Keulapotkuri

Viime kesänä Hangossa HSF:n edessä yritti eräs purkkari lahteä n. 15 m/s sivutuuleen ja luotti ilmeisesti keulapotkuriinsa. Sotkuhan siitä tuli kun peräpoijut ovat siellä jossain 25 m päässä laiturista ja sivutuuli painaa. Vene ajautui naapuriveneiden poijuköysien päällee ja voi sitä sotkua, jota selvittämään tarvittiin meripelastusseuran kalustoa. Ja ihan turhaan. Ei keulapotkurikaan sivutuuliongelmaa kokonaan poista, vaikka aivan ehdottomasti on erittäin hyödyllinen ja käyttökelpoinen apuväline.
Edelliseen veneeseen asennutin enkä katunut päivääkään laskun maksamisen jälkeen. Keulapotkuritunneli ( jollainen minulla oli ) heikentää ilmeisesti jonkin verran purjehdusominaisuuksia, keulapotkuri vie helkutisti sähköä ja maksaa rahaa. Toisaalta keulapotkuri tekee veneestä aivan toisenlaisen, erityisesti peruuttaminen helpottui minulla aivan ratkaisevasti.
Venealan julkaisuissa on näkynyt muistaakseni Itävaltalainen keulapotkuri-torpeedo, joka ruuvataan veneen pohjaan, ei tarvitse tunnelia eikä ilmeiseti kovin paljon laminointitöitä. Älä vaan edes harkitse sitä, sillä sellainen ratkaisu on Suomen kivikkoisilla vesillä todella huono vaikka vain rantautumista ajatellen. Puhumattakaan karille ajosta.

viime kesänä kirjoitti:

Viime kesänä Hangossa HSF:n edessä yritti eräs purkkari lahteä n. 15 m/s sivutuuleen ja luotti ilmeisesti keulapotkuriinsa. Sotkuhan siitä tuli kun peräpoijut ovat siellä jossain 25 m päässä laiturista ja sivutuuli painaa. Vene ajautui naapuriveneiden poijuköysien päällee ja voi sitä sotkua, jota selvittämään tarvittiin meripelastusseuran kalustoa. Ja ihan turhaan. Ei keulapotkurikaan sivutuuliongelmaa kokonaan poista, vaikka aivan ehdottomasti on erittäin hyödyllinen ja käyttökelpoinen apuväline.
Edelliseen veneeseen asennutin enkä katunut päivääkään laskun maksamisen jälkeen. Keulapotkuritunneli ( jollainen minulla oli ) heikentää ilmeisesti jonkin verran purjehdusominaisuuksia, keulapotkuri vie helkutisti sähköä ja maksaa rahaa. Toisaalta keulapotkuri tekee veneestä aivan toisenlaisen, erityisesti peruuttaminen helpottui minulla aivan ratkaisevasti.
Venealan julkaisuissa on näkynyt muistaakseni Itävaltalainen keulapotkuri-torpeedo, joka ruuvataan veneen pohjaan, ei tarvitse tunnelia eikä ilmeiseti kovin paljon laminointitöitä. Älä vaan edes harkitse sitä, sillä sellainen ratkaisu on Suomen kivikkoisilla vesillä todella huono vaikka vain rantautumista ajatellen. Puhumattakaan karille ajosta.

Lue lisää

Exturn-keulapotkuriuutuus asennetaan aika eteen keulaan. Ei kai se purkkarissa ensimmäisenä kiville kolise? Enemmän mietityttää, jos jää verkkoon tai poijuketjuun.
Helppo asennus (50 millin reikä, ei muovitöitä) huokuttaa.
Nettisivuilla on mm. video - www.marinno.com

keulassa kirjoitti:

Exturn-keulapotkuriuutuus asennetaan aika eteen keulaan. Ei kai se purkkarissa ensimmäisenä kiville kolise? Enemmän mietityttää, jos jää verkkoon tai poijuketjuun.
Helppo asennus (50 millin reikä, ei muovitöitä) huokuttaa.
Nettisivuilla on mm. video - www.marinno.com

Lue lisää

Ei se torpeedo normaalisti ensiksi kolise, kyllä se on kölin alaosan etureuna, kuten hyvin itse totesitkin

Mutta jos kuitenkin kolisee ja se mainitsemasi 50 mm reikä alkaa vuotamaan tai pahimmassa tapauksessa irtoaa kokonaan. On varmasti myös hanakka tarttumaan ajosiimoihin tai verkkojen yläpauloihin.
Itse en myöskään lähtisi rikkomaan veneen rungon hydrodynaamisia virtauksia enempää kuin on pakko, mutta kukin tyylillään. Kahden neliötuuman vuoto upottaa 30 ft.veneen kolmessa minuutissa ( lähde: Halsey H. Herreshoff: The Sailor´s Handbook). 50 mm reikä on huomattavan suuri käpivienti veneen pohjassa.
Sama reikähän on potkuritunneliin asennetussa tai laskettavassa keulapotkurissa, mutta reikä on tunnelissa tai rungon sisällä suojassa kolhuilta.

kolise keulassa kirjoitti:

Ei se torpeedo normaalisti ensiksi kolise, kyllä se on kölin alaosan etureuna, kuten hyvin itse totesitkin

Mutta jos kuitenkin kolisee ja se mainitsemasi 50 mm reikä alkaa vuotamaan tai pahimmassa tapauksessa irtoaa kokonaan. On varmasti myös hanakka tarttumaan ajosiimoihin tai verkkojen yläpauloihin.
Itse en myöskään lähtisi rikkomaan veneen rungon hydrodynaamisia virtauksia enempää kuin on pakko, mutta kukin tyylillään. Kahden neliötuuman vuoto upottaa 30 ft.veneen kolmessa minuutissa ( lähde: Halsey H. Herreshoff: The Sailor´s Handbook). 50 mm reikä on huomattavan suuri käpivienti veneen pohjassa.
Sama reikähän on potkuritunneliin asennetussa tai laskettavassa keulapotkurissa, mutta reikä on tunnelissa tai rungon sisällä suojassa kolhuilta.

Lue lisää

Tottahan se on, että ylimääräisiä reikiä ja
läpivientejä pitäisi välttää.
Torpedossa on erikoistiiviste ja mitään sikoja ja mönjiä ei käytätä. En tunne tarkemmin rakennetta. Tiedä häntä pitäisikö tosipaikan tullen.

keulassa kirjoitti:

Tottahan se on, että ylimääräisiä reikiä ja
läpivientejä pitäisi välttää.
Torpedossa on erikoistiiviste ja mitään sikoja ja mönjiä ei käytätä. En tunne tarkemmin rakennetta. Tiedä häntä pitäisikö tosipaikan tullen.

Lue lisää

Mitäs tuommoinen laskettava keulapotkuri tulee kokonaisuudessaan maksamaan?

keulassa kirjoitti:

Tottahan se on, että ylimääräisiä reikiä ja
läpivientejä pitäisi välttää.
Torpedossa on erikoistiiviste ja mitään sikoja ja mönjiä ei käytätä. En tunne tarkemmin rakennetta. Tiedä häntä pitäisikö tosipaikan tullen.

Lue lisää

Viime vuonna ulkolaisessa venelehdessä oli juttua purjeveneeseen tarkoitetusta jet-turbiinista, joissa runkoon tarvitaan vain 30-45 mm läpim reiät vesisuihkuja varten. Se tuntuisi fiksummalta systeemiltä kuin ulkoinen keulapotkuri tai valtavan kokoisen tunnelin tekeminen keulapotkuria varten. Keulapotkuristahan on haittaa - pelkän tunnelin sanotaan jarruttavan suunnilleen yhtä paljon kuin iso kiinteälapainen potkuri jarruttaa venettä.

Nettiä surffaamalla löytyi tämä malli, joka tosin taitaa olla isompia veneitä varten ja saa käyttövoimansa veneen koneesta.
http://www.willdo.eu/
Ehkä joku tietää enemmän tai löytää netistä tietoa.

potkuria parempi? kirjoitti:

Viime vuonna ulkolaisessa venelehdessä oli juttua purjeveneeseen tarkoitetusta jet-turbiinista, joissa runkoon tarvitaan vain 30-45 mm läpim reiät vesisuihkuja varten. Se tuntuisi fiksummalta systeemiltä kuin ulkoinen keulapotkuri tai valtavan kokoisen tunnelin tekeminen keulapotkuria varten. Keulapotkuristahan on haittaa - pelkän tunnelin sanotaan jarruttavan suunnilleen yhtä paljon kuin iso kiinteälapainen potkuri jarruttaa venettä.

Nettiä surffaamalla löytyi tämä malli, joka tosin taitaa olla isompia veneitä varten ja saa käyttövoimansa veneen koneesta.
http://www.willdo.eu/
Ehkä joku tietää enemmän tai löytää netistä tietoa.

Lue lisää

Vesisuihkukeulapotkuripotkuri vaikuttaa tosi fiksulta ja älykäältä nimenomaan sen vuoksi, ettei tarvitse isoa potkuritunnelia rakentaa. Työntövoimat vaikuttavat myös ihan veratailukelposilta verrattuna perinteiseen potkuritunnelliin asennettuun keulapotkuriin.
Itse olen törmännyt jo 1990-luvun alussa näihin vesisiuhkukeulapotkureihin joten hieman mietityttää, mikä on ollut niiden suosion suurentumisen esteenä kun tuote vaikuttaa kaikin puolin hyvältä.

vaikuttaa kirjoitti:

Vesisuihkukeulapotkuripotkuri vaikuttaa tosi fiksulta ja älykäältä nimenomaan sen vuoksi, ettei tarvitse isoa potkuritunnelia rakentaa. Työntövoimat vaikuttavat myös ihan veratailukelposilta verrattuna perinteiseen potkuritunnelliin asennettuun keulapotkuriin.
Itse olen törmännyt jo 1990-luvun alussa näihin vesisiuhkukeulapotkureihin joten hieman mietityttää, mikä on ollut niiden suosion suurentumisen esteenä kun tuote vaikuttaa kaikin puolin hyvältä.

Lue lisää

www.classyachts.net sieltä löytyy vesisuihkukepo

potkuria parempi? kirjoitti:

Viime vuonna ulkolaisessa venelehdessä oli juttua purjeveneeseen tarkoitetusta jet-turbiinista, joissa runkoon tarvitaan vain 30-45 mm läpim reiät vesisuihkuja varten. Se tuntuisi fiksummalta systeemiltä kuin ulkoinen keulapotkuri tai valtavan kokoisen tunnelin tekeminen keulapotkuria varten. Keulapotkuristahan on haittaa - pelkän tunnelin sanotaan jarruttavan suunnilleen yhtä paljon kuin iso kiinteälapainen potkuri jarruttaa venettä.

Nettiä surffaamalla löytyi tämä malli, joka tosin taitaa olla isompia veneitä varten ja saa käyttövoimansa veneen koneesta.
http://www.willdo.eu/
Ehkä joku tietää enemmän tai löytää netistä tietoa.

Lue lisää

Väittäisin, että keulapotkurin tunneli ei juurikaan jarruta. Mistä on peräisin käsitys siitä, että jarruttaisi? Tunnelin etureuna on muotiltu ohjaamaan virtauksia ja lisäksi veneissä, joissa keulapotkureita käytetään, on tunneli suhteellisen pieni, käytänössä mitätön yksityiskohta. Lisäksi on turha kertoa tarioita, joissa keulapotkuri ei auttanut vaan kippari joutui pulaan. Kippari ajaa venettä aina, ja jos ei osaa käyttää keulpotkuria, ei tee keulapotkurista huonoa. Venettä, jossa on keulapotkiri, pitää myös ajaa niin, että keulapotkurista on hyötyä. Keulapotkuri ei siis ole mikään tumpeloiden pelastus.

uskomuksia... kirjoitti:

Väittäisin, että keulapotkurin tunneli ei juurikaan jarruta. Mistä on peräisin käsitys siitä, että jarruttaisi? Tunnelin etureuna on muotiltu ohjaamaan virtauksia ja lisäksi veneissä, joissa keulapotkureita käytetään, on tunneli suhteellisen pieni, käytänössä mitätön yksityiskohta. Lisäksi on turha kertoa tarioita, joissa keulapotkuri ei auttanut vaan kippari joutui pulaan. Kippari ajaa venettä aina, ja jos ei osaa käyttää keulpotkuria, ei tee keulapotkurista huonoa. Venettä, jossa on keulapotkiri, pitää myös ajaa niin, että keulapotkurista on hyötyä. Keulapotkuri ei siis ole mikään tumpeloiden pelastus.

Lue lisää

Tutkimustiedosta sekin on peräisin, ei uskomuksista.

peräisin? kirjoitti:

Tutkimustiedosta sekin on peräisin, ei uskomuksista.

tutkimustuloksia.

vaikuttaa kirjoitti:

Vesisuihkukeulapotkuripotkuri vaikuttaa tosi fiksulta ja älykäältä nimenomaan sen vuoksi, ettei tarvitse isoa potkuritunnelia rakentaa. Työntövoimat vaikuttavat myös ihan veratailukelposilta verrattuna perinteiseen potkuritunnelliin asennettuun keulapotkuriin.
Itse olen törmännyt jo 1990-luvun alussa näihin vesisiuhkukeulapotkureihin joten hieman mietityttää, mikä on ollut niiden suosion suurentumisen esteenä kun tuote vaikuttaa kaikin puolin hyvältä.

Lue lisää

teho on? Minusta vaikuttaa mitättömän kokoisilta. On turha asentaa liian heikkotehoista potkuria. Varsinkin sivutuulessa keulaa tuuleen käännettäessä tehoa tarvitaan yllättävän paljon. Omani on 7 hv eikä yhtään liian tehokas 11,5 m / 8 tn veneeseen. Tyynessä tuntuu tosi ärhäkältä, mutta kovassa sivutuulessa huomaa, ettei pienempi riittäisi.

vesisuihkun... kirjoitti:

teho on? Minusta vaikuttaa mitättömän kokoisilta. On turha asentaa liian heikkotehoista potkuria. Varsinkin sivutuulessa keulaa tuuleen käännettäessä tehoa tarvitaan yllättävän paljon. Omani on 7 hv eikä yhtään liian tehokas 11,5 m / 8 tn veneeseen. Tyynessä tuntuu tosi ärhäkältä, mutta kovassa sivutuulessa huomaa, ettei pienempi riittäisi.

Lue lisää

itse noita työntövoimia. Kyseessä on pelkkä lelu ja mitoistustaulukko on aivan alakanttiin. 12 m veneeseen suositellaa 40 kgf työntövoimaa. Buah-ha-ha-haaaaaaa.....

tutkinnalla selvitin.... kirjoitti:

itse noita työntövoimia. Kyseessä on pelkkä lelu ja mitoistustaulukko on aivan alakanttiin. 12 m veneeseen suositellaa 40 kgf työntövoimaa. Buah-ha-ha-haaaaaaa.....

Katselin hollantilaisen Wildon tietoja.
Vesisuihkuturbiineja näytti olevan eri kokoisia ja niissä oli erilainen työntövoima.
Tehokkain malli näytti olevan HY combi 120, jossa työntövoimaksi ilmoitetaan 100-120 kgf.
En huomannut mitoitustaulukkoa.

Mikä on lelun raja?

Mikä oli lähteesi? kirjoitti:

Katselin hollantilaisen Wildon tietoja.
Vesisuihkuturbiineja näytti olevan eri kokoisia ja niissä oli erilainen työntövoima.
Tehokkain malli näytti olevan HY combi 120, jossa työntövoimaksi ilmoitetaan 100-120 kgf.
En huomannut mitoitustaulukkoa.

Mikä on lelun raja?

Lue lisää

ihan suomenkielistä tietoa Willdo tuotteista, myös suositustaulukko.

http://www.classyachts.net/keulapotkuri.htm

Oman kokemuksen mukaan laittaisin 12 m veneeseen vähintään 6 hv moottorilla olevan, mielellään tuplapotkurisen version. Näiden työntövoimat alkaen n. 80 kg, parhaimmat mallit (Lewmar) 97 kg. Itselläni siis omassa 11,5 m veneessä 7 hv / n. 100 kg eikä yhtään liian tehokas. Käytännössä 12 m veneeseen joutuu hankkimaan joko HY 100 tai 120 mallin. Isompaan veneeseen nuo eivät sitten enää riitäkkään.

löytyy... kirjoitti:

ihan suomenkielistä tietoa Willdo tuotteista, myös suositustaulukko.

http://www.classyachts.net/keulapotkuri.htm

Oman kokemuksen mukaan laittaisin 12 m veneeseen vähintään 6 hv moottorilla olevan, mielellään tuplapotkurisen version. Näiden työntövoimat alkaen n. 80 kg, parhaimmat mallit (Lewmar) 97 kg. Itselläni siis omassa 11,5 m veneessä 7 hv / n. 100 kg eikä yhtään liian tehokas. Käytännössä 12 m veneeseen joutuu hankkimaan joko HY 100 tai 120 mallin. Isompaan veneeseen nuo eivät sitten enää riitäkkään.

