kenellekkään edes kaveriksi? Valotanpa tätä kysymystä hiukan; Olin viime kesänä kielikurssilla rakkaassa naapurimaassamme Ruotsissa. Kuten hyviin tapoihin kuuluu, menin tutustumaan kanssakurssilaisiin ja ystävystyin heidän kanssaan (tai niin ainakin luulin). Meillä oli hauskaa porukalla(tai niin ainakin minä koin), kunnes yhtäkkiä porukat alkoivat vältteleen mua ja ilman että mulla oli hajuakaan mistä syystä, se tässä onkin se vitutuksen ydin. Tästä oli epäillyt jo viikko kurssin alkamisen jälkeen ja sain kuulla eräältä kaverilta siellä(olemme vieläkin hyvissä väleissä). Olin kuulemma tietämättäni kiusannut erästä tyyppiä, ja kun tämän sain kaverilta kuulla, menin pyytämään häneltä anteeksi. Kyseinen kaveri lupas pyytää porukoilta että pääsisin mukaan juttuihin, mutta en päässyt ja hän sanoi että olis parempi että pyytäisin anteeksi, mutta ongelman ydin oli, että mitä ja keneltä mun pitäis pyytää anteeksi. Ja siin se meni loppukurssi, oli muuten perseestä olla huonois väleis näitten porukoitten kans kun niitten kans joutu tahtomattakin olemaan tekemisissä.
Onko teillä muilla vastaavanlaisia kokemuksia?
Miten minun tulisi suhtautua tähän?(olen helvetin pahalla päällä siitä vieläkin)
Mikseivät ihmiset voisi suoraan kertoo mikä ihmisessä tai hänen kätöksessä on vikaa?
Auttakaa nyt miestä murheessa.
Kiitos kaikille asiallisesti vastanneille.
Onko teillä muilla vastaavanlaisia kokemuksia?
Miten minun tulisi suhtautua tähän?(olen helvetin pahalla päällä siitä vieläkin)
Mikseivät ihmiset voisi suoraan kertoo mikä ihmisessä tai hänen kätöksessä on vikaa?
Auttakaa nyt miestä murheessa.
Kiitos kaikille asiallisesti vastanneille.
Vastaukset 6
Vanhimmat
joku on tarkoituksella niin väittänyt.
Minulla hieman samankaltainen kokemus nuorten leiriltä, yksi alkoi puhumaan paskaa minusta kun naamani ei miellyttänyt.
Enpä sen jälkeen ole leireillä käynyt.
hyvännäköinen ja hyväkäytöksinen? Siinä jo pari syytä miksi joku haluaisi dissata sinua muille.
Parempi on kun aina ja jokatapauksessa sanot heti miltä tuntuu.
Itse olen reisiaputoitu (ei paha homma) se on vaan soa mua.
Miksi ei voi sanoa niin kun asiua on.
Mikäli ymmärrän oikein, niin kielikurssillasi oli monien eri kulttuurien edustajia eikä vain ruotsalaisia. Oman kokemukseni mukaan tällaisissa tilanteissa kannattaa aina olla hieman tavallista kohteliaampi nimittäin sillä on iso merkitys millaisesta maasta on kotoisin. Ikä ei aina sido yhteen, samat harrastukset eivät takaa sitä että ymmärtää muiden tarkoitusperiä.
Ranska on geologisesti lähellä, mutta heidän huumorintajunsa on hyvin kaukana meidän omastamme. Italialaiset eivät voi sietää liian humalaisia ihmisiä, aasialaiset eivät näytä tunteitaan suoraan eivätkä he kysele henkilökohtaisuuksia. Kliseistä kenties, mutta tällaisiin sekaannuksiin törmää usein kun matkustelee.
Itse asun Ruotsissa ja olen tekemisissä lukuisien kansalaisuuksien edustajien kanssa. Kesti kauan ennen kuin join itseni kunnon känniin heidän edessään ja hyvä niin. Norjalainen ystävättäreni ei ole ikinä juonut kokonaista viinipulloa. Monille täällä kuitenkin maistuu kalja eikä asia sinällään ole mitenkään sen kummempi kuin Suomessa. Tutustumisemme vain on ollut verkkaisempaa, varovaisempaa, mutta se puolestaan on luonut vahvan pohjan ystävyydelle. Kaikki yrittävät tosissaan tulla toimeen ja haluavat tutustua.
