kiistäminen. mikäli ne pääsevät ansaitsemiinsa oikeuksiin. Pidätän itselleni okeuden korjauksiin ja muutoksiin jotka koskevat edellä kirjoittamani tekstin faktiivisuutta joka on vain hataran mutta pitkän muistini varassa jota kirjoituisprosessista huokuva intensiivisyys ei täysin imaisekaan diffuusin ex tempore struktuuriiile asetetuista edellytyksistä huiolimatta jotka antavat fantasmaattiselle fantasioinnille sen viehätyksen.
No mitä sanoa loppujen lopuksi tästä teoksesta. ei kuulu suosikkeihini.Vaikka sen draamallisia ja musiikillisia ansioita ei olekaan kiistäminen. mikäli ne pääsevät ansaitsemiinsa oikeuksiin. Pidätän itselleni okeuden korjauksiin ja muutoksiin jotka koskevat edellä kirjoittamani tekstin faktiivisuutta joka on vain hataran mutta pitkän muistini varassa jota kirjoituisprosessista huokuva intensiivisyys ei täysin imaisekaan diffuusin ex tempore struktuuriiile asetetuista edellytyksistä huiolimatta jotka antavat fantasmaattiselle fantasioinnille sen viehätyksen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
jos saisit eteesi tuollaisen tekstin vaikka lukiolaiselta?
Että osaatpa kirjoittaa niin kauniita pitkiä lauseita joissa on hyvä rytmi ja sisäinen logiikka. Sekä kosolti asiaa. vailla turhaa argumentointia, puppugenerointia ja sivistyssanoilla apinoimista. Ja erityskiitokset ja maininta hyvän oopperamusiikin unohduksesta herättämiselle tervetulleena kontrastina italialaisen oopperan ylivallalle jossa ei ole kunnollista imua ja intonimoa jota raavas mies kaipaa. sentimentaaliselle puccini sentimentolällylle. Sallitte mielipiteenilmaukseni. En ole lainkaan kyennyt lämpenemään edes ajatuksesta että joku suuri kirjailija inspiroitui mätien omenien hajusta näytelmiään kirjoittaessaan. Vaikka hän olikin saksalainen. Olisipa Delius säveltänyt enemmän oopperoita eikä jättänyt niitä keskeneräiseksi.Pakahtuisin vuoteessani enkä mätänisi täällä. Joutavia raapustelemassa.
verrattuna palstan pyllynkeikuttajien juttuihin.