Käyttekö terapiassa

kaipaisin kyllä jotain läheisyys/kosketusterapiaa nukahtamisen helpottamiseksi. Mistähän sellaisia palveluja ois tilattavissa? :)

En välttämättä amerikkalaiseen tyyliin. Psykoterapiassa kävin kolme vuotta vuosina 1994-1997.

Oli siitä hyötyäkin. Turvallisuuteni takaamiseksi rakentamani panssari murrettiin. Yksinäisyyden ja surun helvetti rikottiin. Minut vapautettiin elämään.

Ei tämän palstan lisäksi muuta terapiaa tarvita. Hyvä jos muuta elämää. ;-)

En ole kyllä ikinä käynyt enkä mene. Semmoisista lässyttämisistä ole mitään apua, täältä saa paremmat avut :)

en viitsi tehdä hulluksi yhteiskunnan varoilla koulutettua terapeuttia.

Sanotaanko nyt subjektiivisesti näin, että koin aikoinaan niin kovan "fysiikan" menetyksen ( =ei pysyvästi), että en sen jälkeen ole ajatellut ensimmäisenä "amerikkalaisia terapioita" ( mitä nuo sitten oliskaan?) tai minkäänlaista muunlaistakaan lässytystä arkipäiväisistä kynnen katkeamisista.

Monet hyötyy terapioista toki, ja se tietysti ok. Itse en käy terapiassa, mutta tiedän että jotkut käyvät. Ovat kaikki fiksuja ihmisiä ( erittäin mentaalisesti täyspäisiä).

Itse en käy terapiassa. Ja (tällä palstalla) asiattomien vittuilijoideni puheista huolimatta en, myöskään, ole kerrassaan minkäänlainen "psyyke"-potilas. Muuten: psyyken lääkkeiden määräämistä liukuhihnalta ainakin arvostelisin... Luulen nimittäin, että monikin kys. lääkkeiden käyttävistä pärjäisi luultavasti ilmankin niitä oikeinkin hyvin (toki kenenkään subjektiivista kärsimystä edellä mainitulla väheksymättä, saatika mitenkään kehoittamatta, että kenenkään pitäisi jättää lääkärin määräämät lääkkeensä ottamatta).

en amerikkalaiseen tyyliin - kai. Ilmaisu on vähän paikkaa hakeva.

Terapiasta (analyysistä) on ollut minulle hyötyä.

Mutta voisin käydä jos tuntisin sen tarpeelliseksi. Ihan vaikka uteliaisuudesta;)
Olen kiinnostunut psykologiasta ja ihmismieli on kiinnostava..