Niinpä..luin tuossa taasen pitkästä aikaa tätä palstaa, ja taas huomasin että olen ruma, tyhmä, läski, aivoton, panopuu, luuseri jne.
Ehkäpä olisi kuitenkin pitänyt jäädä lasteni niin ihanan viinaa latkivan miehen hakattavaksi, yritti jopa tappaa kahdsti, heitti tyttäreni seinään, puolitoistavuotiaan, varasti rahani viinoihinsa, karjui pojalleni, haukkui minua työttömaksi paskaksi, joka ei ikinä kykene mihinkään, eikä anstaitse ikinä mitään hyvää.
Yritti heittää seinään kiinnitämänsä hiustenkuivaajan ammeeseen, jossa kylvin, runkkasi inhottavaa kulliaan kun kolmevuotias näki..(kertoi myöhemmin, että isillä oli pippeli ihan pystyssä ja se veti eestakasi)
Tätäkö minun olisi pitänyt kestää aina ja aina vaan, etten olisi leimautunut huonoksi yh-äidiksi??
Mieluiten yh, kun haudassa, lasteni kanssa...tapettuna
terkuin yks jo lähescaikuisten lasten äippä, joka selvitti kaiken ainka ihan yksin..ja yhä edelleen
Ehkäpä olisi kuitenkin pitänyt jäädä lasteni niin ihanan viinaa latkivan miehen hakattavaksi, yritti jopa tappaa kahdsti, heitti tyttäreni seinään, puolitoistavuotiaan, varasti rahani viinoihinsa, karjui pojalleni, haukkui minua työttömaksi paskaksi, joka ei ikinä kykene mihinkään, eikä anstaitse ikinä mitään hyvää.
Yritti heittää seinään kiinnitämänsä hiustenkuivaajan ammeeseen, jossa kylvin, runkkasi inhottavaa kulliaan kun kolmevuotias näki..(kertoi myöhemmin, että isillä oli pippeli ihan pystyssä ja se veti eestakasi)
Tätäkö minun olisi pitänyt kestää aina ja aina vaan, etten olisi leimautunut huonoksi yh-äidiksi??
Mieluiten yh, kun haudassa, lasteni kanssa...tapettuna
terkuin yks jo lähescaikuisten lasten äippä, joka selvitti kaiken ainka ihan yksin..ja yhä edelleen
Vastaukset 54
Vanhimmat
elämä hyvin eikä he ymmärrä että tässä maailmassa on oikeasti pahoja ihmisiä, jotka tekevät pahaa rakkaileen.
Nämä ihmiset osaavat vielä peittää ilkeytensä, niin että sen huomaa vasta sitten kun olet ansassa ja hakattuna.
Kerroinpa kerran omista elämänkokemuksista tällaiselle, maailmassa ei ole ilkeitä ihmisiä-miehelle ja hän sanoi minulle; että oletko ajatellut kirjailijan uraa, on sinulla niin huima mielikuvitus.
Onneksi on muitakin kuin haukkuvia ja lyttääviä ihmisiä.
No minun 8v avioliitto onneksi loppui ennen joulua, kun eron laitoin keväällä vireille--------
Joi alko lähes päivittäin(vapaat hirmuisessa seilissä), söi lääkkeitä viinan kanssa sekaisin(varasti työpaikaltaan), hakkasi(naaman mustaksi ja muuallekin) ja potki minua, poikaa kuristi, kymmeniä kertoja keskellä yötä pihalle ja naapuriin yöksi. Vaikka minun talo.
Pojan nähen olis pitänyt sen mulkkua nuolla.
Hakkasi isänsä, veljensä ja muitakin ihmisiä. Kerran 3v ehdollista ja on SAIRAANHOITAJA: Kuuluisa NARSISTI
ARVATKAA, olenko onnellinen kun ero tuli ja sain myös lähestymiskiellon päälle. Ja oikeuden käynti vielä tulossa tänä vuonna!
IHAN puistattaa koko UKKO vieläkin ja säälin sitä UHRIA joka hänen uhrikseen joutuu.......
Profiileja sillä kaikissa deittijutuissa
ONNELLINEN YKSINHUOLTAJA
pois, onnea uuteen alkuun ja voimia
T. Yksi Narsisti-miehen uhri
Luojan kiitos, pääsit tuosta eroon. Olen huomannut ex miehestäis kirjoituksia näillä palstoilla, toivottavasti kukaan ei ikinä joudu enää sen nyrkkien maalitauluksi.
Tuommoinen pitäsi laittaa haulikon eteen ja saunan taa..siellä on tilaa....
kammottava mies..