Lue lisää

Vetuksen sivuilta löytyy keulapotkureiden tehosuositukset:
http://viewer.zmags.com/showmag.php?mid=hggds#/page8/
Vetuksen sivut: http://www.vetus.nl/en/index.php

Niiden mukaan 8-12.5m veneeseen keskimäärin sopiva keulapotkurin työntövoima on 55 kgf ja 10.5-15 m veneeseen 75 kgf.
Tekstin mukaan laskuissa pitää kuitenkin huomioida se, miten lähelle veneen keulaa (tai perää) potkuritunneli voidaan rakentaa. Laskentakaava löytyy sivuilta. En kopioinut sitä tähän.

Vesisuihkujärjestelmän eduksi todetaan se, että vesisuihkun aukot voidaan rakentaa lähemmäksi veneen keulaa (tai perää) kuin potkuritunneli, siksi pienempi työntövoima riittää veneen kääntöön.
Willdon vesisuihkulaiteiden työntövoimathan vastaavat niitä, mitä keulapotkureiden työntovoimaksi suositellaan.

Olikohan leluiksi nimittely pelkkää tietämättömyyttä tai periaatteellista uuden teknologian vastustamista?

kun lukee muualtakin! kirjoitti:

Vetuksen sivuilta löytyy keulapotkureiden tehosuositukset:
http://viewer.zmags.com/showmag.php?mid=hggds#/page8/
Vetuksen sivut: http://www.vetus.nl/en/index.php

Niiden mukaan 8-12.5m veneeseen keskimäärin sopiva keulapotkurin työntövoima on 55 kgf ja 10.5-15 m veneeseen 75 kgf.
Tekstin mukaan laskuissa pitää kuitenkin huomioida se, miten lähelle veneen keulaa (tai perää) potkuritunneli voidaan rakentaa. Laskentakaava löytyy sivuilta. En kopioinut sitä tähän.

Vesisuihkujärjestelmän eduksi todetaan se, että vesisuihkun aukot voidaan rakentaa lähemmäksi veneen keulaa (tai perää) kuin potkuritunneli, siksi pienempi työntövoima riittää veneen kääntöön.
Willdon vesisuihkulaiteiden työntövoimathan vastaavat niitä, mitä keulapotkureiden työntovoimaksi suositellaan.

Olikohan leluiksi nimittely pelkkää tietämättömyyttä tai periaatteellista uuden teknologian vastustamista?

Lue lisää

Kun keulapotkurin hankinta on ajankohtainen, on se tuo vesisuihku Willdo ja molempiin päihin venettä.

Että... kirjoitti:

Kun keulapotkurin hankinta on ajankohtainen, on se tuo vesisuihku Willdo ja molempiin päihin venettä.

kehottaisin miettimään tuota tehoa. Huomatkaa, että Vetukset ovat työntövoimaltaan surkeita. 12 m veneelle ei mitenkään riitä 55 kg työntövoima. Tai, siis kaikkihan riippuu olosuhteista. Tyynessä riittää pienmpikin, mutta kun tuulee, vaikka vain vähän yli 10 m/s niin teho loppuu. Omassa veneessäni keulapotkuri on huomattavan edessä, itseasiassa moneen veneeseen ei saa perinteistä keulapotkuria asennettua niin eteen. Veneeni on hyvin tasapohjainen, mutta keula on terävä ja melko syvä, joten potkuri on keulan vesilinjasta alle metrin taksepäin.

Kyse ei missään tapauksessa ole ennakkoluuloista tai uuden teknologian vastustamisesta. Itsekkin tutkin asian mielenkiinnosta ja siksi, että periaatteessa koko systeemi on erittäin mielenkiintoinen. Tehonpuolesta sopii vain pieniin veneisiin.

Mielestäni on täysin järjetöntä hankkia alitehoinen keulapotkuri. Kevyessä kelissä pärjää hyvin kokonaan ilmankin.

kyllä... kirjoitti:

kehottaisin miettimään tuota tehoa. Huomatkaa, että Vetukset ovat työntövoimaltaan surkeita. 12 m veneelle ei mitenkään riitä 55 kg työntövoima. Tai, siis kaikkihan riippuu olosuhteista. Tyynessä riittää pienmpikin, mutta kun tuulee, vaikka vain vähän yli 10 m/s niin teho loppuu. Omassa veneessäni keulapotkuri on huomattavan edessä, itseasiassa moneen veneeseen ei saa perinteistä keulapotkuria asennettua niin eteen. Veneeni on hyvin tasapohjainen, mutta keula on terävä ja melko syvä, joten potkuri on keulan vesilinjasta alle metrin taksepäin.

Kyse ei missään tapauksessa ole ennakkoluuloista tai uuden teknologian vastustamisesta. Itsekkin tutkin asian mielenkiinnosta ja siksi, että periaatteessa koko systeemi on erittäin mielenkiintoinen. Tehonpuolesta sopii vain pieniin veneisiin.

Mielestäni on täysin järjetöntä hankkia alitehoinen keulapotkuri. Kevyessä kelissä pärjää hyvin kokonaan ilmankin.

Lue lisää

Anna jotain faktaa. Nyt juttusi on pelkkää motkottamista. Katsoitko vetuksen laskentakaavaa, jossa huomioitiin myös tuulen paine? Se 55 kgf oli 8-12.5 m veneelle ja esimerkkilaskelmassa tuuleksi oli oletettu 5 beauf.
Kerro mikä on oman laskelmasi tulos.
Vesisuihkusysteemissä työntövoima oli ad 120 kgf.

Jos Vetukset ovat "surkeita" keulapotkureita, minkälaisia ovat muiden vastaavien keulapotkureiden työntövoimat? Käytä samoja voiman yksiköitä vertailua varten, kun vastaat.

löytyy... kirjoitti:

ihan suomenkielistä tietoa Willdo tuotteista, myös suositustaulukko.

http://www.classyachts.net/keulapotkuri.htm

Oman kokemuksen mukaan laittaisin 12 m veneeseen vähintään 6 hv moottorilla olevan, mielellään tuplapotkurisen version. Näiden työntövoimat alkaen n. 80 kg, parhaimmat mallit (Lewmar) 97 kg. Itselläni siis omassa 11,5 m veneessä 7 hv / n. 100 kg eikä yhtään liian tehokas. Käytännössä 12 m veneeseen joutuu hankkimaan joko HY 100 tai 120 mallin. Isompaan veneeseen nuo eivät sitten enää riitäkkään.

Lue lisää

Tsekkasin keulapotkurit Lewmarin sivuilta, joilta löytyy mm. vertailutaulukko eri merkkisten keulapotkureiden työntövoimista.

Vertailutaulukossa Lewmar keulapotkuri malli 140TT:n työntövoimaksi ilmoitettiin 90 lbs.ft, joka Lewmarin taulukon mukaan oli sama kuin Vetus 55:llä.
Lewmar 185TT:llä työntövoima on 105 lbs.ft.

Jos haluat muuttaa ilmoitetut voiman yksiköt SI-järjestelmän mukaisiksi Newton-metreiksi, voit tehdä sen helposti vaikka tämän laskentaohjelman avulla
http://www.translatorscafe.com/cafe/units-converter/moment-of-force/calculator/newton-meter-[N*m]-to-kilogram-force-meter-[kgf*m]/

Tässä yksi taulukko keulapotkurin työntövoiman suosituksista (siinä yksikkö on vaihteeksi kgf.m, jonka voit muuttaa Nm:ksi kertomalla luvun 9.81:llä)
http://www.frenchmarine.com/Content.aspx?Content=6

voiman yksiköissä! kirjoitti:

Tsekkasin keulapotkurit Lewmarin sivuilta, joilta löytyy mm. vertailutaulukko eri merkkisten keulapotkureiden työntövoimista.

Vertailutaulukossa Lewmar keulapotkuri malli 140TT:n työntövoimaksi ilmoitettiin 90 lbs.ft, joka Lewmarin taulukon mukaan oli sama kuin Vetus 55:llä.
Lewmar 185TT:llä työntövoima on 105 lbs.ft.

Jos haluat muuttaa ilmoitetut voiman yksiköt SI-järjestelmän mukaisiksi Newton-metreiksi, voit tehdä sen helposti vaikka tämän laskentaohjelman avulla
http://www.translatorscafe.com/cafe/units-converter/moment-of-force/calculator/newton-meter-[N*m]-to-kilogram-force-meter-[kgf*m]/

Tässä yksi taulukko keulapotkurin työntövoiman suosituksista (siinä yksikkö on vaihteeksi kgf.m, jonka voit muuttaa Nm:ksi kertomalla luvun 9.81:llä)
http://www.frenchmarine.com/Content.aspx?Content=6

Lue lisää

http://www.mikimar.fi/epages/GPL.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/25032008-40825/Products/4630/SubProducts/4630-0001

"oikeat" työntövo... kirjoitti:

Anna jotain faktaa. Nyt juttusi on pelkkää motkottamista. Katsoitko vetuksen laskentakaavaa, jossa huomioitiin myös tuulen paine? Se 55 kgf oli 8-12.5 m veneelle ja esimerkkilaskelmassa tuuleksi oli oletettu 5 beauf.
Kerro mikä on oman laskelmasi tulos.
Vesisuihkusysteemissä työntövoima oli ad 120 kgf.

Jos Vetukset ovat "surkeita" keulapotkureita, minkälaisia ovat muiden vastaavien keulapotkureiden työntövoimat? Käytä samoja voiman yksiköitä vertailua varten, kun vastaat.

Lue lisää

Mutta jos oikeasti olet ostamssa, niin voit tulla huhtikuun lopussa kokeilemaan, kun olen veneen laskenut vesille. Ei tämä sen kummempaa ole.

Nyt kun itsellä on keulapotkuri, tulee myös katseltua miten muut veneet keulapotkurilla kääntyy. Tosi usein näkee alimitoitettuja pokureita, valitettavasti. Tietysti on hinta kysymys myös, mutta aika pienestä hintaerosta on kaiken kaikkiaan kyse.

Vetus näyttää käyttävän vain yhtä potkuria, tai ainakaan en löytänyt kaksipotkurisia malleja pikaisella vilkaisulla. Itselläni on kaksipotkurinen malli. Samoin näyttää Lewmarin tehokkaammatmallit olevan.

Kun vielä uhraatte ajatuksen keulan kääntämiseen tarvittavaan voimaan verrattuna vaikkapa suoraan keula tuuleen ajoon, niin ihmettelen, miten voitte uskoa muutaman hevosvoiman ja pienen potkurin riittävän.

En perusta kirjoitustani minkään valmistajan suositustaulukkoon, vaan pelkästään omaan kokemukseen. Niin kuin jo sanoin, kevyessä tuulessa pinikin riittää. Tosiasia on, että kovassa tuulessa on omanikin kovilla, vaikka näyttää olevan liki kaksinkertainen suosituksiin verrattuna. Kevyessäkelissä tyynestä puhumattakaan veneen keula lähtee nopeastiliikkeelle ja vene kääntyy niin nopeasti, ettei potkuria voi käyttää kuin hetkittä, muuten kääntyy liian kovaa. Veneeni varalaita ei veneen pituuteen nähden ole poikkeuksellisen korkea. Veneeni on 11,5 m ja esim. Bavaria 37 on korkeampi varalaidaltaan. Keulapotkurini on noin 70 cm etäisyydellä veneen keulasta vesilinkan kohdalta mitattuna.

Sitten vielä virrakn kulutus. Nimittäin keulapotkuri vie paljon virtaa. Erityisesti, jos hankkii alitehoisen, jota joutuu käyttämään pitkään saadakseen keulan kääntymään. Tehokkaampi kääntää keulan lyhyellä käytöllä ja virtaa säästyy. Usein riittää vain sekunnin parin "päräytys".

Ei toki ole pakko uskoa mitään kirjoittamaani. Minulle on yhdentekevää, jos hankitte alimittaisia varusteteita. Se tuntuu muutenkin olevan nykytrendi ja ehkä osaltaan selittää, miksei veneet enää irtoa laiturista, kun tuulee 7 m/s tai enemmän.

voiman yksiköissä! kirjoitti:

Tsekkasin keulapotkurit Lewmarin sivuilta, joilta löytyy mm. vertailutaulukko eri merkkisten keulapotkureiden työntövoimista.

Vertailutaulukossa Lewmar keulapotkuri malli 140TT:n työntövoimaksi ilmoitettiin 90 lbs.ft, joka Lewmarin taulukon mukaan oli sama kuin Vetus 55:llä.
Lewmar 185TT:llä työntövoima on 105 lbs.ft.

Jos haluat muuttaa ilmoitetut voiman yksiköt SI-järjestelmän mukaisiksi Newton-metreiksi, voit tehdä sen helposti vaikka tämän laskentaohjelman avulla
http://www.translatorscafe.com/cafe/units-converter/moment-of-force/calculator/newton-meter-[N*m]-to-kilogram-force-meter-[kgf*m]/

Tässä yksi taulukko keulapotkurin työntövoiman suosituksista (siinä yksikkö on vaihteeksi kgf.m, jonka voit muuttaa Nm:ksi kertomalla luvun 9.81:llä)
http://www.frenchmarine.com/Content.aspx?Content=6

Lue lisää

Mikä ihmeen yksikkö on kgf?

Voiman (työntövoiman) yksikkö on kp (kilopondi) tai SI-järjestelmässä N (Newton).

Kpm tai Nm (kilopondimetri, Newtonmetri) ovat momentin yksiköitä. En ymmärrä miten näillä voi kuvta potkurin työntövoimaa.

Wenton kirjoitti:

Mikä ihmeen yksikkö on kgf?

Voiman (työntövoiman) yksikkö on kp (kilopondi) tai SI-järjestelmässä N (Newton).

Kpm tai Nm (kilopondimetri, Newtonmetri) ovat momentin yksiköitä. En ymmärrä miten näillä voi kuvta potkurin työntövoimaa.

Lue lisää

http://www.themeter.net/conv6_e.htm

Tosiaan aika sekavaa, kun käytetään vääriä yksiköitä tai tehdään jotain laitevertailuja pelkkien esitelukujen perusteella.

Wenton kirjoitti:

Mikä ihmeen yksikkö on kgf?

Voiman (työntövoiman) yksikkö on kp (kilopondi) tai SI-järjestelmässä N (Newton).

Kpm tai Nm (kilopondimetri, Newtonmetri) ovat momentin yksiköitä. En ymmärrä miten näillä voi kuvta potkurin työntövoimaa.

Lue lisää

Lukion koulukirjoilla olisi käyttöä!
Sama koskee oikeinkirjoitusta, esim. "katsoppa".

en motkota. kirjoitti:

Mutta jos oikeasti olet ostamssa, niin voit tulla huhtikuun lopussa kokeilemaan, kun olen veneen laskenut vesille. Ei tämä sen kummempaa ole.

Nyt kun itsellä on keulapotkuri, tulee myös katseltua miten muut veneet keulapotkurilla kääntyy. Tosi usein näkee alimitoitettuja pokureita, valitettavasti. Tietysti on hinta kysymys myös, mutta aika pienestä hintaerosta on kaiken kaikkiaan kyse.

Vetus näyttää käyttävän vain yhtä potkuria, tai ainakaan en löytänyt kaksipotkurisia malleja pikaisella vilkaisulla. Itselläni on kaksipotkurinen malli. Samoin näyttää Lewmarin tehokkaammatmallit olevan.

Kun vielä uhraatte ajatuksen keulan kääntämiseen tarvittavaan voimaan verrattuna vaikkapa suoraan keula tuuleen ajoon, niin ihmettelen, miten voitte uskoa muutaman hevosvoiman ja pienen potkurin riittävän.

