Tarkoitan tietenkin näitä uskovia, jotka epäröimättä nimeävät oikean uskon, oikean saarnamiehen ja erottavat väärästä uskosta, harhaopista.
Kuka heille on kertonut Raamatun oikean tulkinnan satojen tai tuhansien tulkintojen joukosta?
Jos vastaus on Pyhä Henki, niin onko näitä PH:ä satoja tai tuhansia eri tavalla korvaan kuiskuttavia? Muutenhan ei ole selitettävissä, että uskonsuuntauksia on satoja tai tuhansia.
Vastaus lienee: on oikeita henkiä ja vääriä. Mutta mistä erottaa oikean hengen väärästä?
Vastaus lienee: Raamatusta.
Kehäpäätelmä on valmis. Raamattu opettaa tulkitsemaan Raamattua.
Kuka heille on kertonut Raamatun oikean tulkinnan satojen tai tuhansien tulkintojen joukosta?
Jos vastaus on Pyhä Henki, niin onko näitä PH:ä satoja tai tuhansia eri tavalla korvaan kuiskuttavia? Muutenhan ei ole selitettävissä, että uskonsuuntauksia on satoja tai tuhansia.
Vastaus lienee: on oikeita henkiä ja vääriä. Mutta mistä erottaa oikean hengen väärästä?
Vastaus lienee: Raamatusta.
Kehäpäätelmä on valmis. Raamattu opettaa tulkitsemaan Raamattua.
Vastaukset 15
Vanhimmat
OLET JÄLLEEN EREHTYNYT.
Reealaisuus tutkii henkiä ja sieltä alennusmyynnistä voimme ostaa oikeat Reeahenget, joilla uskosta osattomat ymmärtävät taasen kinata eteenpäin.
tällä kertaa?
Olet oikealla polulla, vaikka kutsutkin oivallustasi kehäpäätelmäksi.
Raamattu tosiaan todistaa itsestään. Samalla tavalla Jumala todistaa itsestään henkensä (Pyhä Henki) kautta. Samalla, kun Jumala (Jumala = Sana) Raamatussa todistaa itsestään, Hän todistaa myös siitä toisesta todellisuudesta, pahasta.
-----> todellisuus ei olekaan materiaa. Katsopas, edgaari, Areenan kautta eilinen Jerry Halloween -ohjelma, jonka loppuvaiheessa Viktor Klimenko kuvailee tosi hyvin taivasta eli sivuaa todellisuuden kysymystä Raamatun näkökulmasta.
oksettaa...
newagelaisessa hengessä tehtyä "evankeljumia".
Minulle tulivat ohjelmaa katsoessani mieleen Raamatun sanat "..mutta missä synti on suureksi tullut, siellä on armo tullut ylenpalttiseksi.".
Olin todella iloinen Viktor Klimenkon osuudesta, jossa Hän tyypilliseen tapaansa ei mennyt mukaan (toisin kuin Mitro) siihen ilmapiiriin, joka ohjelmassa vaikutti.
en kuulukaa teidän kerhoonne.
rienausta.
Ohjelma oli minusta kyllä ihan hyvin tehty, omassa sarjassaan. Ja Halonen vetäjänä hyvä valinta. Sekin oli minusta hyvä juttu, kristityn kannalta katsoen, että mukana oli juuri Viktor Klimenkon kaltainen uskova. Jos kristillisyys olisi ollut edustettuna vain Mitron kaltaisen kameleontin mukana olemisena, olisi evankeliumi jäänyt pahasti toiseksi henkisyyden korostamisessa.
Halonen ei sentään kehdannut laittaa Vikiä suorittanmaan loppurukousta, vaan teki sen itse rukoilemalla oikein kunnon New age -tyyliin.
pamautetaan polvirukous?
rukouksen pläjäytti. Tosin se tehtiin ohjelman tyyliin provosoivasti.
Mitä hittoa tuo tarkoittaa? Materia, aine...? Todellisuus on sitä, mitä voimme käsin koskettaa, minkä näemme tai kuulemme. Ja kuulemisella en nyt tarkoita saarnaamista vaan esimerkiksi sateen ropinaa.
Uskonnollinen usko on irrationaalista, ei-todellista. Vikin "todistus" on yhtä tyhjän kanssa. Huuhaata.
Sinun todellisuutesi on materiaa. Mutta jospa alkaisit pilkkomaan niitä atomejasi? Taitaa olla, että tarpeeksi paljon heiluttuasi jäljelle ei jää yhtään mitään käsin kosketeltavaa.
tai sen soveltaminen jumala-todistukseen, ei
ole minun oivallukseni. Koska et näy tietävän, mistä kyse, selitän:
Kehäpäätelmä on kuin keittokattila, josta otat lihapalan pois pannaksesi sen hetken päästä takaisin. Keitto ei tuosta sakene, mutta sinä näytät niin kuvittelevan.
Kehäpäätelmässä jotain asiaa pyritään ratkaisemaan perustelemalla sitä itse asialla. Mitään uutta ei tuoda, joten tieto ei lisäänny. Kehäpäätelmä on siis hedelmätöntä touhuilua.
Koska uskovat käyttävät mielellään kielikuvia, vertauskuvia, otan tähän yhden, joka kuvaa uskonnollista uskoa mainiosti.
Mies/nainen syö voileipää, jossa makkaran siivu päällä. Olkoon metwurstia. Syödessään hän työntää ylähuulellaan makkaran siivua eteenpäin ja kun leipä on loppu, laittaa siivun voipaperiin odottamaan seuraavaa voileipää.
Itsepetosta siis. Makkaravoileivän voi näinkin rakentaa. Uskossa taas makkara on tuonpuoleinen, jota uskova ei koskaan saavuta, mutta elää (perusteettomassa) toivossa.
Hyvää sunnuntaita vaan tode paremman odotuksessa...
käsin kosketeltavaa, vaikkakin tunnelma helluntaikonferenssissa on usein sitä (paska haisee ja banjot soi...).
siihen maailmaan, joka on vastakohtainen sinun materiaaliseen maailmakuvaasi verraattuna.
Paskan haju taitaa olla materiaa eli niitä sinun heiniäsi.
pidän voileipää itseään tuonpuoleisena eli todellisuutena. Voileipä säilyttää elämän. Makkaransiivun voi huoleti jättää panematta leivän päälle.
Makkarasiivun pitäminen elämän ylläpitäjänä on sinun uskomuksesi kristillisestä elämästä ja toivosta. Leipä on Elämän leipä.
Hyvää sunnuntaipäivän jatkoa!