Toivon sinulla jaksamista jatkossa, sitä tarvitset!!
paitsi ei tollasta hirviöö ole tarvinnut katella. Eron otin muista syistä. Eiköhän yh-mollaajat ole juuri tälläisiä isiä, surkeita luusereita tai sitten kun ei ole kelvannut jollekin. Tollasta paskaa ei kukaan täysjärkinen kirjoita, eipä näillä palstoilla niitä juuri kyllä ole. Kirjoitustaitokin kun on huonompi mitä alakoululaisella. Haukkukaa vaan naisia jotka joutuvat yh:si ilman omaa syytään, tekevät työtä monen edestä, huolehtivat lapsistaan ettei heistä tulisi tärähtäneitä miehiä ja naisia jotka purkavat pahaa mieltään toisiin ihmisiin. Miehet eivät edes halua huolehtia lapsistaan kun vapaus on tärkeämpää kuin jälkikasvu, elatusvelvollisuuskin kun on monen mielestä väärin. Hyi helvetti mitä porukkaa. Minä olen ylpeä siitä että sain kasvatettua kolme hienoa lasta yksin, ylpeä kaikista vaikeuksista mitkä olen selvittänyt.
Oliko mies aloitteellinen pelimies?
miehen kanssa?
Oliko hän ennen lapsia samanlainen paska kun häntä kuvailit?
Olisit jättänyt lapset tekemättä hän kanssaan ja etsinyt paremman miehen jos nyt ketuttaa moinen asia että osa ei jaksa olla yh-äitien kanssa. Syitä kun siihen on monia.
Yleensähän luuserit lisääntyvät luusereiden kanssa joten mitä johtopäätöksiä tuossa voisi tehdä?
tapauksessa mies osaa vetää "hyvä-ihana"miesroolia
Joka repeää vasta sitten kun lapsi on tehty, sit taas vannotaan ja vakuutetaan että mä muutun kulta aivan varmasti, sinä ja lapsi autatte mua muuttumaan. Ja taas on kumppanina se aivan mahtava isä-aviomies.
Jossain vaiheessa vaan lopullinen repeäminen tapahtuu ja silloin vaatii naiselta voimia lähteä sellaisesta elämästä.
Just, te paremmin tietävät, joilla ei ole koskaan sattunut mitään osaatte viisastella tollasta soopaa.
Ensimmäisenä tulee mieleen, että hyvä kun pääsit jatkamaan elämääsi mutta mutta. Se tosiasia, että olet tällaisen miehen kanssa tehnyt lapsia etkä ole lähtenyt ensimmäisen lyönnin tai ryyppyreissun jälkeen tekee sinusta juuri sen melko tyypillisen yh:n. Eli naisen jota kukaan ei pakota olemaan huonossa suhteessa ja tekemään lisää lapsia jo huonoon suhteeseen mutta joka kuitenkin on alentunut tuollaiseen kohteluun. Sellainen nainen on heikko ja arvostelukyvytön ja ehkä jopa älyllisesti tyhmä eikä näin ollen parisuhteeseen hyvä valinta. Joko kostat entisen miehen käyttäytymisen uudelle poikaystävälle tai olet niin kylmäkiskoinen että käytät miehiä vain hyväksesi. Toivottavasti saat itsesi henkisesti siihen kuntoon, että voit olla lapsille hyvä äiti etkä näytä negatiivisia tunteitasi miehiin heidän edessään. Suurin virhe minkä yht tekee on tartuttaa lapsiin viha vastakkaista sukupuolta kohtaan. Vaikka isä on millainen hirviö tahansa se ei päde kaikkiin miehiin.
heti ottaa ero jos toinen on ollut ryyppäämässä. Tätä tekevät monet miehet.. Ja ei välttämättä kovin usein. Joskus vaan niillä saunaillat venähtää!
Ja ei ole niin kovin helppoa aina lähteä suhteesta.. Naisilla on kamala tapa antaa anteeksi. Sekä se vika että he toivovat ja luottavat!
Ja kaikista miehistä ei niin vaan erotakkaan!
Jos ap olisi lähtenyt heti suhteesta, hänet olisi leimattu luuseriksi sen vuoksi että lähti liian kevein perustein! Siis mikä teille on hyvä? Koska on hyvä aika erota, jos suhde on paska???
Ja kokemuksesta voin sanoa ettei niitä lapsia tietentahtoen kukaan halua tehdä tuollaiseen elämään! Ihmisistä voi vuosien päästä löytyä aivan uusia puolia.
Jos ei vaikeassa suhteessa ole elänyt, ei myöskään tiedä millaista se on. Hieman kauempaa asiat näyttävät erilaisilta ja jälkiviisaus on parasta viisautta.
Pääasia että tämä ap pääsi eroon miehestään! Siitä ei varmaan ole kenelläkään eriävää mielipidettä..
putkinäkö ihmisiä, taitaa olla aivotkin samaa tasoa. Niin suppea on ajatusmaailma, miettikää kaikkea mahdollista pahaa ja hyvää mitä ihmiselämä sisältää. Miten niitä kaikkia voit ottaa huomioon ja ennalta ajatella yllättäviä käänteitä mitä ei kukaan tiedä. Hyvät neuvot ovat ajallaan tarpeen ja hyviä ihmisiä kaivataan maailmaan.