En perusta kirjoitustani minkään valmistajan suositustaulukkoon, vaan pelkästään omaan kokemukseen. Niin kuin jo sanoin, kevyessä tuulessa pinikin riittää. Tosiasia on, että kovassa tuulessa on omanikin kovilla, vaikka näyttää olevan liki kaksinkertainen suosituksiin verrattuna. Kevyessäkelissä tyynestä puhumattakaan veneen keula lähtee nopeastiliikkeelle ja vene kääntyy niin nopeasti, ettei potkuria voi käyttää kuin hetkittä, muuten kääntyy liian kovaa. Veneeni varalaita ei veneen pituuteen nähden ole poikkeuksellisen korkea. Veneeni on 11,5 m ja esim. Bavaria 37 on korkeampi varalaidaltaan. Keulapotkurini on noin 70 cm etäisyydellä veneen keulasta vesilinkan kohdalta mitattuna.

Sitten vielä virrakn kulutus. Nimittäin keulapotkuri vie paljon virtaa. Erityisesti, jos hankkii alitehoisen, jota joutuu käyttämään pitkään saadakseen keulan kääntymään. Tehokkaampi kääntää keulan lyhyellä käytöllä ja virtaa säästyy. Usein riittää vain sekunnin parin "päräytys".

Ei toki ole pakko uskoa mitään kirjoittamaani. Minulle on yhdentekevää, jos hankitte alimittaisia varusteteita. Se tuntuu muutenkin olevan nykytrendi ja ehkä osaltaan selittää, miksei veneet enää irtoa laiturista, kun tuulee 7 m/s tai enemmän.

Lue lisää

Eikö nyt keskusteltu vesisuihku-"thrustereista"? Mikä muuten on bow-thruster suomeksi silloin, kun kysymyksessä ei ole kuvaamasi potkurilaite? Sanatarakasti suomennettuna bow-thruster olisi keulatyöntäjä.

Vesisuihkukeulatyöntäjät taitavat saada käyttövoimansa pääkoneesta, joten käyttötehoakaan ei voi verrata sähkömoottorilla toimiviin potkurilaitteisiin.

Potkurilaitteitakin näyttäisi olevan eri kokoisia ja työntövoimaltaan erilaisia. Ratkaisevinta varmaankin on 1. työntövoima ja 2. etäisyys aluksen "kääntöakselista" (joka voi olla eväköli).
Laitteiden tai veneiden tuotemerkkeihin vetoaminen ilman testituloksia ei tunnu fiksulta. Se, että olet silmämäärin arvioinut oman potkurisi ja veneesi kääntyvän paremmin kuin jonkun toisen, ei ole objektiivinen vertailutesti.

Yksi pointti vesisuihkun ja sähköpotkurin käytännön vertailussa saattaa olla käyttöaika. Olen ymmärtänyt, että sähkömoottorilaitteella annetaan vain lyhytaikaisia työntöjä. En tiedä voisiko keulaa pitää kaijassa vaikkapa 10-15 min yhtäjaksoisesti. Vesisuihkulaitteella ei liene samanlaisia aikarajoitteita.

kg on painon yksikkö! kirjoitti:

Lukion koulukirjoilla olisi käyttöä!
Sama koskee oikeinkirjoitusta, esim. "katsoppa".

ei kannata liikaa kiinnittää huomiota oikeikirjoitukseen ja sanojen oikeellisuuteen. "Katsoppa" oli vain heitto.

Sinänsä on kyllä kumma, että käytetään tuollaista yksikkö kgf tai sitten käyteään työntövoimaa kuvaamaan kg. Mutta muuten on kyllä minusta järkevää, että tehon kuvaamiseen käytetään työntövoimaa. Sitähän todellisuudessa ostetaan. Yksikkö voisi olla SI:n mukainen, eikä peräisin "Neuvostoliiton avaruusajoilta".

aiheen viereen..... kirjoitti:

Eikö nyt keskusteltu vesisuihku-"thrustereista"? Mikä muuten on bow-thruster suomeksi silloin, kun kysymyksessä ei ole kuvaamasi potkurilaite? Sanatarakasti suomennettuna bow-thruster olisi keulatyöntäjä.

Vesisuihkukeulatyöntäjät taitavat saada käyttövoimansa pääkoneesta, joten käyttötehoakaan ei voi verrata sähkömoottorilla toimiviin potkurilaitteisiin.

Potkurilaitteitakin näyttäisi olevan eri kokoisia ja työntövoimaltaan erilaisia. Ratkaisevinta varmaankin on 1. työntövoima ja 2. etäisyys aluksen "kääntöakselista" (joka voi olla eväköli).
Laitteiden tai veneiden tuotemerkkeihin vetoaminen ilman testituloksia ei tunnu fiksulta. Se, että olet silmämäärin arvioinut oman potkurisi ja veneesi kääntyvän paremmin kuin jonkun toisen, ei ole objektiivinen vertailutesti.

Yksi pointti vesisuihkun ja sähköpotkurin käytännön vertailussa saattaa olla käyttöaika. Olen ymmärtänyt, että sähkömoottorilaitteella annetaan vain lyhytaikaisia työntöjä. En tiedä voisiko keulaa pitää kaijassa vaikkapa 10-15 min yhtäjaksoisesti. Vesisuihkulaitteella ei liene samanlaisia aikarajoitteita.

Lue lisää

vääriä johtopäätöksiä. En ole sanonut veneeni kääntyvän silmämääräisesti paremmin, kuin muiden veneet. Sanoi, että tosi usein näkee alimitoitettuja potkureita. Eri asia. Näkee myös usein oikeinmitoitettuja potkureita. Silmämääräisesti näet erittäin hyvin jaksaako keulapotkuri työntää vastatuuleen vai ei.

Lisäksi. Et näytä ymmärtävän sitä, että purjevene ei keulapotkuria käytettäessä käänny kölin ympäri. Keulapotkuri vain työntää keulaa sivulle. Mikään keulapotkurin aiheuttama voima ei saa perää lähtemään liikkeelle. Tuuli voi saada, mutta se on jo eriasia.

Laitetta hankkiessa on uein ainoa mahdollisuus vertailla laitteita valmistajan tietojen perusteella. Mutta tässä keskustelussa mielestäni olennaisin pointi oli se, että vesisuhkulaitteiden valmistajan tehosuositukset ovat aivan alakanttiin. Osittain sen ymmärtää, sillä onhan laitteet heikkotehoisia. Sinänsä järjestelmä on erittäin mielenkiintoiunen, mutta tehoa tarvitaan lisää, mikäli järjestelmää ajatellaan käytettävän yli 12 m veneissä (12 m veneeseen tehokkain riittää juuri ja juuri veneestä riippuen).

Oikein mitoitettu ja oikein mitoitetulla akkukapasiteetilla varustettu sähköinen keulapotkuri toimii helposti tuon 15 min. Tosin, niin kauan kuin köysiä on saatavilla on vaikea keksiä syytä miksi pitäisi venettä pitää laiturissa keulapotkurin voimalla.

Keskustelu alkaa saamaan lapsellisia piirteitä. Vesisuihkujärjestelmä on varmaan hyvä ja tulee yleistymään. Samalla uskon, että tehoa tulee lisää ja ollaan pakotetuja suihkun halkaisijan kasvattamiseen.

en motkota. kirjoitti:

Mutta jos oikeasti olet ostamssa, niin voit tulla huhtikuun lopussa kokeilemaan, kun olen veneen laskenut vesille. Ei tämä sen kummempaa ole.

Nyt kun itsellä on keulapotkuri, tulee myös katseltua miten muut veneet keulapotkurilla kääntyy. Tosi usein näkee alimitoitettuja pokureita, valitettavasti. Tietysti on hinta kysymys myös, mutta aika pienestä hintaerosta on kaiken kaikkiaan kyse.

Vetus näyttää käyttävän vain yhtä potkuria, tai ainakaan en löytänyt kaksipotkurisia malleja pikaisella vilkaisulla. Itselläni on kaksipotkurinen malli. Samoin näyttää Lewmarin tehokkaammatmallit olevan.

Kun vielä uhraatte ajatuksen keulan kääntämiseen tarvittavaan voimaan verrattuna vaikkapa suoraan keula tuuleen ajoon, niin ihmettelen, miten voitte uskoa muutaman hevosvoiman ja pienen potkurin riittävän.

En perusta kirjoitustani minkään valmistajan suositustaulukkoon, vaan pelkästään omaan kokemukseen. Niin kuin jo sanoin, kevyessä tuulessa pinikin riittää. Tosiasia on, että kovassa tuulessa on omanikin kovilla, vaikka näyttää olevan liki kaksinkertainen suosituksiin verrattuna. Kevyessäkelissä tyynestä puhumattakaan veneen keula lähtee nopeastiliikkeelle ja vene kääntyy niin nopeasti, ettei potkuria voi käyttää kuin hetkittä, muuten kääntyy liian kovaa. Veneeni varalaita ei veneen pituuteen nähden ole poikkeuksellisen korkea. Veneeni on 11,5 m ja esim. Bavaria 37 on korkeampi varalaidaltaan. Keulapotkurini on noin 70 cm etäisyydellä veneen keulasta vesilinkan kohdalta mitattuna.

Sitten vielä virrakn kulutus. Nimittäin keulapotkuri vie paljon virtaa. Erityisesti, jos hankkii alitehoisen, jota joutuu käyttämään pitkään saadakseen keulan kääntymään. Tehokkaampi kääntää keulan lyhyellä käytöllä ja virtaa säästyy. Usein riittää vain sekunnin parin "päräytys".

Ei toki ole pakko uskoa mitään kirjoittamaani. Minulle on yhdentekevää, jos hankitte alimittaisia varusteteita. Se tuntuu muutenkin olevan nykytrendi ja ehkä osaltaan selittää, miksei veneet enää irtoa laiturista, kun tuulee 7 m/s tai enemmän.

Lue lisää

kyllä vesisuihkuissa löytyy työntövoimaa. Kysymys on tarvittavan voiman määrästä ja uuden teknologian soveltamisesta huviveneisiin.
http://www.rina.org.uk/waterjet

uskomuksia... kirjoitti:

Väittäisin, että keulapotkurin tunneli ei juurikaan jarruta. Mistä on peräisin käsitys siitä, että jarruttaisi? Tunnelin etureuna on muotiltu ohjaamaan virtauksia ja lisäksi veneissä, joissa keulapotkureita käytetään, on tunneli suhteellisen pieni, käytänössä mitätön yksityiskohta. Lisäksi on turha kertoa tarioita, joissa keulapotkuri ei auttanut vaan kippari joutui pulaan. Kippari ajaa venettä aina, ja jos ei osaa käyttää keulpotkuria, ei tee keulapotkurista huonoa. Venettä, jossa on keulapotkiri, pitää myös ajaa niin, että keulapotkurista on hyötyä. Keulapotkuri ei siis ole mikään tumpeloiden pelastus.

Lue lisää

Otetaanpa esimerkiksi n. 10 m 5000 kg vene, jossa keulapotkurin tunnelin halkaisija lienee yleensä n. 20 cm eli ämpärin verran. Tuollaisen kulkuvastus 6 kn vauhdissa on suuruusluokkaa 500-1000 N eli 50-100 kg riippuen veneestä ja tilanteesta (aallokko jne).

Kokeile laittaa 6 kn vauhdissa ämpäri ylösalaisin veteen siten, että eteenpäinosoittava reuna on hiukan irti vedestä ja takareuna 5-10 cm venen alla. Tuo simulaatio kertoo hyvin millainen voima tulee tunnelin yhdestä suuaukosta. Voin kertoa, että voima on n. 50 N eli 5 kg. Tuon sitten kertoo kahdella niin saa suuruusluokan vastuksesta, joka siis on 10-20% lisäys kokonaisvastukseen 6 kn vauhdissa.

Vastuksen lisääntyminen 10-20% ei tiputa vauhtia läheskään yhtä paljon. Koneella samaa vauhtia ajettaessa kulutus kylläkin kasvaa tuon verran, mutta pidettäessä kierrokset samana kuin ennen, vauhti tippuu ehkä 5% eli 0,3 kn. Purjeillakin ero on helposti samaa luokkaa. Molemmat jäänee huomaamatta useimmilta ja saman saa aikaiseksi myös likaisella pohjalla.

Kiinteä 3-lapainen potkuri jarruttaa vielä enemmän ja sitäkään moni ei huomaa, mutta sitten kyllä ihmetellään kun vene ei kuljekkaan.

2008 messuilla pisti silmään yksi n. 40-jalkainen vene, jossa keulapotkuri oli melko takana. Tästä kohtaa veneen muoto oli jo sellainen, että potkuritunnelin suuaukko ei ollut enää lainkaan edellisen ämpäriesimerkin kaltainen vaan muodosti pitkulaisen "kourun". Tuon uskoisin jarruttavan jo moninkertaisesti aiempaan esimerkkiin nähden.

Joakim kirjoitti:

Otetaanpa esimerkiksi n. 10 m 5000 kg vene, jossa keulapotkurin tunnelin halkaisija lienee yleensä n. 20 cm eli ämpärin verran. Tuollaisen kulkuvastus 6 kn vauhdissa on suuruusluokkaa 500-1000 N eli 50-100 kg riippuen veneestä ja tilanteesta (aallokko jne).

Kokeile laittaa 6 kn vauhdissa ämpäri ylösalaisin veteen siten, että eteenpäinosoittava reuna on hiukan irti vedestä ja takareuna 5-10 cm venen alla. Tuo simulaatio kertoo hyvin millainen voima tulee tunnelin yhdestä suuaukosta. Voin kertoa, että voima on n. 50 N eli 5 kg. Tuon sitten kertoo kahdella niin saa suuruusluokan vastuksesta, joka siis on 10-20% lisäys kokonaisvastukseen 6 kn vauhdissa.

Vastuksen lisääntyminen 10-20% ei tiputa vauhtia läheskään yhtä paljon. Koneella samaa vauhtia ajettaessa kulutus kylläkin kasvaa tuon verran, mutta pidettäessä kierrokset samana kuin ennen, vauhti tippuu ehkä 5% eli 0,3 kn. Purjeillakin ero on helposti samaa luokkaa. Molemmat jäänee huomaamatta useimmilta ja saman saa aikaiseksi myös likaisella pohjalla.

Kiinteä 3-lapainen potkuri jarruttaa vielä enemmän ja sitäkään moni ei huomaa, mutta sitten kyllä ihmetellään kun vene ei kuljekkaan.

2008 messuilla pisti silmään yksi n. 40-jalkainen vene, jossa keulapotkuri oli melko takana. Tästä kohtaa veneen muoto oli jo sellainen, että potkuritunnelin suuaukko ei ollut enää lainkaan edellisen ämpäriesimerkin kaltainen vaan muodosti pitkulaisen "kourun". Tuon uskoisin jarruttavan jo moninkertaisesti aiempaan esimerkkiin nähden.

Lue lisää

pienet ämpärit? 20 cm halkaisija, no ämpärit veneen mukaan. Mutta et ole huomiloinut, että modernissa keulapotkurin tunnelissa on etureuna korotettu ulos, joten ämpäriesimerkki kusee erityisesti.

Lisäksi, mulla on veneessä keulapotkuri, rullaiso ja kiinteä 3-lapainen potkuri (hankin viimekesänä 2-lapaisen tilalle). Vene on siis 11,5 m pitkä. Tällä palstalla väitetään noiden jokaisen vähentävän nopeutta välillä 0,3 solmua ja välillä jopa somun. No, potkurin vaihtoa 3-laipaiseen ei purjehtiessa huoma ollenkaan. Lisäksi saan veneelläni purjeilla jo kevyekössä tuulessa saman nopeuden, mitä koneella ajettaessa. Normaalisti ajan melko peinillä kierroksilla noin 6,5 solmua. Vähän tuulen yltyessä saan keskinopeudeksi helposti 7 - 7,5 solmua. En todellakaan usko, että vaihtamalla taittuvalapisen potkurin, perinteisen ison ja tukkimalla keulapotkurin tunnelin veneen nopeus nousisi 0,9 - 3 somua noista lukemista. 260 pitkän kumiveneen hinaamisen olen havainnut vähentävän nopeutta kevyessä kelissä noin 0,1-0,2 solmua. Toisaalta olen vetänyt kumivenettä veneeni perässä ja saanut 70 Nm keskinopeudeksi tasan 7 solmua. Pienemmissä venissä vaikutus vamaan on isompi, mutta kyllä jarruttavaa vaikutusta liioitellaa tällä palstalla todella paljon.

on niin turhaa... kirjoitti:

kyllä vesisuihkuissa löytyy työntövoimaa. Kysymys on tarvittavan voiman määrästä ja uuden teknologian soveltamisesta huviveneisiin.
http://www.rina.org.uk/waterjet

Lue lisää

puhut? Olenhan jo pariin otteeseen todennut, että vesisuihku on mielenkiintoinen, muttei vielä ehkä täsyin valmis. Tottakai vesisuhkussa on voimaa. Olehan toki vesijetillä ajanut ja vesisuikua käytetään myös monissa isompin veneiden vetolaitteissa. Niiden halkaisija ei vain ole 30 - 45 mm, taitaa olla paljon suurempi. Uskonkin, että vesisukuistakin tulee vielä käyttökelpoisia ja tehokkaampia ratkaisuja.

sulla... kirjoitti:

pienet ämpärit? 20 cm halkaisija, no ämpärit veneen mukaan. Mutta et ole huomiloinut, että modernissa keulapotkurin tunnelissa on etureuna korotettu ulos, joten ämpäriesimerkki kusee erityisesti.