En tiedä liittyykö sinun ja näiden kielikurssilaisten kohtaamiseen alkoholi, ehkä ei, mutta toivon sinun ymmärtävän pointtini asiassa. Uusiin ihmisiin kannattaa aina(huolimatta siitä ollaanko ulkomailla vai Kuusamossa) tutustua harkiten, mikäli heitä ei halua loukata tai säikyttää. Valitettavasti käytöksesi oli jollain tasolla epäsovinnaista ja ryhmän oli helppoa sulkea sinut ulos koska heitä oli monta ja sinua vain yksi. Koska kurssi ei kestänyt hamaan ikuisuuteen asti oli muille helpompaa jättää sinut vaille selityksiä kuin alkaa jutella vaikeista asioista.
ettei, joskus näe metsää puilta. Varsinkin jo uurastaa liikaa. Tulee tehtyä huomaamattaan hölmöyksiä. Jos on itsellä jo ennakkokäsitys, ettei kelpaa, niin sitten tulee käyttäydyttyä oudosti. Epäilee ja löytää olemattomia todisteita.
Ehkä tuntojen purkaminen tänne auttaa, toivottavasti saat niistä irti jotain.
Minulle kävi niin, että luotin liian nopeasti ja liian kauan ystävääni, kerroin hänelle paljon asioita, joita en muille kertonut. Hänellä oli kyky saada ihminen avautumaan. Hän oli hurmaava, sanavalmis,ylpeä ja älykäs. Hän käytti kaikkea, mitä olin sanonut, minua vastaan ja ivasi. Hän nolasi julkisesti ja nautti siitä. Hän teki muille tiimiläisille samoin. Toiset kaverit olivat onnellisia, että saivat tuolloin olla edes hetken rauhassa. Hän käyttäytyi kaikkia kohtaan samalla tavalla, mutta kukaan ei noussut häntä vastaan ja puollustanut. Yritin välillä, mutta en saanut tukea, joten tyydyin minäkin osaani. Hän oli tavallaan vanhin ja hänellä oli sen myötä valtaa. Hän käytti mielivaltaa, purki oman fyysisen ja psyykkisen pahan olon muihin. Hän tiesi, mitä oli ja oli ylpeä siitä. Työteho laski, mutta pysyimme kaikki tiukasti töissä, kukaan ei jäänyt aluksi sairaslomalle. Ehkä tiimin vetäjä olisi tarvinnut koulutusta, hän hajotti ja hallitsi, piti aina yhtä suosikkinaan. Se oli varmaan tiimin vetäjälle raskasta, yksin johtaa hankalaa ryhmää. Muut johtajat olivat fyysisesti kauempana, heiltä hän ei varmaan hakenut apua, ymmärsin, että hän yritti salata tilanteen. Ulospäin näyttää hyvältä johtajalta vaikka sisällä kuohui. Työilmapiirikyselyn laputkin tehtiin aikoinaan käsin ja kaikki piti pistää yhteen samaan avoimeen kuoreen. Kukaan ei uskaltanut mainita tilnteesta. Suosikin asema ei ollut myöskään helppo. Suosikki valikoitui varmaan iän ja taustansa puolesta. Kun tulin tiimiin ilmapiiri oli jo huono. Olin silloin nuori. Tilanne parani aina hetkeksi, kun tuli uusi ihminen taloon, mutta pian taas tilanne oli sama ja uusi ihminen sai myös osansa. Olimme melko suljettu pieni ryhmä ja se taisi olla toisaalta syy siihen, miksi paheet koettiin oikeaksi ja hyveet naurettaviksi. Olimme kuin verkossa, johon kietoutuu ja sotkeutuu. Voisi verrata siihen tilanteeseen, kun sukeltajia kidnapattiin Aasiassa ja tuohon ryhmään muodostui omat nurinkuriset säännöt ja lait. Tiimin vetäjä jäi eläkkeelle ja tilalle tuli uusi. Aluksi meni hyvin, mutta sitten tilanne oikeastaan paheni. Entinen suosikki sairastui. Työilmapiiriä ryhdyttiin parantamaan, siitä oli jonkin verran apua, mutta sitten tulikin uusia muutoksia ja tilanne laukesi.
Suoraan ja asiallisesti kertominen on varmaan paras vaihtoehto. Kaikkia täytyisi kuulla.
Kiitos itsellesi!
Tarkennetaan, että en pidä itseäni järin komeana(en tiädä pitivät muut siellä kurssilla). Aina olen pyrkinyt käyttäytymään niin, että loukkaa ketään käytökselläni.(ilmeisesti joku loukkaantui kuiteski)
Kukaan ei ole sanonut, että käyttäytyisin huonosti, joten se johtunee luonteesta; olen ujo, yksinäinen, seuraa kaipaava tyyppi, ilmeisesti osoitin sen muille jotenkin epämiellyttävästi ja tämähän ei ollut tarkoitus.(tai kukaties mistä ikinä moinen välttely on saanut alkunsa)
Kaikki tyypit kyseisellä kielikurssilla olivat suomalaisia.