Nykyaikana lähtevät naiset suhteista mitä pienemmin tekosyin.
Eikö toisen juominen siis suoranainen ryyppääminen sekä väkivalta ole hyvä idea lähteä suhteesta?
Puhumattakaan että ei kai sellaiseen suhteeseen lapsia hankita?
Jos ette isää osaa valita lapsellenne niin kuka teitä jaksaa katsella sitten myöskään jatkossa?
" Hieman kauempaa asiat näyttävät erilaisilta ja jälkiviisaus on parasta viisautta."
Jota sinä juuri harrastat.
Eiköhän sen nyt luulisi olevan lähempänä entistä selvempää että huonosta suorastaan sairaasta suhteesta täytyy lähteä ja ei siihen ainakaan lapsia tule hankkia!¨
Mutta tämähän se on mitä nykyaikana haetaan: rajua rakkautta ja "intohimoa". Muutenhan sitä herran jumala saattaisi valita turvallisen, tylsän ja kiltin miehen vaikkapa!
Taas yksi jolla ei oikeasti ole myötätunnon tajua.
Mikäs se olikaan, juu... otappa selvää sellaisesta asiasta kuin Tukholma-syndrooma, se auttaa suakin ymmärtämään pahoinpideltyjä puolisoita. Heitä on myös miehissä.
tekstissä oli mielestäsi jälkiviisautta?
Tarkoitin, että ihminen monesti vasta eron, ehkä vuosien jälkeen oikeasti tajuaa että millaisessa suhteessa on elänyt.
Ja henkinen väkivalta on kaikkein kamalinta näissä suhteissa.
Siitä en edes yritä sinulle mitään sanoa. Ja selvästi et ole joutunut sen uhriksikaan.
Ja eikö ap lähtenyt suhteesta???
Mun veli oli maailman paras mies nuorena. Teki töitä. Oli käynyt ammattikoulun - eli opiskellut ammatin.
Aloitti joitakin vuosia töissä oltuaan töissä oman yrityksen tuossa n. 30-vuotiaana.
Ihan normaali, suomalainen, kiva mies. Huumorintajuinen, kiltti, tavallinen.
Meni naimisiin 20 ja risat, perheeseen syntyi 3 lasta, toivottuna. Vaimo kiva, eli kälyni.
Miten veljestäni sitten tuli juoppo, itsemurhaaja ja vankilassa ollut (rattijuopumus)?
Tuli 90-luvun lama ja yritys meni kunnolla nurin. Veli ei kestänyt sitä ja oli liikaa sellaisia kavereita ympäristössä, jotka tarjosi kaverian ryyppyä suruun. Veli alkoholisoitui täysin n. 5-6 vuoden aikana. Meni ihan pohjalle.
Siitä tuli suunnatonta häpeää hänelle, emmme sitä ihan tajunneetkaan. Veli tappoi lopulta itsensä. Käveli rekan alle.
Miten siis kälyäni voisi syyttää, että hän nai juopon? Ei sitä voinut tietää 22-vuotiaasta reippaasta nuoresta miehestä, että nelikymppisenä se on just päässyt 3 kk:n vankilatuomiosta, rattijuopumus (uusimiset) ja joka tappaa itsensä.
Ei voinut tietää niitä lapsia tehdessä.
Tässä teille muutamalle viisastelijalle: olette minusta hyvin tekopyhiä ja rajoittuneita, epäempaattisia ihmisiä, joille ilmeisesti pienin murhe tässä elämässä on ollu pikkusormen kynne katkeaminen (etenkin sille pelimieskommentoijalle ja "miksi teit lapsia sen kanssa" tyypille).
Sisar
Ap kirjoitti viestissä miehestä joka oli väkivaltainen alkoholisti. Ihmisestä ei tule yht äkkiä sellaista vaan kirjoituksesta ainakin sai kuvan että mies oli jo kauan ollut aggressiivinen häntä ja lapsia kohtaan. Jos minun lapseeni kävisi äijä käsiksi, oma taikka toisen, ei ukko kauaa pystyssä kävelisi. Lama teki tuhojansa ja tekee yhä mutta nämä kaksi tapausta täysin erillaiset. Siskosi mies oli olosuhteiden uhri joka ei ilmeisesti laman puristuksissa saanut apua jota tarvitsi. Ap kirjoittajan mies kuului linnaan alusta asti. Jos oikein ymmärsin.
Tuli ajatusvirhe. Veljestäsihän olikin kyse.
että miehestä voi tulla 5-6:ssa vuodessa väkivaltainen alkoholisti.
Ja vastasin noille parille, jotka ilkkui "et miksi nait sellaisen" - luultavimmin AP:kään ei nainut sellaista aikoinaan.