Lisäksi, mulla on veneessä keulapotkuri, rullaiso ja kiinteä 3-lapainen potkuri (hankin viimekesänä 2-lapaisen tilalle). Vene on siis 11,5 m pitkä. Tällä palstalla väitetään noiden jokaisen vähentävän nopeutta välillä 0,3 solmua ja välillä jopa somun. No, potkurin vaihtoa 3-laipaiseen ei purjehtiessa huoma ollenkaan. Lisäksi saan veneelläni purjeilla jo kevyekössä tuulessa saman nopeuden, mitä koneella ajettaessa. Normaalisti ajan melko peinillä kierroksilla noin 6,5 solmua. Vähän tuulen yltyessä saan keskinopeudeksi helposti 7 - 7,5 solmua. En todellakaan usko, että vaihtamalla taittuvalapisen potkurin, perinteisen ison ja tukkimalla keulapotkurin tunnelin veneen nopeus nousisi 0,9 - 3 somua noista lukemista. 260 pitkän kumiveneen hinaamisen olen havainnut vähentävän nopeutta kevyessä kelissä noin 0,1-0,2 solmua. Toisaalta olen vetänyt kumivenettä veneeni perässä ja saanut 70 Nm keskinopeudeksi tasan 7 solmua. Pienemmissä venissä vaikutus vamaan on isompi, mutta kyllä jarruttavaa vaikutusta liioitellaa tällä palstalla todella paljon.

Lue lisää

Ämpäreitä on eri kokoisia, mutta suuruusluokka on sama kuin keulapotkurilla. Ei auta hirveästi mitkään etureunan korotukset ja useimmissa tuota ei edes ole.

Siis vaihdoitko kiinteästä vai taittolapaisesta 2-lapaisesta kiinteään 3-lapaiseen? Jos jälkimmäinen, ero on varsin selkeästi havaittavissa keveyillä tuulilla ja aina luovilla. Tietysti ilman vertailukohdetta saattaa jäädä huomaamatta, kun puuttuvan vauhdin voi hakea ajamalla muutaman asteen alemmaksi.

Aika utopistinen yhdistelmä on kyllä 11,5 m pitkä vene keulapotkurilla, kiinteällä 3-lapaisella potkurilla ja rullaisolla helposti 7-7,5 kn keskinopeus. Vertailun vuoksi ennätysnopeassa Suursaarikisassa 2008 nopein vene, Swan 45, purjehti keskinopeudella 7,7 kn ja nopeimmat 11,5 m veneet jäivät 6,7 kn keskinopeuteen.

Juu olen minäkin kerran purjehtinut 8 m veneellä 8 kn keskinopeudella Björkön edustalta Hangon edustalle. Spinnulla ~12 m/s tuulessa koko matka. Silti helposti ei yli 6 kn keskinopeuksiin pääse ja viime kesän 4 viikon reissulla meni kaksi venettä ohi.

Silloin kun keskinopeus on suuri (= tuulee ainakin 6 m/s JA tuuli on sivulta, 60-120 astetta), on jarruttavien tekijöiden vaikutus pienehkö.

Kokeileppa mennä joskus kisoihin, niin huomaat kuinka paljon jäät tuolla varustuksella vastaville veneille ilman keulapotkuria, kiinteää potkuria ja rullaisoa.

"oikeat" työntövo... kirjoitti:

Anna jotain faktaa. Nyt juttusi on pelkkää motkottamista. Katsoitko vetuksen laskentakaavaa, jossa huomioitiin myös tuulen paine? Se 55 kgf oli 8-12.5 m veneelle ja esimerkkilaskelmassa tuuleksi oli oletettu 5 beauf.
Kerro mikä on oman laskelmasi tulos.
Vesisuihkusysteemissä työntövoima oli ad 120 kgf.

Jos Vetukset ovat "surkeita" keulapotkureita, minkälaisia ovat muiden vastaavien keulapotkureiden työntövoimat? Käytä samoja voiman yksiköitä vertailua varten, kun vastaat.

Lue lisää

Meikäläisellä on 55 kgf:n vetuksen potkuri keulassa 12m ja 8tn teräsveneessä. Tyynellä toimii mutta esim 5m/s tuulella alkaa olla jo yhtä tyhjän kanssa.
Tekisi kovasti mieli asennuttaa tehokkaampi potkuri tilalle mutta sitten menis tunneli remonttiin ja sehän sitten jo maksaakin.

Joakim kirjoitti:

Ämpäreitä on eri kokoisia, mutta suuruusluokka on sama kuin keulapotkurilla. Ei auta hirveästi mitkään etureunan korotukset ja useimmissa tuota ei edes ole.

Siis vaihdoitko kiinteästä vai taittolapaisesta 2-lapaisesta kiinteään 3-lapaiseen? Jos jälkimmäinen, ero on varsin selkeästi havaittavissa keveyillä tuulilla ja aina luovilla. Tietysti ilman vertailukohdetta saattaa jäädä huomaamatta, kun puuttuvan vauhdin voi hakea ajamalla muutaman asteen alemmaksi.

Aika utopistinen yhdistelmä on kyllä 11,5 m pitkä vene keulapotkurilla, kiinteällä 3-lapaisella potkurilla ja rullaisolla helposti 7-7,5 kn keskinopeus. Vertailun vuoksi ennätysnopeassa Suursaarikisassa 2008 nopein vene, Swan 45, purjehti keskinopeudella 7,7 kn ja nopeimmat 11,5 m veneet jäivät 6,7 kn keskinopeuteen.

Juu olen minäkin kerran purjehtinut 8 m veneellä 8 kn keskinopeudella Björkön edustalta Hangon edustalle. Spinnulla ~12 m/s tuulessa koko matka. Silti helposti ei yli 6 kn keskinopeuksiin pääse ja viime kesän 4 viikon reissulla meni kaksi venettä ohi.

Silloin kun keskinopeus on suuri (= tuulee ainakin 6 m/s JA tuuli on sivulta, 60-120 astetta), on jarruttavien tekijöiden vaikutus pienehkö.

Kokeileppa mennä joskus kisoihin, niin huomaat kuinka paljon jäät tuolla varustuksella vastaville veneille ilman keulapotkuria, kiinteää potkuria ja rullaisoa.

Lue lisää

kryssillä ei saada tuota keskinopeutta, mutta vaihtelevissa olosuhteissa kyllä.

Muuten ämpärivertauksesi ontuu pahasti. Sillä, normaalin ämpärin sisähalkaisja on 25 cm (kävin autotallissa mittaamassa) ja keulapotkurin 18 cm. Merkittävä ero aukon pinta-alassa. Lisäksi ämpärissä on pohja. Keulapotkurin tunnelista vesi virtaa läpi. Lisäksi keulapotkurin tunneli ei purjeveneessä nouse puolittain vedestä. Todellisuudesa en usko tuollaisen 18 cm reiän jarruttavan ollenkaan 11,5 m veneessä. Väitä mitä haluat, mutta näin on.

Itselläni oli aikaisemmin saman mittainen (11,5 m) skandi. "Taifuunissa" saimme keskinopeudeksi 6,5 kn, muutoin 6,3 ylittäminen tuntui ylivoimaiselta. Nykyinen veneeni on osoittautunut todella paljon nopeammaksi. Jos vähän pääsee laskemaan tuulesta, ei 7 kn saavuttaminen ole mitään. Paras saavutus on tosiaan 7,5 kn keskinopeus n. 35 Nm matkalla. Tästä pieni osa melko tiukkaan tuuleen nostoa ja loppumatka n. 5 Nm pelkällä isolla täys myötäiseen kapeasssa salmessa. Arvostukseni vanhoja skandeja kohtaan on romahtanut purjehdusominaisuuksien suhteen. Mutta kyllä meistäkin mentiin ohi viimekesänäkin vain jalkaa suuremmalla venellä. Eikä ollut skandi vaan ranskalainen...

tai ei... kirjoitti:

kryssillä ei saada tuota keskinopeutta, mutta vaihtelevissa olosuhteissa kyllä.

Muuten ämpärivertauksesi ontuu pahasti. Sillä, normaalin ämpärin sisähalkaisja on 25 cm (kävin autotallissa mittaamassa) ja keulapotkurin 18 cm. Merkittävä ero aukon pinta-alassa. Lisäksi ämpärissä on pohja. Keulapotkurin tunnelista vesi virtaa läpi. Lisäksi keulapotkurin tunneli ei purjeveneessä nouse puolittain vedestä. Todellisuudesa en usko tuollaisen 18 cm reiän jarruttavan ollenkaan 11,5 m veneessä. Väitä mitä haluat, mutta näin on.

Itselläni oli aikaisemmin saman mittainen (11,5 m) skandi. "Taifuunissa" saimme keskinopeudeksi 6,5 kn, muutoin 6,3 ylittäminen tuntui ylivoimaiselta. Nykyinen veneeni on osoittautunut todella paljon nopeammaksi. Jos vähän pääsee laskemaan tuulesta, ei 7 kn saavuttaminen ole mitään. Paras saavutus on tosiaan 7,5 kn keskinopeus n. 35 Nm matkalla. Tästä pieni osa melko tiukkaan tuuleen nostoa ja loppumatka n. 5 Nm pelkällä isolla täys myötäiseen kapeasssa salmessa. Arvostukseni vanhoja skandeja kohtaan on romahtanut purjehdusominaisuuksien suhteen. Mutta kyllä meistäkin mentiin ohi viimekesänäkin vain jalkaa suuremmalla venellä. Eikä ollut skandi vaan ranskalainen...

Lue lisää

mainitsematta, että kunnon rullaiso on itseasiassa erittäin hyvä. Pystylatat ja ahvenselkä ja sopivasti muotoa. Ei kannata tuomita ilman parempaa tuntemusta. Yleensä vaan näkee aivan litteitä ilman minkäänlaista ahvenselkää olevia peruspurjeita. Muutos täsäkin on varmaan tulossa kovaa vauhtia.

tai ei... kirjoitti:

kryssillä ei saada tuota keskinopeutta, mutta vaihtelevissa olosuhteissa kyllä.

Muuten ämpärivertauksesi ontuu pahasti. Sillä, normaalin ämpärin sisähalkaisja on 25 cm (kävin autotallissa mittaamassa) ja keulapotkurin 18 cm. Merkittävä ero aukon pinta-alassa. Lisäksi ämpärissä on pohja. Keulapotkurin tunnelista vesi virtaa läpi. Lisäksi keulapotkurin tunneli ei purjeveneessä nouse puolittain vedestä. Todellisuudesa en usko tuollaisen 18 cm reiän jarruttavan ollenkaan 11,5 m veneessä. Väitä mitä haluat, mutta näin on.

Itselläni oli aikaisemmin saman mittainen (11,5 m) skandi. "Taifuunissa" saimme keskinopeudeksi 6,5 kn, muutoin 6,3 ylittäminen tuntui ylivoimaiselta. Nykyinen veneeni on osoittautunut todella paljon nopeammaksi. Jos vähän pääsee laskemaan tuulesta, ei 7 kn saavuttaminen ole mitään. Paras saavutus on tosiaan 7,5 kn keskinopeus n. 35 Nm matkalla. Tästä pieni osa melko tiukkaan tuuleen nostoa ja loppumatka n. 5 Nm pelkällä isolla täys myötäiseen kapeasssa salmessa. Arvostukseni vanhoja skandeja kohtaan on romahtanut purjehdusominaisuuksien suhteen. Mutta kyllä meistäkin mentiin ohi viimekesänäkin vain jalkaa suuremmalla venellä. Eikä ollut skandi vaan ranskalainen...

Lue lisää

..purjehdusominaisuuksilla ja -vauhdilla? Eikö skandeilla ole tarkoitettu kaikkia Fennoskandiassa valmistettuja veneitä? Vai onko käsite nyt rajattu johonkin tiettyyn venetyyppiin ja kokoon?

Mielestäni "skandeja" ovat myös vanhat puuveneluokat kuten Hai, Folkkari, Viking, 6mR, 8mR, 5,5 jne. Jos kysymys on vain lasikuituveneistä, "vanhoja skandeja" ovat mm. Suomessa rakennetut Antillat 30 ja 36, S&S Swanit 36-jalkaisista 65-jalkaisiin ja Balticit (ennen Baltic teki myös pieniä 33-jalkaisia. Nyt pienin on 45-jalkainen, sekin vain erikoistilauksesta, suurin 170 ft). Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on rakennettu monen tyyppisiä ja kokoisia veneitä, raasereita ja cruisereita.
Mistä siis on kysymys, kun kerrot skandien heikoista purjehdusominaisuuksista? Eikö olisi fiksumpaa rajata väitteet vaikka venetyyppiin tai edes kokoon? Nythän juttu on lähinnä lapsellista höpöttämistä siitä, että veneen vauhti riippuisi rakennuspaikan sijainnista.

Se, että 35 nm matkalla olet saavuttanut 7.5kn keskinopeuden 11.5 m pituisella veneelläsi ei mielestäni osoita oikein mitään muuta kuin, että kyseisenä päivänä sattui olemaan navakka tuuli. Yhtä hyvin voisin puolestani päätellä, että vanhat skandit ovat nopeampia kuin sinun uusi keulapotkuriveneesi, koska Visby-Utö (170 mpk) meni omalla vanhalla 36-jalkaisella skandillani 20 tunnissa eli keskinopeuteni oli 8.5kn. Siis "vanhat skandit" olisivat solmua nopeampia kuin uudet Fennoskandian ulkopuolella valmistetut keulapotkuriveneet - niinkö pitäisi päätellä?

".. kyllä meistäkin mentiin ohi viimekesänäkin vain jalkaa suuremmalla venellä. Eikä ollut skandi vaan ranskalainen..."
Jos olet noin kilpailuhenkinen etkö haluaisi mittailla veneesi vauhtiresursseja osallistumalla kisoihin. Niissä olosuhteet ovat kaikille samoja ja siksi veneitä (ja osaamista) on helppo vertailla toisiinsa.

tai ei... kirjoitti:

kryssillä ei saada tuota keskinopeutta, mutta vaihtelevissa olosuhteissa kyllä.

Muuten ämpärivertauksesi ontuu pahasti. Sillä, normaalin ämpärin sisähalkaisja on 25 cm (kävin autotallissa mittaamassa) ja keulapotkurin 18 cm. Merkittävä ero aukon pinta-alassa. Lisäksi ämpärissä on pohja. Keulapotkurin tunnelista vesi virtaa läpi. Lisäksi keulapotkurin tunneli ei purjeveneessä nouse puolittain vedestä. Todellisuudesa en usko tuollaisen 18 cm reiän jarruttavan ollenkaan 11,5 m veneessä. Väitä mitä haluat, mutta näin on.

Itselläni oli aikaisemmin saman mittainen (11,5 m) skandi. "Taifuunissa" saimme keskinopeudeksi 6,5 kn, muutoin 6,3 ylittäminen tuntui ylivoimaiselta. Nykyinen veneeni on osoittautunut todella paljon nopeammaksi. Jos vähän pääsee laskemaan tuulesta, ei 7 kn saavuttaminen ole mitään. Paras saavutus on tosiaan 7,5 kn keskinopeus n. 35 Nm matkalla. Tästä pieni osa melko tiukkaan tuuleen nostoa ja loppumatka n. 5 Nm pelkällä isolla täys myötäiseen kapeasssa salmessa. Arvostukseni vanhoja skandeja kohtaan on romahtanut purjehdusominaisuuksien suhteen. Mutta kyllä meistäkin mentiin ohi viimekesänäkin vain jalkaa suuremmalla venellä. Eikä ollut skandi vaan ranskalainen...

