Olen eronnut miehestäni muutama vuosi sitten. Meillä on kaksi yhteistä lasta. Olen rauhaa rakastava ihminen ja haluaisin olla väleissä kaikkien kanssa, varsinkin lasteni isän. Hän vain ei halua olla väleissä minun kanssani. Miten te muut olette saaneet välinne edes kohteliaiksi eron jälkeen?
Millainen suhde eron jälkeen?
Eronnut
71826
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Annapa ex-miehesi olla rauhassa jos hän niin tahtoo, eiköhän jokaisella ole oikeus valita seuransa. Et sanonut millaiset välit hänellä on lapsiin, mutta jos ne ovat hyvät niin miksi pyrkisit väkisin tekemään asioista vaikeampia hänelle kun hän ei sitä selvästi halua.
Itse asiassa minua ei haittaa, vaikka emme päivää sanoisi, mutta lasteni takia teen melkein mitä tahansa.
Lapseni ovat nyt jo aikuisia ja seurustelevat vakavasti. Tuttavapiirissämme on parin viime vuoden aikana käyty suorastaan "sotia", kun eroperheiden aikuiset lapset ovat menneet naimisiin. Haluaisin välttää tällaisen tilanteen, kun lapseni pitävät häitään. Onko tämä mielestäsi hyvä syy?
Minkä takia lasten häistä pitäisi sota tulla? Uuden avioparin juhlastahan siinä on kyse, ja jos vanhemmat eivät osaa silloin käyttäytyä, häpeä on heidän.
Minä olen myös sellainen ex joka ei halua olla yhteyksissä entiseen vaimoon, ja toisen on tyytyminen siihen. En kuitenkaan koskaan ole lapsiamme asioihin sotkenut tai haukkunut heille äitiään, ja jos/kun lapsemme joskus menevät naimisiin, tulee ristiäisiä tai jotain muuta, tottakai olen paikalla mutten tosiaankaan pilaamassa heidän juhlaansa tappelemalla ex-vaimoni kanssa. Jos entinen miehesi on yhtään "normaali" tapaus, en usko että hänkään haluaa pilata lastensa juhlaa vaikka sinun kanssasi ei tulisikaan toimeen.
että kirjoitin liian lyhyesti ja siksi tekstistäni sai väärän käsityksen. Sodalla en tarkoittanut sitä, että entiset puolisot siellä tappelisivat keskenään (vaikka sellaistakin on tapahtunut) vaan muuta hankaluutta, jolta varmaankin voidaan välttyä, mikäli ent.puolisot ovat hyvissä väleissä keskenään.
Nimimerkin "hmm" lapset ilmeisesti ovat pieniä, koska hän ei ole kuullut näitä tarinoita häähulluudesta. Vaikeudeksi saattaa muodostua jo se, miten kirkossa ja hääpöydässä istutaan. Voivatko ent.puolisot eli siis morsiamen tai sulhasen isä ja äiti istua samassa pöydässä (hääparin pöydässä). Minne mahdolliset uudet kumppanit sijoitetaan? Eräässä suvussa isän uutta puolisoa eivät hyväksyneet lapset. Kun häntä ei kutsuttu, isäkään ei tullut. Eräässä tapauksessa äiti ei suostunut ent. puolisonsa uuden kumppanin kanssa samaan pöytään ja niin edelleen loputtomiin. Häiden maksamisesta nyt puhumattakaan.
Kannattaakohan tällaiset jos-ja-jos- pohdinnat ainakaan etukäteen? Käsittääkseni jos todella olet rauhaa rakastava ihminen, tiedät senkin, että metsä vastaa niinkuin sinne huutaa. Jos kerran olette eronneet ja lapset ovat isoja, voisit ehkä hellittää ja luottaa siihen mitä tulevaisuus tuo tullessaan, hätäilyn ja turhan ennakoinnin sijaan.Jos exäsi ei halua, etkä sinäkään olla tekemisissä liiemmilti keskenänne, niin anna olla, hellitä entisestä ja anna ajan viedä eteenpäin turhia panikoimatta. Se voi alkuun tuntua oudolta, jos et ole ennen kokeillut, mutta usko pois, elämä kantaa.
exään on hyvät. Meillä on yksi yhteinen lapsi, ollaan ainakin vielä pystytty olemaan kaveripohjalla ja kumpikin toivotaan toisillemme parasta. Emme nyt ihan päivittäin olla tekemisissä, mutta voidaan käydä esim syömässä porukalla tai jutella jos tuntuu, että täytyy purkaa itseään. Oltiinhan monta vuotta myös toistemme parhaat kaverit, olisi todella kamalaa menettää toistemme ystävyys. Mutta ei kai sille mitään voi, jos miehesi ei halua olla kanssasi tekemisissä. Kyllä meilläkin oli alkuun vaikeaa, toisinaan vieläkin, mutta pystymme puhumaan asiat hyvin. Meillä on sellainen sopimus, ettei tappelemaan ruveta ihan lapsen takia.
no meillä on niin että:
vähän yli vuosi siitä kun hain eroa.
En halua kuulla siitä sanaakaan ;)
ai että vielä ystävä kun muutenkin sähläsi elämässäni.