Ihan hyvä juttu, mutta yksi ero aloittajan juttuun on olemassa. Jos ihminen käyttäytyy humalahakuisesti ja on myös aggressiivinen, se olisi ainakin minulle selvä merkki lopettaa suhde siihen paikkaan. BTW, itse olen mies.
Kyllä. Maailma on joskus tyly paikka ihan kaikille, mutta siitä huolimatta joskus on tehtävä kipeitäkin päätöksiä, eikä vain ummistaa silmänsä, ja toivoa että tilanne korjaantuu itsestään.
"Tässä teille muutamalle viisastelijalle: olette minusta hyvin tekopyhiä ja rajoittuneita, epäempaattisia ihmisiä, joille ilmeisesti pienin murhe tässä elämässä on ollu pikkusormen kynne katkeaminen (etenkin sille pelimieskommentoijalle ja "miksi teit lapsia sen kanssa" tyypille)."
No, ylimielistä asetetta ja empatian puutetta löytyy myös yh:sta ihan omasta takaa. Sen osoittaa jos se, että uuden kumppanin pitäisi olla tietysti lapseton, joka suostuu suhteeseen täysin pyyteettömästi ja naisen ehdoilla. Harmi vain, että miehelläkin on vapaus valita, millaisessa suhteessa haluaa elää.
Miksi yh:n murheet ovat aina muiden murheita isompia ? Sulle ei tietysti ole koskaan tullut mieleen ajatus, että meitä sinkkujakin elää eri lähtökohdista lähteneinä ja elämäntilanteissa, elämänkokemuksesta nyt puhumattakaan. Vai onko niin, että vain lapsi tuo ihmiselle elämänkokemusta, ja kaikki muu elämänkokemus on toisarvoista (mitätöntä) ?
"että miehestä voi tulla 5-6:ssa vuodessa väkivaltainen alkoholisti. "
Tietysti odottamalla ja silmät sulkemalla tilanne korjaantuu itsestään ? Ensimmäinen repsahdus voi olla vahinko (josta ihminen luultavasti ottaa opikseen), muutama kertaa on merkki jostakin, monta kertaa kielii jo ongelmista. Jos tilanteseen liityy myös väkivaltaa, silloin kellojen pitäisi jo soida...
Et ole nähtävästi lukenut koko ketjua?
itseään, vaan pitää nousta yläpuolelle. Mun ainut ajatus noista haukkujista on sellainen, että siinä taas yksi jolle joku yksinhuoltajanainen on sanonut että kuule ei kiitos.
Mä en ainakaan ole mitään mitä luetteloit, ja mulla on itsetunnon kärsimättä valta ja vapaus olla tarttumatta sellaisiin tarjouksiin mitkä ei todellakaan kiinnosta.
Jos jota kuta käy hermoon se, ettei irtoa, niin ei se ole mun murheeni. Virheitä voi tehdä ja jokainen tekee, mutta sitä virhettä, että mulkeron miehen ottaisi ei kannata tehdä kovin montaa kertaa.
Kun tapasin tulevan mieheni, lasteni isän, olin nuori, vilkas elämäniloinen, podin vauvakuumetta, ja halusin perustaa perheen..ikää oli 24 vuotta.
Mies oli hauskannäköinen, iloinen, reipas, kohtelias, ja viihdyimme yhdessä hyvin.
Muutaman kuukauden kuluttua kihlauduimme, ja vuosi siitä avioiduimme.
aloin odottaa ensimmäistä lastamme, poikaa, ja muutimme pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, rauhaisaan pikkukaupunkiin.
Miehen ja minun työt olivat tuolloin Helsingissä.
Koska miehellä oli vuorotyö, ja myos minulla, teimme ratkaisun, että mammaloman jälkeen minä jään kotiin ja hoidan lasta.
Mies kävi töissä, tienasi ihan kivasti ja onni oli huipussaan...kunnes.... töiden jälkeen mies ei enää aina tullutkaan kotiin joka kerran..koska kaverit pyysi jäämään kaljalle. Kotiin tultiin yhä useimmin räkäkännissä, ja sammuttin sitten eteisen lattialle.
Siihen oksennettiinkin. Yritin kestää ja kestää, vaikka tiukkaa teki, olin väsynyt, stressaantunut, pettynyt.
Menin sittemmin minäkin työelämään ja vein pojan päiväkotiin. Ryyppääminen paheni, ja myöskin minun mollaaminen. Tuota katselin hiukan yli vuoden, yritin puhua, uhkasin erota. Löin kortit pöytään, joko tuo loppuu, tai minä ja lapsi lähdemme...valitse siitä, kumpi merkkaa enempi.
Mies tuli vähäksi aikaa järkiinsä, ja tytär sai alkunsa. Ostimme sitten hiukan isomman asunnon.
Ei kauaa mennyt, kun ryypiskely alkoi taas.