Lue lisää

On aika eri asia puhua "keskinopeudeksi helposti", kuin "paras saavutus". Jälkimmäistä en lainkaan epäile, mutta ensimmäistä kylläkin. Kryssillä jäät taatusti alle 5 solmun keskinopeuteen (siis kartalta mitattuun suoraan matkaan laskettuna) oli tuuli mikä tahansa. Lähes suoralla lenssilläkin pitää tuulta olla vähintään 8 m/s, jotta 7 kn toteutuu edes spinnulla. Sitten kun lasketaan keskinopeus A->B kaikkine manöövereineen on tulos paljon huonompi kuin se hetkellinen hyvä nopeus.

Kuten sanoin ämpäreitä ja keulapotkureita on erilaisia, mutta suuruusluokka on sama. Ämpärin pohjalla ei juuri ole vaikutusta, koska pohja on ylöspäin ja ämpärin reuna vain viistää vettä. Voit leikata sen pois ja uusia testin.

Ei keulapotkuritunnelin läpi mitään mene, koska vettä pyrkii samalla tavalla sisään molemmista päistä, ellei sitten vene ole niin kallellaan, että toinen pää on ilmassa. Jos et halua uskoa, että jarruttaa, se on sinun ongelmasi. Muista kertoa se myös niille hörhöille, jotka suunnittelevat ja ostavat pohjan alle työntyviä keulapotkureita.

Skandeja on monenlaisia, kuten myös ranskalaisia ja saksalaisia. Tuskin veneesi on nopeampi kuin vaikkapa FG39 80-luvulta, puhumattakaan nykyisistä Arcona/FG/X/Finn Flyereista.

Rullaisoon tietysti saa pystylatat tai ehkä myös rullautuvat vaakalatat, muttei se silti ole normaalin hyvä ison veroinen. Avotuulilla ero ei ole suuri, jos pinta-ala saadaan samaksi, mutta kryssillä jo varsin merkittävä. Lisäksi painava masto vähentää veneen vakavuutta ja rullasysteemin takia mastoa ei voi taivuttaa muodun säätämiseksi.

Meistä ohi menneet kaksi venettä olivat molemmat 10 jalkaa isompia. Toinen niistä meni niukasti ohi spinnulla, kun meillä ei ollut spinnua.

tai ei... kirjoitti:

kryssillä ei saada tuota keskinopeutta, mutta vaihtelevissa olosuhteissa kyllä.

Muuten ämpärivertauksesi ontuu pahasti. Sillä, normaalin ämpärin sisähalkaisja on 25 cm (kävin autotallissa mittaamassa) ja keulapotkurin 18 cm. Merkittävä ero aukon pinta-alassa. Lisäksi ämpärissä on pohja. Keulapotkurin tunnelista vesi virtaa läpi. Lisäksi keulapotkurin tunneli ei purjeveneessä nouse puolittain vedestä. Todellisuudesa en usko tuollaisen 18 cm reiän jarruttavan ollenkaan 11,5 m veneessä. Väitä mitä haluat, mutta näin on.

Itselläni oli aikaisemmin saman mittainen (11,5 m) skandi. "Taifuunissa" saimme keskinopeudeksi 6,5 kn, muutoin 6,3 ylittäminen tuntui ylivoimaiselta. Nykyinen veneeni on osoittautunut todella paljon nopeammaksi. Jos vähän pääsee laskemaan tuulesta, ei 7 kn saavuttaminen ole mitään. Paras saavutus on tosiaan 7,5 kn keskinopeus n. 35 Nm matkalla. Tästä pieni osa melko tiukkaan tuuleen nostoa ja loppumatka n. 5 Nm pelkällä isolla täys myötäiseen kapeasssa salmessa. Arvostukseni vanhoja skandeja kohtaan on romahtanut purjehdusominaisuuksien suhteen. Mutta kyllä meistäkin mentiin ohi viimekesänäkin vain jalkaa suuremmalla venellä. Eikä ollut skandi vaan ranskalainen...

Lue lisää

Pannaanpas ensin nuo ennätykset paremmaksi vanhalla skandilla. Tarvittiin vain 60-luvulla suunniteltu kuusimetrinen skandi ja kartalta mitatulle 25 mpk matkalle saatiin 7,3 kts keskinopeus, revi siitä.

Nyt on 10,5 m vene, vanha skandi sekin. Ihan polaarien mukaan 7 solmua menee rikki helposti kaikilla tuulensuunnilla, myös tiukalla kryssillä. Pääosin kovassa myötätuulessa pelkällä genualla ajettu yli 30 mpk matkan keskinopeus on 8,3 kts. Jos käyttää pidemmän ajan keskiarvona viittä solmua, toteutuvat reittisuunnitelmat kohtalaisen hyvin. Lomapurjehduksilla on tainnut yksi vene mennä ohi parin viimeisen vuoden kuluessa. Se tapahtui 8 m/s sivutuulessa ja ohittaja oli pari metriä pidempi ja kaiken lisäksi niitä B-veneitä. Kilpailuissa tosin jostain syystä pinkovat välillä pienemmätkin ohi, tietyissä oloissa paljonkin pienemmät. Ennätykset ovat todella niitä poikkeustapauksia ja normaali meno jotain muuta. Muutamalla yksittäisellä luvulla voi koittaa todistella mitä puutaheinää hyvänsä. Suunnittelijan tai veistämön kotimaasta riipuvan vaikutuksen veneen suorituskykyyn uskon sinä päivänä kun joku tekee kattavan polaarien vertailun ja löytää tilastollisesti merkitseviä eroja.

Liekö vika siinä, että vene on niitä kehnoja skandeja, kun 2-lapaisen taittolapapotkurin pysäyttäminen saa lokissa näkyvän muutoksen aikaan. Ja missä ovat ne hyvin vetävät rullaisot, ikinä ei sellaista ole vesillä näkynyt. Mikähän siinä oikein on, kun pätevästi mitatut tulokset eivät pädekään kaikkiin veneisiin? Jos usko on vahva, eivät kai sitten mittaustulokset kuitenkaan pidä paikkaansa. Eihän sinällään ole harvinaista, että tutkimustulokset ja perinteisesti totuutena pidetyt uskomukset menevät pahasti ristiin, kumpia silloin uskoa? En ole ennenkään läheskään kaikkia täällä uskomuksiaan kirjoittelevia ottanut kovin vakavsti, joten eipä päässyt arvostukseni ketään tai mitään kohtaan romahtamaan.

opetella kirjoitti:

Pannaanpas ensin nuo ennätykset paremmaksi vanhalla skandilla. Tarvittiin vain 60-luvulla suunniteltu kuusimetrinen skandi ja kartalta mitatulle 25 mpk matkalle saatiin 7,3 kts keskinopeus, revi siitä.

Nyt on 10,5 m vene, vanha skandi sekin. Ihan polaarien mukaan 7 solmua menee rikki helposti kaikilla tuulensuunnilla, myös tiukalla kryssillä. Pääosin kovassa myötätuulessa pelkällä genualla ajettu yli 30 mpk matkan keskinopeus on 8,3 kts. Jos käyttää pidemmän ajan keskiarvona viittä solmua, toteutuvat reittisuunnitelmat kohtalaisen hyvin. Lomapurjehduksilla on tainnut yksi vene mennä ohi parin viimeisen vuoden kuluessa. Se tapahtui 8 m/s sivutuulessa ja ohittaja oli pari metriä pidempi ja kaiken lisäksi niitä B-veneitä. Kilpailuissa tosin jostain syystä pinkovat välillä pienemmätkin ohi, tietyissä oloissa paljonkin pienemmät. Ennätykset ovat todella niitä poikkeustapauksia ja normaali meno jotain muuta. Muutamalla yksittäisellä luvulla voi koittaa todistella mitä puutaheinää hyvänsä. Suunnittelijan tai veistämön kotimaasta riipuvan vaikutuksen veneen suorituskykyyn uskon sinä päivänä kun joku tekee kattavan polaarien vertailun ja löytää tilastollisesti merkitseviä eroja.

Liekö vika siinä, että vene on niitä kehnoja skandeja, kun 2-lapaisen taittolapapotkurin pysäyttäminen saa lokissa näkyvän muutoksen aikaan. Ja missä ovat ne hyvin vetävät rullaisot, ikinä ei sellaista ole vesillä näkynyt. Mikähän siinä oikein on, kun pätevästi mitatut tulokset eivät pädekään kaikkiin veneisiin? Jos usko on vahva, eivät kai sitten mittaustulokset kuitenkaan pidä paikkaansa. Eihän sinällään ole harvinaista, että tutkimustulokset ja perinteisesti totuutena pidetyt uskomukset menevät pahasti ristiin, kumpia silloin uskoa? En ole ennenkään läheskään kaikkia täällä uskomuksiaan kirjoittelevia ottanut kovin vakavsti, joten eipä päässyt arvostukseni ketään tai mitään kohtaan romahtamaan.

Lue lisää

asia kovasti moniin. No, pointtihan on tietysti siinä, että en kauheasti stressaa veneen vauhdin suhteen. Toki trimmaan purjeita tarpeen vaatiessa, mutta muutoin kyllä aika lunkilla asenteella. Spinnua ei edes ole eikä tule. Genaakkeria olen harkinnut.

Rullaiso sopii erinomaisesti toppirikiseen veneeseen. Perinteisen ison trimmattavuus, koko ja muoto eivät juri muutu miksikään rullaison myötä. Osatakilainen onkin sitten jo eri juttu.

Kovaan myötäiseen kyllä pienelläkin veneellä pääsee. Tiedän kokemuksesta. Mutta vaikka tuollainen 70-100 NM matka autopilotin ohjaamana onkin toinen juttu.

Ainahan sittä voi kehua retostella. Itsekkin olen jättänyt Omega 42:n kelissä, jossa spinnu juuri ja juuri pysyi ylhäällä, vene oli Inferno 26.

Ai niin vielä siitä keulapotkurin tunnelista. Kryssillä veneen ollessa kallellaan vesi virtaa tunnelista läpi. Myötäisellä tai sivutuulella ei vamaankaan virtaa, mutta ei ole merkitystäkään. Alaslasketavat potkuri sopivat veneisiin, joissa keula on niin pinnassa, ettei mahdollista keulapotkurin asentamista riittävän eteen.

tuo Skandi.... kirjoitti:

asia kovasti moniin. No, pointtihan on tietysti siinä, että en kauheasti stressaa veneen vauhdin suhteen. Toki trimmaan purjeita tarpeen vaatiessa, mutta muutoin kyllä aika lunkilla asenteella. Spinnua ei edes ole eikä tule. Genaakkeria olen harkinnut.

Rullaiso sopii erinomaisesti toppirikiseen veneeseen. Perinteisen ison trimmattavuus, koko ja muoto eivät juri muutu miksikään rullaison myötä. Osatakilainen onkin sitten jo eri juttu.

Kovaan myötäiseen kyllä pienelläkin veneellä pääsee. Tiedän kokemuksesta. Mutta vaikka tuollainen 70-100 NM matka autopilotin ohjaamana onkin toinen juttu.

Ainahan sittä voi kehua retostella. Itsekkin olen jättänyt Omega 42:n kelissä, jossa spinnu juuri ja juuri pysyi ylhäällä, vene oli Inferno 26.

Ai niin vielä siitä keulapotkurin tunnelista. Kryssillä veneen ollessa kallellaan vesi virtaa tunnelista läpi. Myötäisellä tai sivutuulella ei vamaankaan virtaa, mutta ei ole merkitystäkään. Alaslasketavat potkuri sopivat veneisiin, joissa keula on niin pinnassa, ettei mahdollista keulapotkurin asentamista riittävän eteen.

Lue lisää

"Kovaan myötäiseen kyllä pienelläkin veneellä pääsee. Tiedän kokemuksesta. Mutta vaikka tuollainen 70-100 NM matka autopilotin ohjaamana onkin toinen juttu".

Mitä tahdoit sanoa? Miten autopilotti liittyy juoneen?

Sinulla on kumman negatiivinen asenne spinnuun? Ehkä se kuvastaa jotain samoin kuin rullaison ja keulapotkurin haittapuolien väheksyminen?

"toisesta jutusta... kirjoitti:

"Kovaan myötäiseen kyllä pienelläkin veneellä pääsee. Tiedän kokemuksesta. Mutta vaikka tuollainen 70-100 NM matka autopilotin ohjaamana onkin toinen juttu".

Mitä tahdoit sanoa? Miten autopilotti liittyy juoneen?

Sinulla on kumman negatiivinen asenne spinnuun? Ehkä se kuvastaa jotain samoin kuin rullaison ja keulapotkurin haittapuolien väheksyminen?

Lue lisää

Onhan minulla kokemusta esim. Inferno 26:sta. Kevyenä tasapohjaisena ja suurella purjealalla verustettuna ei tarvinnut niin hirveän kova keli olla, kun isommat olivat poikkeuksetta vastaantulijoita. Miten sitten tuo autopilotti liittyy juttuun? No, autopilotilla pitkää matkaa tehtäessä ei aina venettä tule trimmattua vauhdin optimoimikseksi vaan pikemminkin sitten, että meno on mukavaa. On vähän eri juttu vetää miehistön kanssa 100 NM legi koko ajan venettä trimmaten ja käsin ohjaten, kuin perhemiehistöllä käytännössä yksin purjehtien autopilotin ohjatessa. Välillä jopa 15 min. torkkuja ottaen ja silti tehdä 7 solmun keskinopeus. Tuolloin vielä ensimmäiset 10-12 NM ajettiin koneella 6,5 kn. No, se siitä.

Ei minulla ole negatiivinen asenne spinnuun. Mistä niin päättelit? On ollut aikaisemmin joka veneessä spinnu. Nyt ei ole, enkä ole edes harkinnut sen hankkimista. Etu verrattuna Genaakkeriin on mielestäni niin pieni. Lisäksi matkapurjehduksessa sillä on vähän käyttöä, ainakin meillä. Käsittely yksin on kuitenkin hankalaa. Olit toki sukassa.

Tosiasiassa rullaiso matkapurjehduksessa ainakin meidän kohdalla on lisännyt purjehtimista merkittävästi. Sen käsittely on niin helppoa. Eikä tarvitse ajaa koneella purje ylhäällä, niin kuin näkee monesti tehtävän. Muutenkin saatiin edelliseen skandiin niin paljon vauthia lisää, etten todellakaan usko esim. keulapotkurin vaikuttavan venevauhtiin ollenkaan.

vielä... kirjoitti:

Onhan minulla kokemusta esim. Inferno 26:sta. Kevyenä tasapohjaisena ja suurella purjealalla verustettuna ei tarvinnut niin hirveän kova keli olla, kun isommat olivat poikkeuksetta vastaantulijoita. Miten sitten tuo autopilotti liittyy juttuun? No, autopilotilla pitkää matkaa tehtäessä ei aina venettä tule trimmattua vauhdin optimoimikseksi vaan pikemminkin sitten, että meno on mukavaa. On vähän eri juttu vetää miehistön kanssa 100 NM legi koko ajan venettä trimmaten ja käsin ohjaten, kuin perhemiehistöllä käytännössä yksin purjehtien autopilotin ohjatessa. Välillä jopa 15 min. torkkuja ottaen ja silti tehdä 7 solmun keskinopeus. Tuolloin vielä ensimmäiset 10-12 NM ajettiin koneella 6,5 kn. No, se siitä.

Ei minulla ole negatiivinen asenne spinnuun. Mistä niin päättelit? On ollut aikaisemmin joka veneessä spinnu. Nyt ei ole, enkä ole edes harkinnut sen hankkimista. Etu verrattuna Genaakkeriin on mielestäni niin pieni. Lisäksi matkapurjehduksessa sillä on vähän käyttöä, ainakin meillä. Käsittely yksin on kuitenkin hankalaa. Olit toki sukassa.

Tosiasiassa rullaiso matkapurjehduksessa ainakin meidän kohdalla on lisännyt purjehtimista merkittävästi. Sen käsittely on niin helppoa. Eikä tarvitse ajaa koneella purje ylhäällä, niin kuin näkee monesti tehtävän. Muutenkin saatiin edelliseen skandiin niin paljon vauthia lisää, etten todellakaan usko esim. keulapotkurin vaikuttavan venevauhtiin ollenkaan.

