Hei kaikki

Meillä välissä reilut parisataa km ja tavataan aina kun suinkin se on mahdollista. Tuleehan suhteelle hintaa matkustamisten takia, mutta puhelinlaskuista enemmän, jos ei näe..
Molemmat olemme töissä ja saattaa tulla viikonlopputöitä sekä reissuja ihan eri suuntaan, niin menee ajat ristiin. Joka kolmas viikonloppu olemme yrittäneet pitää rajana, kun olemme huomanneet, että kumpikin alkaa mennä kaipauksesta jo pitkin seiniä. kaikki mahdolliset loma-ajat yritämme viettää yhdessä.
Tiedämme, että kumpikaan ei kestä vuosikausia tällaista rumbaa, mutta emme ole vielä valmiita saman katon allekaan. Siitä olemme alustavasti kyllä puhuneet muutamia kertoja, koska jatkuva matkustelu ja puhelimen kyttääminen ja tapaamisen odottaminen alkaa rassata. Suhde on ollut olemassa reilun vuoden ja tapaamisia oli alussa joka viikonloppu. Silloin tosin se oli mahdollista, koska kummallakaan ei ollut silloin vielä viikoloppuisin työvuoroja. Tosin jos kummallakin ei ole työvuoroa, niin sitten voi matkustaa sen toisen luokse jolla on...
Aika näyttää alkavatko tapaamiset harventua. Jos niin käy, että itse tunnen kuin nyt ja hän ei ehdikään nähdä kolmannellakaan viikolla, niin mietin todella pitääkö se paikkansa vai eikö enää kiinnosta. Tähän asti olemme tavanneet toisaamme tasaisesti kummankin luona. Mahdollisimman vuorotellen, että aina toisen ei tarvitsisi matkustaa.
Toivottavasti meille käy hyvin. Toivottavasti teillekin =)

Olen kihloissa miehen kanssa, joka asuu 250 km päässä. Ei kai mitään sopivaa tapaamisväliä voi sanoa, niin usein kun mahdollista, sanoisin. Joskus onnistuu joka viikonloppu, joskus menee kaksi kolmekin viikkoa. Itse olen myöskin pidemmällä sairaslomalla, joten ikävä raastaa kun kaiket päivät kotona odottelee. Rahaa ja mahdollisuutta ei kuitenkaan ole koko ajan matkustaa. Luottamus on kuitenkin ikävästä huolimatta tärkein asia etäsuhteessa!

N.300 km on ja kohta tunnettu 2 kuukautta. Mekin näimme aluksi viikon välein, mutta nyt on ensimmäinen pidempi tauko, 3 viikkoa, meneillään. Hän meni tämän viikon maanantaina inttiin, joten monenlaisia rasitteita on. Luulisin, että 3 viikkoa on ja tulee olemaan se maksimi mukavuuden kannalta, mutta armeijan antamissa puitteissa tulee tästä eteenpäin mennä.

Tällä hetkellä vähän mietityttää, koska hän laittoi viestiä että vakavasti pitäs jutella. Mutta ensi viikolla menen hänen luokseen joten näkee sitten. Melko vähän hänestä kuului ennen inttiä, intin aikana olosuhteista huolimatta oikeastaan enemmän. Mielestäni jokapäiväinen muistaminen on tärkeää, kun nähdä voi niin harvoin ja suhde on vielä epävarman oloinen.

Tsemppiä kaikille!!

Mun ja mun miehen välillä on matkaa n. 2000 kilometriä ja nyt vielä hän lähtee norjaan töihin. Alunperin oli suunniteltu yhdessä että näemme kuukauden välein mutta nyt taitaa mennä aina 6-7 viikkoa ennen kuin nähdään taas. Surullinen fiilis tulee tietenkin kun ajattelee tilannetta. Olen kuitenkin huomannut että kiinnostus on pysynyt paremmin ja ihastustus on aivan kuin syventynyt. ja luottoa tietty täytyy löytyä paljonkin!

Vaikeinta on se, että toinen haluaisi nähdä useammin kun toinen....