Sittemmin alkoi taas toistua uudellen minun vahtaaminen. Mieheni ääriviivat loistivat ikkunassa, kun vahti, minne menen, koska tulen. en saanut kulkea missä tahansa, milloin tahansa, aina piti ilmoittaa minne päin olin menossa lenkille. Koska tulen ratsastamasta, ihan minuutilleen. ja auta armias, jos olin jäänyt pidemmäksi aikaa talleille..kotona alkoi huutaminen, huorittelu.
Kännissä ollessaan ukko sätti entistä pahemmin.
Kerran kun sain pitkän nurkuamisen jälkeen vapaaillan--kävin leffassa ja yhden ainoan kaljan juomassa, baarissa siten törmäsin tuttuun mieheen,työkaveriini, jonka kanssa juttelin niitä näitä, tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Rakas mieheni oli ovella vastassa, tietysti.. kävi käsiksi, haukkui huoraksi, hakkasi, heitti minut lasioven läpi olohuoneen sohvalle, potki..huusin apua, naapurit vain hakkasivat seinään," turpa kii akka..!!"
Viimeisenä päivänä, jolloin ukko asui samankaton alla, se työnsi tyynyn suuni eteen, hakkasi, potki, karjui, otti puhelimen irti seinästä, etten voisi soittaa apua. Poliisit tulivat kuitenkin, äitini hälyttämänä, kun olin yrittänyt ennen puhelimen irroittamista soittaa äidilleni, useasti, äitini tajusi tilanteen..onneksi..
Kun lapset olivat pikkuisia, ja eivät jotain osanneet, kulkivat lasten tapaan hitaasti, maailmaa ihmetellen, ukko karjui niille, kurkku suorana, repi, viskoi, läpsi..seinään heittämisen kuulin vasta myöhemmin, isältäni..joka oli valmis tappanmaan kirotun vävynsä. Syy, miksi tytär oli heitetty seinään, oli, kun lapselle ei ollut maistunut ruoka mummolassa.... Isäni oli kuulemma karjaissut vävylleen, laittanut ojennukseen, mutta eivät kertoneet minulle, eivät vanhat kehdanneet..
Runkkaamisenkin vasta kuulin paljon myöhemmin..hyi saatana, mikä paskaläjä!!!!
Erosta on kulunut nyt jo toistakymmentä vuotta, olen uudesa hyvässä seurustelusuhteessa, lapset jo lähes aikuisia, tai poika jo onkin.
Isukki ryyppää edelleen, ei maksanut koskaan elatusmaksuja, ottanut koskaan osaa mihinkään, soittelee keskellä yötä lapsilleen, kännissä, ja yrittää esittää hyvää isää.
minun tarina oli siis tämä..eli lyhyesti sanottuna, kuten eräs vanha sukulaistätini aikoinaan sanoi "ei ottaissaan tiijä, mitä saa". näsäviisaana penskana silloin sanoin, etten minä ikinä ota juoppoa miestä ota..vaan kuinkas sitten kävikään??
Jaksamista kaikille meille yh:oille, ja te jotka parjaatte meitä, niin miettikää ensin, mitä sanotte, pilkka voi sattua omaan nilkkaan, ja pahasti
Ihmisissä ei lue missään, minkälaiseksi muuttuu vaikka 5-vuoden kuluttua.
Onnenkauppaa se on millaisen ihmisen kumppanikseen saa.
Trev. toinen joka lähti ja jätti hakkaajan
koska siellä äidit isät/yksinhuoltajuus yhteishuoltajuus sivulla haukutaan meitä yksinhuoltajia eniten.
Tarinasi kosketti jollain tapaa minuakin ja varmasti montaa muutakin.
Olit se rohkea meistä ja avasit suusiToivon onnea elämääsi sen olet ansainnut :)
miehet olemme syypäitä tähän kaikkee. Me aloitamme sen ryyppäämisen ilman syytä, haukumme ja hakkaamme. Kiitos....
Kaikkia keski-ikäisiä miehiä ;) Esim. oma aviomieheni on aivan ihana ja huomaavainen sekä ottaa myös poikani 13v (ed, aviostani)aina huomioon mutta AP:n kohdalla olen hyvin onnellinen että pääsi irti miehestään joka todellakaan ei tuntunut aivan terveeltä. Olisi hyvä hänelle saada apua ja taas... Paljon onnea ap:lle hänen uuteen elämäänsä. Toivottavasti joskus löydät elämääsi kunnon miehen joka rakastaa ja arvostaa sinua :) Tsemppiä!
Kiitos teille kaikille, jotka kannustitte ja kommentoitte asiallisesti.
Vaatii todella paljon, että jaksaa kaiken keskellä irtautua huonosta suhteesta.nujerrettuna, henkisesti murjottuna, ja myös fyysisestikin..
olin ikionnellinen, kun tiesin, etten enää saa nyrkistä, ja lapseni voivat tulla kotiin ilman pelkoa.
Olin kuin humalatilassa ensimmäisenä päivänä eron jälkeen. Ystävättäreni komensi minut ja lapseni heidän luokseen, saunoimme, söimme, olimme vaan.