Lue lisää

Jostain syystä minulla on sellainen kokemus, että paras trimmi on sekä nopein että mukavin. Jos nopeinta trimmiä ei voi tehdä, miten sitten voi tehdä mukavamman? Se, että matkaa tehdessä trimmiä ei jaksa tarkastaa yhtä usein, on toinen juttu.

vielä... kirjoitti:

Onhan minulla kokemusta esim. Inferno 26:sta. Kevyenä tasapohjaisena ja suurella purjealalla verustettuna ei tarvinnut niin hirveän kova keli olla, kun isommat olivat poikkeuksetta vastaantulijoita. Miten sitten tuo autopilotti liittyy juttuun? No, autopilotilla pitkää matkaa tehtäessä ei aina venettä tule trimmattua vauhdin optimoimikseksi vaan pikemminkin sitten, että meno on mukavaa. On vähän eri juttu vetää miehistön kanssa 100 NM legi koko ajan venettä trimmaten ja käsin ohjaten, kuin perhemiehistöllä käytännössä yksin purjehtien autopilotin ohjatessa. Välillä jopa 15 min. torkkuja ottaen ja silti tehdä 7 solmun keskinopeus. Tuolloin vielä ensimmäiset 10-12 NM ajettiin koneella 6,5 kn. No, se siitä.

Ei minulla ole negatiivinen asenne spinnuun. Mistä niin päättelit? On ollut aikaisemmin joka veneessä spinnu. Nyt ei ole, enkä ole edes harkinnut sen hankkimista. Etu verrattuna Genaakkeriin on mielestäni niin pieni. Lisäksi matkapurjehduksessa sillä on vähän käyttöä, ainakin meillä. Käsittely yksin on kuitenkin hankalaa. Olit toki sukassa.

Tosiasiassa rullaiso matkapurjehduksessa ainakin meidän kohdalla on lisännyt purjehtimista merkittävästi. Sen käsittely on niin helppoa. Eikä tarvitse ajaa koneella purje ylhäällä, niin kuin näkee monesti tehtävän. Muutenkin saatiin edelliseen skandiin niin paljon vauthia lisää, etten todellakaan usko esim. keulapotkurin vaikuttavan venevauhtiin ollenkaan.

Lue lisää

Minusta spinnu on oikean hyvä purje matkapurjehduksessa. Käytän sitä merten ylityksissä, jos on kevyt lenssi. Autopilotti ohjaa silloinkin. Genaakkerin käyttö on omassa veneessäni jäänyt spinnua vähäisemmäksi, vaikka molemmat on mukana.

En vieläkään ymmärtänyt autopilottijuttuasi. Kovassa lenssissä autopilotilla tai tuuliperäsimellä ajaessa vene surffaa ja vauhti pysyy siinä missä käsiohjauksellakin. Selvähän se on, että usean vuorokauden avomerilegeillä täytyy huolehtia nukkumisesta. Kuvaamasi 15 min torkut ovat itselleni liian lyhyet ja johtavat univelkaan jo parin vrk:n kuluttua.

Purjeita on helppo trimmata yksinään purjehtiessakin, kun autopilotin tai tuuliperäsimen ansiosta ei tarvitse keskittyä pelkästään ohjailuun.

Rullaisoa en aio hankkia, koska olen tyytyväinen tavanomaiseen pikareivisysteemiini ja laakeroituihin ratsastajiin. Reivaus onnistuu hyvin täysmyötäiselläkin. Siksi en ymmärrä miten rullaiso omassa veneessäni voisi lisätä mitään muuta kuin kustannuksia, rikin painoa ja vikamahdollisuuksia. Rullagenua veneessäni sentään on, mutta välistaagin kryssi- ja myrskyfokka on silti pistoolihakasilla - mitä yksinkertaisempi järjestelmä sitä vähemmän vikamahdollisuuksia.

Koska matkapurjehduksessani pääpaino on purjehduksessa eikä ankkurointi tai satamamanööverit ole koskaan olleet erityinen ongelma, en keksi syytä heikentää veneeni ominaisuuksia keulapotkuritunnelilla.

Näin erilaisia käsitykset samoista asioista voivat olla! Paljolti on siis makuasioita, mutta erilaiset nopeus- ja ohitustarinat voisit sittenkin korvata osallistumisella purjehduskisoihin.

on suuria eroja ! kirjoitti:

Minusta spinnu on oikean hyvä purje matkapurjehduksessa. Käytän sitä merten ylityksissä, jos on kevyt lenssi. Autopilotti ohjaa silloinkin. Genaakkerin käyttö on omassa veneessäni jäänyt spinnua vähäisemmäksi, vaikka molemmat on mukana.

En vieläkään ymmärtänyt autopilottijuttuasi. Kovassa lenssissä autopilotilla tai tuuliperäsimellä ajaessa vene surffaa ja vauhti pysyy siinä missä käsiohjauksellakin. Selvähän se on, että usean vuorokauden avomerilegeillä täytyy huolehtia nukkumisesta. Kuvaamasi 15 min torkut ovat itselleni liian lyhyet ja johtavat univelkaan jo parin vrk:n kuluttua.

Purjeita on helppo trimmata yksinään purjehtiessakin, kun autopilotin tai tuuliperäsimen ansiosta ei tarvitse keskittyä pelkästään ohjailuun.

Rullaisoa en aio hankkia, koska olen tyytyväinen tavanomaiseen pikareivisysteemiini ja laakeroituihin ratsastajiin. Reivaus onnistuu hyvin täysmyötäiselläkin. Siksi en ymmärrä miten rullaiso omassa veneessäni voisi lisätä mitään muuta kuin kustannuksia, rikin painoa ja vikamahdollisuuksia. Rullagenua veneessäni sentään on, mutta välistaagin kryssi- ja myrskyfokka on silti pistoolihakasilla - mitä yksinkertaisempi järjestelmä sitä vähemmän vikamahdollisuuksia.

Koska matkapurjehduksessani pääpaino on purjehduksessa eikä ankkurointi tai satamamanööverit ole koskaan olleet erityinen ongelma, en keksi syytä heikentää veneeni ominaisuuksia keulapotkuritunnelilla.

Näin erilaisia käsitykset samoista asioista voivat olla! Paljolti on siis makuasioita, mutta erilaiset nopeus- ja ohitustarinat voisit sittenkin korvata osallistumisella purjehduskisoihin.

Lue lisää

kertoo kyllä se, ettet näe eroa autopilotin/tuuliperäsimen ohjauksella ja käsiohjauksella. Et siis tiedä mitään tunnokkaasta ohjauksesta joka mahdollistaa ennakoinnin. Ennakointiin ei mikään automaatti pysty. Aika iso ero minusta. Hyvä ruorimies pitää paljon parempaa venevauhtia riippumatta tuulen suunnasta ja veneestä. Toisaalta huono ruorimies ei pärjää hyvälle autopilotille.

Muusta en jaksa kanssai kinata. Mutta jos uskaltaisit kokeilla jotain uutta, voisi käsityksesi muuttua.

tuo Skandi.... kirjoitti:

asia kovasti moniin. No, pointtihan on tietysti siinä, että en kauheasti stressaa veneen vauhdin suhteen. Toki trimmaan purjeita tarpeen vaatiessa, mutta muutoin kyllä aika lunkilla asenteella. Spinnua ei edes ole eikä tule. Genaakkeria olen harkinnut.

Rullaiso sopii erinomaisesti toppirikiseen veneeseen. Perinteisen ison trimmattavuus, koko ja muoto eivät juri muutu miksikään rullaison myötä. Osatakilainen onkin sitten jo eri juttu.

Kovaan myötäiseen kyllä pienelläkin veneellä pääsee. Tiedän kokemuksesta. Mutta vaikka tuollainen 70-100 NM matka autopilotin ohjaamana onkin toinen juttu.

Ainahan sittä voi kehua retostella. Itsekkin olen jättänyt Omega 42:n kelissä, jossa spinnu juuri ja juuri pysyi ylhäällä, vene oli Inferno 26.

Ai niin vielä siitä keulapotkurin tunnelista. Kryssillä veneen ollessa kallellaan vesi virtaa tunnelista läpi. Myötäisellä tai sivutuulella ei vamaankaan virtaa, mutta ei ole merkitystäkään. Alaslasketavat potkuri sopivat veneisiin, joissa keula on niin pinnassa, ettei mahdollista keulapotkurin asentamista riittävän eteen.

Lue lisää

"Itsekkin olen jättänyt Omega 42:n kelissä, jossa spinnu juuri ja juuri pysyi ylhäällä, vene oli Inferno 26."

Höpöhöpö. Uni seis ja heti. Kukaan ei usko moista p-puhetta, vai oliko Omega kenties ankkurissa?

hyvä, mutta kirjoitti:

Jostain syystä minulla on sellainen kokemus, että paras trimmi on sekä nopein että mukavin. Jos nopeinta trimmiä ei voi tehdä, miten sitten voi tehdä mukavamman? Se, että matkaa tehdessä trimmiä ei jaksa tarkastaa yhtä usein, on toinen juttu.

Lue lisää

Voi esim. joutua pienentämään purjeita tai jopa laskemaan toisen purjeen pois, purjeen vedossa pitäminen vattii jatkuvaa tarkkanaoloa. Puuskaisessa kelissä voit joutua pienentämään purjeita, koska automaattiohjaus ei ehdi reagoimaan puuskaan riittävän ajoissa vaan vene pyrkii nousemaan tuuleen ja purjeet löystyy... Tilanteita on vaikka kuinka paljon.

Laboratoriolosuhteissa väittämäsi on oikea.

aikapaljon... kirjoitti:

kertoo kyllä se, ettet näe eroa autopilotin/tuuliperäsimen ohjauksella ja käsiohjauksella. Et siis tiedä mitään tunnokkaasta ohjauksesta joka mahdollistaa ennakoinnin. Ennakointiin ei mikään automaatti pysty. Aika iso ero minusta. Hyvä ruorimies pitää paljon parempaa venevauhtia riippumatta tuulen suunnasta ja veneestä. Toisaalta huono ruorimies ei pärjää hyvälle autopilotille.

Muusta en jaksa kanssai kinata. Mutta jos uskaltaisit kokeilla jotain uutta, voisi käsityksesi muuttua.

Lue lisää

"Et siis tiedä mitään tunnokkaasta ohjauksesta joka mahdollistaa ennakoinnin."

Kun nyt haluat inttää automaattiohjauksesta, selvitän kantaani vielä kerran.
Pitkillä legeillä (merten ylitykset) olen huomannut, että etenkin pilkkopimeässä tuuliperäsin tai autopilotti tekee vähemmän virheliikkeitä kuin käsiohjauksessa tahtoo ennenpitkää tulla. Tämä koskee erityisesti reippaita avotuulia. Ennakoinnilla tarkoittanet aaltojen ottamista, joka pimeydessä on vaikeaa. Lähestyvän aallon kohinan kyllä kuulee, mutta sen mukaan on vaikea ennakoida muuta kuin suolaveden tulon niskaan. En usko, että kysymyksessä on kokemuksen puute. Aktiivista kilpapurjehdusuraakin on takana ja pokaaleita komerossa. Nyt on kahdeksas oma purkkari, jokaisella yli 20.000 nm. Eri veneiden ohjaustuntumasta on ehtinyt tulla käsityksiä myös muutaman kisaveneen ruorimiehenä. Rullaisokaan ei ole vieras, vaikka en sitä omiin veneisiin ole hankkinut.

" jos uskaltaisit kokeilla jotain uutta, voisi käsityksesi muuttua". Tarkoitatko, että jotain uutta kokeakseni poraisin nyt isot reiät veneeni keulaan? Ei kiitos!

aikapaljon... kirjoitti:

kertoo kyllä se, ettet näe eroa autopilotin/tuuliperäsimen ohjauksella ja käsiohjauksella. Et siis tiedä mitään tunnokkaasta ohjauksesta joka mahdollistaa ennakoinnin. Ennakointiin ei mikään automaatti pysty. Aika iso ero minusta. Hyvä ruorimies pitää paljon parempaa venevauhtia riippumatta tuulen suunnasta ja veneestä. Toisaalta huono ruorimies ei pärjää hyvälle autopilotille.

Muusta en jaksa kanssai kinata. Mutta jos uskaltaisit kokeilla jotain uutta, voisi käsityksesi muuttua.

Lue lisää

Automaatit ovat jo pitkään olleet sellaisia, että ne pitävät kirjaa ohjausliikkeistä ja pyrkivät sitten ohjelmiensa avulla ennakoimaan ja minimoimaan ohjausliikkeitä. Mitä kalliimmat systeemit, sitä hienommin ennakointi tapahtuu.
http://www.raymarine.co.uk/products/autopilots/smartpilots-inboard-autopilots/advanced-steering-technology/
“ Raymarine’s AST software also enables rate gyro equipped SmartPilots to “AutoLearn” the vessels steering characteristics, simplifying calibration and allowing the autopilot to constantly “adapt” to changing sea conditions.”

riippuen... kirjoitti:

Voi esim. joutua pienentämään purjeita tai jopa laskemaan toisen purjeen pois, purjeen vedossa pitäminen vattii jatkuvaa tarkkanaoloa. Puuskaisessa kelissä voit joutua pienentämään purjeita, koska automaattiohjaus ei ehdi reagoimaan puuskaan riittävän ajoissa vaan vene pyrkii nousemaan tuuleen ja purjeet löystyy... Tilanteita on vaikka kuinka paljon.

Laboratoriolosuhteissa väittämäsi on oikea.

Lue lisää

Purjeiden vaihtoa tai reivaamista ei kai yleisimmän käsityksen mukaan lasketa trimmaamiseksi. Trimmausta on lähinnä purjeen muodon ja asennon säätäminen.

aikapaljon... kirjoitti:

kertoo kyllä se, ettet näe eroa autopilotin/tuuliperäsimen ohjauksella ja käsiohjauksella. Et siis tiedä mitään tunnokkaasta ohjauksesta joka mahdollistaa ennakoinnin. Ennakointiin ei mikään automaatti pysty. Aika iso ero minusta. Hyvä ruorimies pitää paljon parempaa venevauhtia riippumatta tuulen suunnasta ja veneestä. Toisaalta huono ruorimies ei pärjää hyvälle autopilotille.

Muusta en jaksa kanssai kinata. Mutta jos uskaltaisit kokeilla jotain uutta, voisi käsityksesi muuttua.

Lue lisää

sitten kun tulee se vähän isopi aalto hieman eri suunnasta, sekin autopilotin ohjelma on laskenut ja "kuittaa" helpoti ennakoiden. Lopulta ohjelma pakottaa meren tyyntymään ja tuulen loppumaan muilta. Me jatkamme matkaa autopilotin ennakoidessa kaiken turvalliseti satamaan. Hieno kokemus. Keulapotkurin tunneli täyttyi ja rulla iso muuttui kun itsestään maximi ahvenselkäiseksi läpilaattaisoksi. Kaiken tämän autopilotin ohjelma sai aikaan!

Autopilotti on muutten Raymarinen ST6000 hydraulisella työyksiköllä.

aikapaljon... kirjoitti:

kertoo kyllä se, ettet näe eroa autopilotin/tuuliperäsimen ohjauksella ja käsiohjauksella. Et siis tiedä mitään tunnokkaasta ohjauksesta joka mahdollistaa ennakoinnin. Ennakointiin ei mikään automaatti pysty. Aika iso ero minusta. Hyvä ruorimies pitää paljon parempaa venevauhtia riippumatta tuulen suunnasta ja veneestä. Toisaalta huono ruorimies ei pärjää hyvälle autopilotille.

Muusta en jaksa kanssai kinata. Mutta jos uskaltaisit kokeilla jotain uutta, voisi käsityksesi muuttua.

Lue lisää

”sitten kun tulee se vähän isopi aalto hieman eri suunnasta, sekin autopilotin ohjelma on laskenut ja "kuittaa" helpoti ennakoiden.”
Tämä on täysin mahdollista jo nykytekniikalla. Mastoon on saatavissa rantautumiskamera, jonka kuva näkyy plotterissa. Sitä systeemiä kun vähän kehittelee, niin havaitaan yllättävät aallot.