Tunnen paljon eri-ikäisiä miehiä, jo ihan työni "luontoisetunakin" ja mukaan mahtuu kaikenlaista sakkia. Olen miesvaltaisessa työpaikassa, kunnalla. Nykyisen seurustelukumppanini olen tavannut kuitenkin muualta, parempi niin =)
En yleistänyt kaikkia miehiä, kuten tässä jo mainitiinkin, vaan ex-mieheni oli ja on edelleen sairas.
Lapseni voivat ihan hyvin nyt. poika opiskelee kauppataloutta ja tytär on lukiossa, ja suunnittelee psykologian opintoja---olisikohan lapsuudella siihen jotain vaikutusta.... ;)
Ei se juominen ole kenenkään muun syy!!!Kuka sitä viinaa teille väkisin juottaa!
aina te syytätte naisia...onko liian vaikea myöntää,että se juominen on ihan omasta itsestä lähtöisin!?
Ei tosin voi yleistää ei kaikki miehet ole samanlaisia.
Ja ne hakkaajat on sellasia raukkoja mitkä ei uskalla miehiin käydä käsiksi niin sitten käydään heikompiin.
mitä on väkivalta perheessä sitä isäni puolelta vuosia kokeneena.
Mun mielestä mies täytyy olla itsetunnoton raukka joka ei ole saanut eikä koskaan osannut antaa rakkautta, keskustella,selvittää pään sisäisiä asioitaan riittävästi vaan valinnut helpoimman tien..alistamisen.
Onko se sitten miehen puolelta kiinni älykkyydestä,elämän ymmärtämättömyydestä vai mikä hemmetti saa jonkun hakkaamaan heikompiaan.
Ei munkaan isä, äidin mukaan näyttänyt mitään merkkejä väkivaltaisuudestaan, eikä mistään mikä olisi saanut hälytyskellot soimaan.
Mutta näinhän se menee, kuka itsetunnoton raukka mies saisikaan naista vaikkapa eka treffeillä vetäsemällä aluksi naista turpaan ja kattomalla miten häntä rakastetaan,surkimukset:(
niin että alkoholisti keksii aina syyn juomiselleen! Syy voi olla se että muijan kanssa menee huonosti. Tai töissä, tai ehkä naapuri niin paljon vaan v..ttaa. Tai sitten on asiat niin hienosti että sen takia täytyy ottaa ryypyt. Eli todistelua itselleen ja muille siitä miksi pitää juoda!
Kukaan ei ole tosiaankaan nyt yleistänyt että kaikki miehet ovat paskoja! Exäni oli.. Ja tiedän etten todellakaan tahdo miestä elämääni tällä hetkellä. Silti tiedän että jossain odottaa joku minuakin, kunhan olen vain valmis siihen. Ja tiedän senkin että kyllä niitä kunnollisiakin miehiä on olemassa!
siinä vaiheessa kun pääset exästäsi lopullisesti eroon sekä henkisesti että fyysisesti.
Ja onko ihminen koskaan valmis rakkauteen, se tulee ja ottaa silloin kun sielu on avoin.
vammat paranevat paljon hitaammin kuin fyysiset. Mutta päiväkerrallaan eteenpäin, ja onpa koko loppuelämä aikaa!
ole kiire minnekään...ota aika vastaan ja mieti, opi ja koe tunne uudelleen jonkun kanssa joka sinut ansaitsee.
eikä hätiköimällä ainakaan uutta suhdetta saisi toimimaan. Vanhat ongelmat vain siirtyisivät uuteen suhteeseen.
No, olen tyytyväinen tämän hetkiseen elämääni. Joten ei ole kiire mihinkään!
soinut ennen lapsien tekoa?
Surkeita tarinoita muttei kuitenkaan pelkästään miehen pahuuden kuvauksia vaan myös äidin kyvyttömyyttä hallita omaa ja lasten elämää. Useasti hätähuuto omaan ,,,myös alkoholisoituneeseen,,,elämään. Naisen alitajunnassa on koodi joka viestittää yli huumehuuruisen tajunnan ettei tää ole oikein, auttavaa kättä se hakee,,,pystyttekö siihen.
Tiedän,,,läpäläpäläää.
...näin se menee... mies on kaiken pahan alku ja juuri.
Olen itse ollut joskus avoliitossa hirviönäisen kanssa ja ihmettelin silloin, kuinka helposti kaikki naisen sanat otetaan todesta.
Vaikka en käyttänyt alkoholia ollenkaan, niin exä sai fattasta rahaa kun "äijä oli ryypännyt taas pesukonerahat".
Tajusin lähetä ajoissa ja yhteinen lapsemmekin on päässyt elämään kiinni.
Exä ei edelleenkään hallitse elämäänsä ja syyttää minua kaikesta, vaikka jo toistakymmentä vuotta meillä on ollet eri taloudet.
Olen siis 45 vuotias mies. Ja nykyään jo vaari ;-)
Voisiko joku vastata kysymykseen, miksi nainen (täsäkin tapauksessa) tekee/teki itsestään marttyyrin ? Luultavasti itse olet kumppanisi valinnut ? Myös sitä ihmettelen, etteikö tietyt ominaisuudet tulisi ilmi jo suhteen alkuvaiheessa, kuten runsas tai humalahakuinen alkoholin käyttö, tai perinteiset raivonpuuskat.Mutta ei. Naisilla on yleensä tapana uskoa, että toista ihmistä voi muuttaa. Turhaan !
onkin vaikea juttu, tekstistä pitäisi löytää se olennainen asia. Kysymys on näistä yh kirjoituksista jotka ovat tosi törkeitä ja yleistettyjä. Jokainen järkevä ihminen tajuaa että tälläinen arvostelu on kohtuutonta. Tarina on vain selvitys siitä miksi ero tuli, virheitä jokainen tekee ja helppo on jälkiviisaiden arvostella!
Olenkin aina ihmetellyt lapsista miksi jotkut ovat niin julmia heikompia kohtaan, vanhemmilta opittua, muuta syytä siihen ei ole.
Tähän yritin juuri vastata, olisit lukenut ketjun, ennenkuin itse vastaat.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000000505&posting=22000000040721191
Lisäys.
Kukaan täysjärkinen ei tee lapsia sellaisen kanssa kun tuossa kuvailit niin että mikä on mennyt pieleen mielenterveytesi kanssa? Olisiko sinun kannattanut mennä ennen kakaroiden tekoa hoitoon ettei sama jatku sukupolvesta toiseen!
täytyy aloittajalle, kunnolliselle äidille, vastata noin, ja hänen mielenterveyttään syyttää. Yleensäkin se taitaa olla niin, että se vika nähdään aina siinä kunnollisessa naisessa ja se paska hakkaava äijä on ollut oikea sankari! Haloo, onks siel ketään kotona?
Sun täytyy olla aika vaillinainen tunnetasolla, jos hakkaava äijä on hyvä jätkä ja suhteesta poislähtenyt huolehtivainen äiti on mielenterveysongelmainen. Olisin sinuna ennemmin huolissani omasta mielenterveydestäni. Ihan vaan vinkkinä. Pitäisköhän vielä laittaa sulle yhteystiedot, jotta osaat hakea apua, kun et näköjään muuten ymmärrä.
mielenterveysongelmaista etsitään, sen täytyy olla sinä.. muuten en löydä mitään syytä miksi joku kirjoittaa noin pimeetä tekstiä..
Niin ja kuule, ettippäs tieto että kauanko on ollut laissa kiellettyä vaimon hakkaaminen! Ei kovin montaa vuotta..
henkilö taisi ajatella että se mies on täysi paska eikä mikään sankari joten täytyy ihmetellä mikä naista vaivaa jos lisääntyy moisen paskan kanssa?
Suosittelen kyllä sinun hakemaan apua sekä kaikkien niiden naisten jotka hankkivat tuollaisten kanssa lapsia ja sitten tulevat valittamaan kun elämä meni vituiksi ja suhde pieleen.
Luin tuota aloitus viestiä ja mietin miten äiti kertoo miehensä käytöstä häntä ja lasta kohtaan. Jotain kertomuksessa sellaista jota todella pitää miettiä myös naisen joka tämän kirjoittanut. Ensinnäkin lapsi näki kun mies teki mitä teki "inhottavalla" omallaan. Mitä nainen tässä tilanteessa teki että lapsi pääsi näkemään tälläistä? Ehkä perheessä tilanne molemmin puolin jo totaalisesti jumissa.Tälläistä varmaankin tapahtuu mutta mitä tapahtui ennen kuin tilanne näin inhottava.
näkemänsä lapsi oli kertonut vasta myöhemmin, joskus eroamisen jälkeen.
Lapset eivät kerro vanhempiensa teoista, koska haluavat suojella isää tai äitiä, kai sinä sen tiedät äitinä?
Kyllä tästä jutusta sai sellaisen käsityksen että äiti tietoinen koko ajan mitä lapsi näki. Äidin ja isän velvollisuus on suojella lapsiaan. Jos tälläistä pääsee sattumaan vanhempien pitää pystyä selittämään mahdollisimman asiallisesti tilanne lapselle että ei pääse jäämään sellaisia niin valtavan traumaattisia ajatuksia lapselle loppu iäksi.
eivät isovanhemmat tehneet mitään
"Kun lapset olivat pikkuisia, ja eivät jotain osanneet, kulkivat lasten tapaan hitaasti, maailmaa ihmetellen, ukko karjui niille, kurkku suorana, repi, viskoi, läpsi..seinään heittämisen kuulin vasta myöhemmin, isältäni..joka oli valmis tappanmaan kirotun vävynsä. Syy, miksi tytär oli heitetty seinään, oli, kun lapselle ei ollut maistunut ruoka mummolassa.... Isäni oli kuulemma karjaissut vävylleen, laittanut ojennukseen, mutta eivät kertoneet minulle, eivät vanhat kehdanneet..