”Lopulta ohjelma pakottaa meren tyyntymään ja tuulen loppumaan muilta.”
Tätä ominaisuutta ei ole valitettavasti vielä tarjolla.

”Autopilotti on muutten Raymarinen ST6000 hydraulisella työyksiköllä.”
Hydraulinen kuulostaa hitaalta reagoimaan. Minulla oli ST6000 mekaanisella työntövarrella. Nykyään minulla on ST6002 gyrolla, joka on valtava edistys vanhaan. Vene ei ole kadottanut suuntaansa vielä missään olosuhteissa. Vanha oli täysin ihmeissään, jos tuuli oli vähänkin puuskittainen. Purjeet oli viritettävä huolellisesti ja silti suunta saattoi muuttua 30 astettakin aiotusta ja pilotti ei kyennyt muuta kuin piippaamaan.

potkuria parempi? kirjoitti:

Viime vuonna ulkolaisessa venelehdessä oli juttua purjeveneeseen tarkoitetusta jet-turbiinista, joissa runkoon tarvitaan vain 30-45 mm läpim reiät vesisuihkuja varten. Se tuntuisi fiksummalta systeemiltä kuin ulkoinen keulapotkuri tai valtavan kokoisen tunnelin tekeminen keulapotkuria varten. Keulapotkuristahan on haittaa - pelkän tunnelin sanotaan jarruttavan suunnilleen yhtä paljon kuin iso kiinteälapainen potkuri jarruttaa venettä.

Nettiä surffaamalla löytyi tämä malli, joka tosin taitaa olla isompia veneitä varten ja saa käyttövoimansa veneen koneesta.
http://www.willdo.eu/
Ehkä joku tietää enemmän tai löytää netistä tietoa.

Lue lisää

Ei ei ja ei!
Älkää vain yrittäköö suihkulla toimivaa.
Kokeiltu parissa meidän firman veneessä ja todettu turhaksi. Todella tehoton jopa ihan peilityynellä säällä. Enkä suosittele jälkiasennuksella "keulasuihkua". Hankalaa jopa puoli valmiissa veneessä! Suosittelen jälkiasennuksena esim. pientä 1,5kW tunneliin.

aikapaljon... kirjoitti:

kertoo kyllä se, ettet näe eroa autopilotin/tuuliperäsimen ohjauksella ja käsiohjauksella. Et siis tiedä mitään tunnokkaasta ohjauksesta joka mahdollistaa ennakoinnin. Ennakointiin ei mikään automaatti pysty. Aika iso ero minusta. Hyvä ruorimies pitää paljon parempaa venevauhtia riippumatta tuulen suunnasta ja veneestä. Toisaalta huono ruorimies ei pärjää hyvälle autopilotille.

Muusta en jaksa kanssai kinata. Mutta jos uskaltaisit kokeilla jotain uutta, voisi käsityksesi muuttua.

Lue lisää

Aallokko on ennustajan kannalta kaaosta. Ei pysty ennustamaan historian perusteella mitä on tulossa. Tuulenvoimakkuuden vaihtelu, veden syvyys, mahdollisnen saari/saaristo ja muut ulkoiset tekijät vaikuttavat niin paljon. Hyvä yritys kuitenkin.

Olen huomannut, että veneen peräsimen tehokkuus vaikutta autopilottia enemmän siihen, onko autopilotti ihmeissään puuskista. Jos vene ei tottele, ei autopilotti voi mitään. Tämä ominaisuus myös tuhlaa sähköä.

Minusta mekaaninen kuulostaa heikolta ja äänekkäältä. Hydraulisessahan pelkästään voima saadaan aikaan hydraulisesti. Nopea, voimakas ja kestävä.

potkuria parempi? kirjoitti:

Viime vuonna ulkolaisessa venelehdessä oli juttua purjeveneeseen tarkoitetusta jet-turbiinista, joissa runkoon tarvitaan vain 30-45 mm läpim reiät vesisuihkuja varten. Se tuntuisi fiksummalta systeemiltä kuin ulkoinen keulapotkuri tai valtavan kokoisen tunnelin tekeminen keulapotkuria varten. Keulapotkuristahan on haittaa - pelkän tunnelin sanotaan jarruttavan suunnilleen yhtä paljon kuin iso kiinteälapainen potkuri jarruttaa venettä.

Nettiä surffaamalla löytyi tämä malli, joka tosin taitaa olla isompia veneitä varten ja saa käyttövoimansa veneen koneesta.
http://www.willdo.eu/
Ehkä joku tietää enemmän tai löytää netistä tietoa.

Lue lisää

www.classyachts.net
käytä yahoo hakukonetta

On mukavaa. Kai sulla on joku turkkilainen hoitamassa muijasikin. Pötköttelet vaan siinä patjalla vieressä.

Yksinoloa ja rauhaa.

Miehistö vai häiritsee.

Poikkeuksen tähän voi tehdä vain erittäin sopivan naisen takia.

keulapotkuria, josta on tullut suosittu luullakseni kahdesta syystä:
1. veneiden koko on kasvanut ja samalla iso vene on usein ensimmäinen vene. Perinteiset merimiestaidot ja manööverit on vaikeampi oppia kuin "napin painaminen".
2. keulapotkurit ovat kehittyneet ja niitä markkinoidaan tehokkaasti.

Itselläni ei ole keulapotkuria. Satamamanöövereissä on pakko huomioida tuulen suunta, käyttää springiä kääntämiseen jne. Liikun paljon yksin pitkäkölisellä 11 tn painoisella paatilla, joka on kankea kääntymään. Peruuttaminen pitkäkölisellä on tunnetusti hankalaa. Vastaavasti vene on mukava ja hyvin helppo avomerellä.
Olen omistanut eväkölisiä veneitä, joilla peruuttaminen ja ahtaan paikan manööverit olivat helppoja. Silti lopulta valitsin pitkäkölisen, mutta en toistaiseksi ole hankkimassa keulapotkuria.
Kannattaa katsella kuinka ammattilaiset käsittelevät painavia troolareitaan ilman keulapotkuria! Niiden manöövereitä voi ihailla ahtaissa tanskalaissatamissa, joissa toisinaan voi olla aika tuulistakin.

pärjätään ilman... kirjoitti:

keulapotkuria, josta on tullut suosittu luullakseni kahdesta syystä:
1. veneiden koko on kasvanut ja samalla iso vene on usein ensimmäinen vene. Perinteiset merimiestaidot ja manööverit on vaikeampi oppia kuin "napin painaminen".
2. keulapotkurit ovat kehittyneet ja niitä markkinoidaan tehokkaasti.

Itselläni ei ole keulapotkuria. Satamamanöövereissä on pakko huomioida tuulen suunta, käyttää springiä kääntämiseen jne. Liikun paljon yksin pitkäkölisellä 11 tn painoisella paatilla, joka on kankea kääntymään. Peruuttaminen pitkäkölisellä on tunnetusti hankalaa. Vastaavasti vene on mukava ja hyvin helppo avomerellä.
Olen omistanut eväkölisiä veneitä, joilla peruuttaminen ja ahtaan paikan manööverit olivat helppoja. Silti lopulta valitsin pitkäkölisen, mutta en toistaiseksi ole hankkimassa keulapotkuria.
Kannattaa katsella kuinka ammattilaiset käsittelevät painavia troolareitaan ilman keulapotkuria! Niiden manöövereitä voi ihailla ahtaissa tanskalaissatamissa, joissa toisinaan voi olla aika tuulistakin.

Lue lisää

Keulapotkuria en kaipaa ainakaan eväköliseen purteen. Missään nimessä ei silti tarvetta moittia niitä jotka kaipaavat.

Haluan kertoa, että muutama vuosi sitten kun veneen vaihto oli ajankohtainen, yksi reilun kymmenen metrin pursi tippui kandidaattilistalta pois välittömästi kun kävi ilmi, että oli pilattu keulapotkuritunnelilla. Luultavasti vene kuitenkin löysi uuden omistajan joka osasi keulapotkuria arvostaa.

pärjätään ilman... kirjoitti:

keulapotkuria, josta on tullut suosittu luullakseni kahdesta syystä:
1. veneiden koko on kasvanut ja samalla iso vene on usein ensimmäinen vene. Perinteiset merimiestaidot ja manööverit on vaikeampi oppia kuin "napin painaminen".
2. keulapotkurit ovat kehittyneet ja niitä markkinoidaan tehokkaasti.

Itselläni ei ole keulapotkuria. Satamamanöövereissä on pakko huomioida tuulen suunta, käyttää springiä kääntämiseen jne. Liikun paljon yksin pitkäkölisellä 11 tn painoisella paatilla, joka on kankea kääntymään. Peruuttaminen pitkäkölisellä on tunnetusti hankalaa. Vastaavasti vene on mukava ja hyvin helppo avomerellä.
Olen omistanut eväkölisiä veneitä, joilla peruuttaminen ja ahtaan paikan manööverit olivat helppoja. Silti lopulta valitsin pitkäkölisen, mutta en toistaiseksi ole hankkimassa keulapotkuria.
Kannattaa katsella kuinka ammattilaiset käsittelevät painavia troolareitaan ilman keulapotkuria! Niiden manöövereitä voi ihailla ahtaissa tanskalaissatamissa, joissa toisinaan voi olla aika tuulistakin.

Lue lisää

Kuule, minun isosisäni ei ymmärtänyt purjehtijoita joilla on veneessään moottori.

"Perinteiset merimiestaidot ja manööverit on vaikeampi oppia kuin "napin painaminen"."
Perinteinen menetelmä, kun rakennettiin itse veneet, on paljon vaikeampaa, kuin käydä kaupasta ostamassa.
Rakennatko itse veneesi kun olet niin perinnemies? Onko lokisi naruloki? Onko gps:ää? autopilottia....?

Kehitys kehittyy, miksi pitää väkisin elää luterilaisessa kärsimysopissa?
Minä ainakin olen varustanut veneeni kaikilla mahdollisilla gismoilla helpottaakseni purjehtimistani ja rantautumistani.
Rullaiso, rullagenoa, sähkövinssit, iso karttaplotteri, tutka, autopilotti, keulapotkuri, moottori, lämmitin, aurinkokennot, kylmäboksi, jääkaappi, tv, dvd, sateliittiantenni, internet, liesi.....
Kehitys kehittyy, turha sitä on ihannoida jotain muinaisia menetelmiä ja historiallisia oppeja.
Vaarini lie kääntyisi haudassaan kun tietäisi että varustan veneeni kaikella tuolla, enkä ole rakentanut sitä itse.

Kehitys menee eteenpäin, mukana vaan, ei kehitys ole pahasta.

Näitä. kirjoitti:

Kuule, minun isosisäni ei ymmärtänyt purjehtijoita joilla on veneessään moottori.

"Perinteiset merimiestaidot ja manööverit on vaikeampi oppia kuin "napin painaminen"."
Perinteinen menetelmä, kun rakennettiin itse veneet, on paljon vaikeampaa, kuin käydä kaupasta ostamassa.
Rakennatko itse veneesi kun olet niin perinnemies? Onko lokisi naruloki? Onko gps:ää? autopilottia....?

Kehitys kehittyy, miksi pitää väkisin elää luterilaisessa kärsimysopissa?
Minä ainakin olen varustanut veneeni kaikilla mahdollisilla gismoilla helpottaakseni purjehtimistani ja rantautumistani.
Rullaiso, rullagenoa, sähkövinssit, iso karttaplotteri, tutka, autopilotti, keulapotkuri, moottori, lämmitin, aurinkokennot, kylmäboksi, jääkaappi, tv, dvd, sateliittiantenni, internet, liesi.....
Kehitys kehittyy, turha sitä on ihannoida jotain muinaisia menetelmiä ja historiallisia oppeja.
Vaarini lie kääntyisi haudassaan kun tietäisi että varustan veneeni kaikella tuolla, enkä ole rakentanut sitä itse.

Kehitys menee eteenpäin, mukana vaan, ei kehitys ole pahasta.

Lue lisää

Vene on aina kompromissi. Toiset ovat kiinnostuneet helppoudesta ja toiset suorituskyvystä, jonka helppouslaitteet osin pilaavat, ja/tai riippumattomuudesta maasähköstä/runsaasta koneen käytöstä, jonka sähköhärvelit pilaavat. Tietysti jotkut ovat muuten vaan puristeja ja/tai eivät pidä lisäkaitteita hintansa arvoisina.

Omaan veneeseeni en voisi kuvitellakaan rullamastoa ja rullagenoakaan en ole kaivannut. Erityisesti rullamasto vaikuttaa varsin negatiivisesti purjehdusominaisuuksiin. Myöskin sähkövinssit, keulapotkuri, pakastin, dvd/tv kuuluvat listaan jota en osaa kaivata.

Joakim kirjoitti:

Vene on aina kompromissi. Toiset ovat kiinnostuneet helppoudesta ja toiset suorituskyvystä, jonka helppouslaitteet osin pilaavat, ja/tai riippumattomuudesta maasähköstä/runsaasta koneen käytöstä, jonka sähköhärvelit pilaavat. Tietysti jotkut ovat muuten vaan puristeja ja/tai eivät pidä lisäkaitteita hintansa arvoisina.

Omaan veneeseeni en voisi kuvitellakaan rullamastoa ja rullagenoakaan en ole kaivannut. Erityisesti rullamasto vaikuttaa varsin negatiivisesti purjehdusominaisuuksiin. Myöskin sähkövinssit, keulapotkuri, pakastin, dvd/tv kuuluvat listaan jota en osaa kaivata.

Lue lisää

Yksinpurjehtiessa sähkövinssi on oiva apu, kuten keulapotkuri.
Perheen kanssa tv, pakastin, dvd... ovat painonsa arvoisia kullassa.
Unohdin mainita vielä gensetin.

Onkohan näillä puritaaneilla kotona vesivessa ja sähkö?

Kokeilla. kirjoitti:

Yksinpurjehtiessa sähkövinssi on oiva apu, kuten keulapotkuri.
Perheen kanssa tv, pakastin, dvd... ovat painonsa arvoisia kullassa.
Unohdin mainita vielä gensetin.

Onkohan näillä puritaaneilla kotona vesivessa ja sähkö?

Lue lisää

En ole puritaani. Koti on kiinteässä sähköverkossa ja sieltä löytyy mukavuudet. Purjehtiessa kaipaa eroon viihdetarjonnasta ja varsin usein olemme satamissa, joissa ei ole sähköä. Generaattorin tai moottorin käyttäminen luonnonsatamssa ei oikein ole mielestäni soveliasta, kun sinne on menty hälyä ja pakokaasuja "karkuun".

Yksinpurjehdin aina silloin tällöin ja perhepurjehduskin on helposti yksinpurjehdusta, varsinkin aivan pienten lasten kanssa. Eipä ole tullut noita apuhärveleitä kaivattua, mutta spinnulle on ollut käyttöä.

Joakim kirjoitti:

En ole puritaani. Koti on kiinteässä sähköverkossa ja sieltä löytyy mukavuudet. Purjehtiessa kaipaa eroon viihdetarjonnasta ja varsin usein olemme satamissa, joissa ei ole sähköä. Generaattorin tai moottorin käyttäminen luonnonsatamssa ei oikein ole mielestäni soveliasta, kun sinne on menty hälyä ja pakokaasuja "karkuun".

Yksinpurjehdin aina silloin tällöin ja perhepurjehduskin on helposti yksinpurjehdusta, varsinkin aivan pienten lasten kanssa. Eipä ole tullut noita apuhärveleitä kaivattua, mutta spinnulle on ollut käyttöä.

Lue lisää

Hankit kotiisi asioita ja tavaroita joita et halua?
Asioita ja tavaroita joita joutuu lähteä karkuun.
Minulla on kotona juuri se mitä haluan, ja veneessä kans.

Ihmeessä? kirjoitti:

Hankit kotiisi asioita ja tavaroita joita et halua?
Asioita ja tavaroita joita joutuu lähteä karkuun.
Minulla on kotona juuri se mitä haluan, ja veneessä kans.

Miksi kotona ja veneessä pitäisi olla samanlaista?

Ihmetteletkö myös miksi etelään/Lappiin lomalle matkustavat asuvat Etelä-Suomessa, jos kerran viihtyvät lomallaan muualla?

Joakim kirjoitti:

Miksi kotona ja veneessä pitäisi olla samanlaista?

Ihmetteletkö myös miksi etelään/Lappiin lomalle matkustavat asuvat Etelä-Suomessa, jos kerran viihtyvät lomallaan muualla?