Runkkaamisenkin vasta kuulin paljon myöhemmin..hyi saatana, mikä paskaläjä!!!! "
Lainaus AP:n kirjoituksesta
Mitä varten lapset rauhattomia ja tuntevat olonsa turvattomaksi? Riehuvat kaduilla ja tekevät kaikenlaisia kamaluuksia. Miksi nuorista tulee rikollisia? Puuttuuko kotona rajat, säännöt joita noudatetaan? Tämä kaikki näkyy sitten isinä jotka kostavat lapsilleen. Lapsuudesta on puuttunut se jokin? Hellyys välittäminen... Syy ei kehdattu sanoa on maailman väärin ja huonoin tapa kasvattaa. Kotona on myös pystyttävä näyttämään ne huonot tunteet ja purkamaan paineet että ne ei tule esiin vasta aikuisena.
noniin..onpas ollut viikonlopun aika vilkasta, asiallista ja hyvinkin epäasiallista kommenttia.
Eli.. siis luuletteko haukkujat todella, että nyhvätin nurkassa itkemässä ja voivottamassa??
Pidin lasteni puolta, sanoin äijälle miljoonasti, ettei lapsia kohdella noin, eikä saa läpsiä, huutaa, repiä. Luuletteko todella, että mulla on mielenterveysongelmia? Ehei, ei ole, ikävä tuottaa pettymys. Olen täysissä voimissa, jaksoin jopa silloin, kun ukko toi kännissä lapset kotiin, kun oli iskä viikonloppu,
Runkkaamisesta..
MITEN JOKU VOI OLLA NOIN ÄÄLIÖ, ETTÄ LUULEE MINUN TIETÄNEEN ASIASTA SILLOIN, KUN SE OLI TAPAHTUNUT??
LAPSI OLI NÄHNYT RUNKKAUKSEN, KUN OLI MENNYT YÖLLÄ VESSAAN PISSALLE, ISI RUNKKASI OLOHUONEESSA, MINÄ NUKUIN MAKUUHUONEESSA, ET SILLEEN!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
lapsi kertoi asiasta vasta kun oli esikoulussa, ei kehdannut...
Ja...nainen voi tulla raskaaksi vaikka raiskauksen yhteydessä, jos ei ole ehkäisyt päällä. Olen niin lopen väsynyt ikuiseen yhoiden ja naisten mollaamiseen, että ajattelin olla fiksu, ja kertoa minun tarinan, yhden syyn, mitä varten yhoita on. Mutta aina löytyy uusia parjaajia, arvostelijoita, jotka luulevat olevansa hyvinkin viisaita. Ehkäpä elämä on vielä kokematta, tai suurin ongelma tahän saakka on ollut, kun kynsi katkeaa tai tukka meni takkuun.
Mutta teille, jotka kommentiitte asiallisesti, niin toivotan teille hyvää jatkoa, onnea lopulle elämälle:: ==))
välittää noista pikkusieluista, mille ei oo vie ikinä elämäs tapahtunu mitää pahaa!
Valitettavasti jokainen ihminen tulee joskus tippumaan ja korkealta.. Viimeistään vanhainkodissa maatessaan, kun kaikki ovat unohtaneet, tulee mieleen ettei kaikki olekkaan niin mustavalkoista tässä elämässä! Tosin jos näillä ihmisillä sattuu olemaan jonkinlaista omaisuutta, he voivat olla varmoja että hiukan ennen kuolemaa rupeaa väkeä käymään. Tosin siellä sängynpohjalla maatessa voi sitä ennen kulua useita vuosia..
Niin, nämä epäasialliset kommentit vain kertovat kirjoittajasta jotain.. Mutta onneksi ei meidän muiden tarvitse elää yhtä tunneköyhää elämää!
Me olemme ehkä tehneet joskus virheen sillä että olemme ottaneet paskan miehen, mutta ainakin olemme jotain oppineet!
Hyvää jatkoa ap.lle, sekä kaikille muillekkin tietysti..
Tämän tarinan olisi pitänyt katketa siihen, kun mies ensimmäisen kerran alkoi ryypätä. Ei mitään toista tilaisuutta enää. Ettekö te ymmärrä, että lapsen tulo tekee jotkut miehet tällaisiksi ja sille ei mitään voi. Jotkut sekoavat niin, että tappavat akkansa. Vihoviimeinen konsti on tehdä siihen vielä toinenkin lapsi, kun ensimmäisen tulo ei vielä henkeä vienyt.
Yleisemmälläkin tasolla on hyvä ymmärtää se, että te ette pysty miestä muuttamaan. Piste.