Lue lisää

Sillä tutkimus osoittaa että suurin osa ihmisistä haluaisi asua omakotitalossa luonnon helmassa.
Mutta kun siihen ei ole kaikilla mahdollisuutta, vaan työn ja muun takia joutuu asumaan keskuksissa, niin sitten haetaan sitä mitä halutaan niillä reissuilla.
Luuletko ettei jokainen helsinkiläinen ottaisi mielummin omakotitaloa jossa ladut ja luonto on vieressä, mutta työmatka olisi sama ja kaupat vieressä? Kuin että asuvat kerrostalon takapihan puolella pikku kopissa?

Ihmettele. kirjoitti:

Sillä tutkimus osoittaa että suurin osa ihmisistä haluaisi asua omakotitalossa luonnon helmassa.
Mutta kun siihen ei ole kaikilla mahdollisuutta, vaan työn ja muun takia joutuu asumaan keskuksissa, niin sitten haetaan sitä mitä halutaan niillä reissuilla.
Luuletko ettei jokainen helsinkiläinen ottaisi mielummin omakotitaloa jossa ladut ja luonto on vieressä, mutta työmatka olisi sama ja kaupat vieressä? Kuin että asuvat kerrostalon takapihan puolella pikku kopissa?

Lue lisää

Loma Lapissa tai etelän rannoilla on eri kysymys kuin asumismuoto. Asui sitten omakotitalossa luonnon helmassa tai kivierämaan kopperossa, kovin monet haluavat lomallaan jotain aivan muuta.

Ihmettele. kirjoitti:

Sillä tutkimus osoittaa että suurin osa ihmisistä haluaisi asua omakotitalossa luonnon helmassa.
Mutta kun siihen ei ole kaikilla mahdollisuutta, vaan työn ja muun takia joutuu asumaan keskuksissa, niin sitten haetaan sitä mitä halutaan niillä reissuilla.
Luuletko ettei jokainen helsinkiläinen ottaisi mielummin omakotitaloa jossa ladut ja luonto on vieressä, mutta työmatka olisi sama ja kaupat vieressä? Kuin että asuvat kerrostalon takapihan puolella pikku kopissa?

Lue lisää

Tsiisus mitä potaskaa.

tosiaan. kirjoitti:

Tsiisus mitä potaskaa.

Tutkimukset toteamaan.
Vai miksi luulet että pientaloalueet ovat kasvattaneet suosiotaan?
Ei kukaan oikeasti halua kerrostalossa asua, ja jos mahdollista niin luonnon helmassa keskustassa, aurinkoranta vieressä laskettelukeskus taustalla.

Vain sattuu. kirjoitti:

Tutkimukset toteamaan.
Vai miksi luulet että pientaloalueet ovat kasvattaneet suosiotaan?
Ei kukaan oikeasti halua kerrostalossa asua, ja jos mahdollista niin luonnon helmassa keskustassa, aurinkoranta vieressä laskettelukeskus taustalla.

Lue lisää

No minkäköhän takia neliöhinta on sitten kallein Helsingin kantakaupungissa, jos kukaan ei kerran sinne halua?

Joakim kirjoitti:

En ole puritaani. Koti on kiinteässä sähköverkossa ja sieltä löytyy mukavuudet. Purjehtiessa kaipaa eroon viihdetarjonnasta ja varsin usein olemme satamissa, joissa ei ole sähköä. Generaattorin tai moottorin käyttäminen luonnonsatamssa ei oikein ole mielestäni soveliasta, kun sinne on menty hälyä ja pakokaasuja "karkuun".

Yksinpurjehdin aina silloin tällöin ja perhepurjehduskin on helposti yksinpurjehdusta, varsinkin aivan pienten lasten kanssa. Eipä ole tullut noita apuhärveleitä kaivattua, mutta spinnulle on ollut käyttöä.

Lue lisää

että veneeseesi alkaa ilmestymään kun lapset kasvaa ja toisaalta jos ei ilmesty, niin mitä luulet että veneestäsi häipyy muutaman vuoden kuluttua tästä?

Minusta on paljon kivempi nauttia luonnosta, kun veneessä on kaikki tarvittava mukana. Eli vähintään nuo aikaisemmin luettelemasi välineet. No, sähkövinssejä ja generaattoria ei ole toistaiseksi. Ensi kesäksi kyllä panostan runsaasti sähköntuottoon. Tarkoittaa käytännössä lisää aurinkopaneeleja sekä tuuligeneraattorin hankintaa, generaattoria en ole harkinnut sen aiheuttaman melun vuoksi. En minäkään viihdetarjontaa kaipaa, mutta jälkikasvu viihtyy paljon paremmin kun on kaikki mahdollinen mukana. Ja onhan se joskus sadepäivänä itsekkin kiva joku elokuva katsoa jos sattuu stamassa olemaan. DVD:t on siitä kivoja, että niitä voi ostaa mistä vain.

luulet... kirjoitti:

että veneeseesi alkaa ilmestymään kun lapset kasvaa ja toisaalta jos ei ilmesty, niin mitä luulet että veneestäsi häipyy muutaman vuoden kuluttua tästä?

Minusta on paljon kivempi nauttia luonnosta, kun veneessä on kaikki tarvittava mukana. Eli vähintään nuo aikaisemmin luettelemasi välineet. No, sähkövinssejä ja generaattoria ei ole toistaiseksi. Ensi kesäksi kyllä panostan runsaasti sähköntuottoon. Tarkoittaa käytännössä lisää aurinkopaneeleja sekä tuuligeneraattorin hankintaa, generaattoria en ole harkinnut sen aiheuttaman melun vuoksi. En minäkään viihdetarjontaa kaipaa, mutta jälkikasvu viihtyy paljon paremmin kun on kaikki mahdollinen mukana. Ja onhan se joskus sadepäivänä itsekkin kiva joku elokuva katsoa jos sattuu stamassa olemaan. DVD:t on siitä kivoja, että niitä voi ostaa mistä vain.

Lue lisää

Vanhin täytti juuri 12 eikä ole kaivanut mitään edellämainituista, vaikka kesällä oltiin 4 viikkoa veneessä. Sen sijaan hän kaipaa kovasti muutamaan saareen, joissa ei ole mitään palveluja.

"tutkimukset" kirjoitti:

No minkäköhän takia neliöhinta on sitten kallein Helsingin kantakaupungissa, jos kukaan ei kerran sinne halua?

Siellä vaan joutuu asumaan.
Miksi kalleimmat alueet ovat helsingissäkin omakotitaloalueet?
Miksi sipooseen rakennetaan pientaloalue, eikä kerrostaloaluetta?
Ihmisten asumistottumuksia ja haluja tutkitaan jatkuvasti, ja jos lukisit muutakin kuin aku ankkaa voisit tietää näitäkin asioita.

Joakim kirjoitti:

Vanhin täytti juuri 12 eikä ole kaivanut mitään edellämainituista, vaikka kesällä oltiin 4 viikkoa veneessä. Sen sijaan hän kaipaa kovasti muutamaan saareen, joissa ei ole mitään palveluja.

Lue lisää

0,3,7,10,15
15 vuotias kaipaa jo kovasti yhetyttä ystäviin, tuossa iässä kaverit ovat olennainen osa, kun on itsenäistymisvaihe käynnissä.
3 vuotias tykkää matkoilla katsella mm Titi Nallea jne jne.
Lämpimästä vedestä he kaikki tykkäävät, luonnonsatamat on kivoja kun vaan on tekemistä maissa, tutkia paikkoja jne, sadepäivinä on kiva surffailla netissä ja katsella telkkaria....

Joakim kirjoitti:

Vanhin täytti juuri 12 eikä ole kaivanut mitään edellämainituista, vaikka kesällä oltiin 4 viikkoa veneessä. Sen sijaan hän kaipaa kovasti muutamaan saareen, joissa ei ole mitään palveluja.

Lue lisää

vielä leikkii tuon ikäisenä enimmäkseen. Meillä viihde-elektroniikan kulutus on ollut jo kovaa tuossa iässä (niin kotona kuin lomilla). Muutamat luonnonsatamat loman aikana on ok, mutta kyllä paljon muitakin paikoja on kaivattu. Meillä nuorin on nyt 7 ja vanhin 18. Hauskaa, että vanhinkin vielä suunnittelee purjehtivansa kanssamme kesäisin ainakin osan lomasta. Lentokoneela päsee kätevästi vaikka Bornholmista mukaan (tätkin on jo ehditty kokeilemaan). Ehkä opit vielä vastamaan, että "hyvä idea, otetaan se mukaan" tai "tottakai käy" vai haluatko olla tiukkapipo tyyliin "meillä ei tv:tä katsota veneessä".

Että. kirjoitti:

Siellä vaan joutuu asumaan.
Miksi kalleimmat alueet ovat helsingissäkin omakotitaloalueet?
Miksi sipooseen rakennetaan pientaloalue, eikä kerrostaloaluetta?
Ihmisten asumistottumuksia ja haluja tutkitaan jatkuvasti, ja jos lukisit muutakin kuin aku ankkaa voisit tietää näitäkin asioita.

Lue lisää

Läheskään kaikki eivät halua omakotitaloon. Kerrostaloneliöt ovat tyypillisesti kalliimpia kuin omakotitalon neliöt; ei niistä maksettaisi, jos ihmiset eivät niitä haluaisi.

ankarasti paskaa kirjoitti:

Läheskään kaikki eivät halua omakotitaloon. Kerrostaloneliöt ovat tyypillisesti kalliimpia kuin omakotitalon neliöt; ei niistä maksettaisi, jos ihmiset eivät niitä haluaisi.

Lue lisää

Ihmiset maksavat kun ei oikeen muuta mahdollisuutta ole.
Ja kun on pakko asua betoniviidakossa, niin ne joilla on varaa, asuvat eiran rannassa, ja joilla ei ole, asuvat korsossa.

Alle minuutissa haettuja artikkeleita asiasta, sen syvemmin penkomatta.
KVG

http://www.metsateollisuus.fi/JUURINYT/Uutiset/Sivut/Modernit_puukaupungit.aspx

http://www.tanjakarpela.fi/2008_san/pohjois-espoo.html

http://mikkoalatalo.blogit.uusisuomi.fi/2008/10/14/vetovoimainen-tampere-puutarhat-elava-keskusta-ja-ikaihmisten-kunnioitus/

Mitä sanot kirjoitti:

Ihmiset maksavat kun ei oikeen muuta mahdollisuutta ole.
Ja kun on pakko asua betoniviidakossa, niin ne joilla on varaa, asuvat eiran rannassa, ja joilla ei ole, asuvat korsossa.

Alle minuutissa haettuja artikkeleita asiasta, sen syvemmin penkomatta.
KVG

http://www.metsateollisuus.fi/JUURINYT/Uutiset/Sivut/Modernit_puukaupungit.aspx

http://www.tanjakarpela.fi/2008_san/pohjois-espoo.html

http://mikkoalatalo.blogit.uusisuomi.fi/2008/10/14/vetovoimainen-tampere-puutarhat-elava-keskusta-ja-ikaihmisten-kunnioitus/

Lue lisää

Sinun mielestäsi jotain todistavia??? Dream on. Ja sitten vielä metsäteollisuus, joka tietysti haluaisi puuta joka paikkaan.

Jos on varaa maksaa puoli miljoonaa kerrostalokämpästä Stadissa, olisi varmasti varaa ostaa se omakotitalo vähän kauempaa. Vaan eivät kaikki todellakaan halua, sen enempää taloa kuin kauas.

Mikko Alatalo? kirjoitti:

Sinun mielestäsi jotain todistavia??? Dream on. Ja sitten vielä metsäteollisuus, joka tietysti haluaisi puuta joka paikkaan.

Jos on varaa maksaa puoli miljoonaa kerrostalokämpästä Stadissa, olisi varmasti varaa ostaa se omakotitalo vähän kauempaa. Vaan eivät kaikki todellakaan halua, sen enempää taloa kuin kauas.

Lue lisää

Omakotitalo kelpais, mutta ei kaukaa, siksi on PAKKO asua kerrostalossa.
Ja kuten sanoin nuo linkit oli ihan minuutin seulonnalla.
Etsi itse parempia.

Niin. kirjoitti:

Omakotitalo kelpais, mutta ei kaukaa, siksi on PAKKO asua kerrostalossa.
Ja kuten sanoin nuo linkit oli ihan minuutin seulonnalla.
Etsi itse parempia.

Minuutin seulonnalla? Itse en ole törmännyt Mikko Alatalon enkä Tanja Karpelan sivuihin koskaan, vaikka olen surffannut jo vuosia.

Kyse on siitä mitä haluaa. Jos sinä haluat asua maalla "latujen varrella" omakotitalossa ja kuunnella Mikko Alataloa, niin siitä vaan.

Pysykin siellä.

Niin. kirjoitti:

Omakotitalo kelpais, mutta ei kaukaa, siksi on PAKKO asua kerrostalossa.
Ja kuten sanoin nuo linkit oli ihan minuutin seulonnalla.
Etsi itse parempia.

Googleen hakusanaksi "suomalaiset haluavat asua pientaloissa" niin johan on tanja ja mikko ensimmäisinä rivissä.
Siksi linkit tänne tulivat.
Mutta ilmeisesti sinä et juuri seuraile maailman menoa, hakusanasi googlessa lie sellaista luokkaa että ei täällä kehtaa sanoa.

Mitä Mikon musiikkiin tulee, en juuri kuuntele sitä, mutta kyllä mikko hyvin vetää vanhan klasskon, Juicen Pervers Runoilijan edelleen.

Ja kyllä, asun maaseudulla, ladut menevät poihan kupeessä, omassa rannassa saa venettä pitää, töihin lyhyt matksa, lentokentälle 15 km....
Ja kyllä, pysyn täällä, 20 vuotta kivitalossa töölössä riitti.

Niin. kirjoitti:

Omakotitalo kelpais, mutta ei kaukaa, siksi on PAKKO asua kerrostalossa.
Ja kuten sanoin nuo linkit oli ihan minuutin seulonnalla.
Etsi itse parempia.

Kun käyttää hakutekijänä selvää valhetta, niin ei ihme, jos Tanja ja Mikko kilahtavat ensimmäisinä vastauksina.
Kaikki suomalaiset eivät halua asua pientalossa. Monet haluavat, ehkä jopa enemmistö, mutta enemmistö ei ole synonyymi sanalle "kaikki".
Jos olisit ikinä opiskellut todennäköisyyslaskentaa tietäisit, että heti kun johonkin sujautetaan "kaikki" tai "ei kukaan", singahtaa vastaväitteen todennäköisyys lähes yhteen eli 100% varmaan. Toisin sanoen, väite, joka sisältää nuo sanat tai johon sen voisi lauseen merkitystä muuttamatta ne sijoittaa, on jokseenkin varmasti valhe.

Latuja kotipihalla? 15 min lentokentälle? Vene omassa rannassa? Taidat puhua Mikkelin lentokentästä, tai Ivalon. Ladut on metsäläisiä varten.

Niin. kirjoitti:

Omakotitalo kelpais, mutta ei kaukaa, siksi on PAKKO asua kerrostalossa.
Ja kuten sanoin nuo linkit oli ihan minuutin seulonnalla.
Etsi itse parempia.

(Enemmistö=kaikki)=demokratia

Taidat muuten olla melko juntti.
Meren rannalla ollaan.
Ja metsässä täysin.

Niin. kirjoitti:

Omakotitalo kelpais, mutta ei kaukaa, siksi on PAKKO asua kerrostalossa.
Ja kuten sanoin nuo linkit oli ihan minuutin seulonnalla.
Etsi itse parempia.

sinun speksit eivät kyllä täyty missään etelä/länsisuomen alueella. Meinaan että latukin vielä. Veikkaan, että olet Oulusta. Purjehtijana säälin kyllä sinua ja sksi annan lausuntojasi anteeksi.

Hamilton-merkkisiä vesisuihkuturbiineita käytetään moottoriveneissä. Onko Hamiltonilla vesijettimalleja myös purjeveneiden keulatyöntäjiksi?
Keulapotkuri on vähän harhaanjohtava nimi silloin, kun kysymyksessä ei ole keulan potkurilaite.

Willdossakaan ei ole potkuria keulassa, vaan turbiini ottaa käyttövoimansa veneen moottorista. Keulassa on ainoastaan vesisuihkujen aukot.