Jotkut yh:t selittää täällä, että olisiko ollut parempi jäädä hirveään suhteeseen lasten isän kans, kuin etsiä uusi rakkaus elämään vaikka suomi24:n kautta. Mielestäni ei olisi pitänyt jäädä siihen suhteeseen. Mutta, ensin pitää opetella olemaan yksin ja lasten kanssa. Ei siihen heti voi uutta miestä/naista tilalle ottaa. Pitää tehdäsurutyö entisestä niin hyvin, ettei se hylätyksi tulemisen tunne tule heti uudestaan päälle, kun uusi kumppani sanoo väärän sanan...
Oma itsetunto eheäksi ja kuntoon. Kun loppuu tarve miettiä ex:äänsä niin, ettei viitsi edes haukkua häntä, silloin on aika siirtyä uuteen suhteeseen.
Turha lähteä heikkoa itsetuntoa paikkaamaan uuden ihmisen kautta. Kun tunnet itsesi,muut eivät enää pysty sinua määrittelemään. Silloin on sama saako tähtiä 1 vai 5, koska ne voivat olla kenen tahansa antamia pisteitä. Annatko umpivieraiden ihmisten päättää minkä arvoinen olet, vai ohitatko moukkamaiset arviot olankohautuksella.
Jos ryntää entisestä suhteesta suoraan seuraavaan, niin se on kuin teininä menisi naimisiin. Keskeneräisenä on turha odottaa mitään aitoa ja pysyvää.
T:entinen yh-äiti
Oma itsetunto eheäksi ja kuntoon. Kun loppuu tarve miettiä ex:äänsä niin, ettei viitsi edes haukkua häntä, silloin on aika siirtyä uuteen suhteeseen.
Turha lähteä heikkoa itsetuntoa paikkaamaan uuden ihmisen kautta. Kun tunnet itsesi,muut eivät enää pysty sinua määrittelemään. Silloin on sama saako tähtiä 1 vai 5, koska ne voivat olla kenen tahansa antamia pisteitä. Annatko umpivieraiden ihmisten päättää minkä arvoinen olet, vai ohitatko moukkamaiset arviot olankohautuksella.
Jos ryntää entisestä suhteesta suoraan seuraavaan, niin se on kuin teininä menisi naimisiin. Keskeneräisenä on turha odottaa mitään aitoa ja pysyvää.
T:entinen yh-äiti
Vastaukset 14
Vanhimmat
Riittääkö 10v? Sen aikaa erostani on eikä lapsieni ole tarvinnut katsella vieraita miehiä nurkissamme. Nyt ovat jo melkein kaikki pois kotoa, iltatähti vain jäljellä joka onkin hieno asia. Muuten yksinäisyys olisikin tosi raastavaa.
Profiili minulla on ja vaatimaton, ei kuvaa koska haluan pitää treffihomman niin omana asiana kuin voin. Tähdistä ja arvosteluista viis,ei haittaa vaikka ei ole mitään. Minulle tulee ainakin tunne jos on paljon arvosteluja että myös treffailtukin jo on lukuisia, muttei ole kelvannut kellekään.
aloitukseni ei koskenut sinun kaltaisia ihmisiä, vaan niitä, jotka eivät ole kunnolla eronneet entisestä, ja ajatukset ovat edelleen ex:ssä. Niitä, jotka valittavat ex:istään ja sit ihmettelevät, miksei häntä arvosteta yms.
Kai jokainen haluaisi, että häneenkin tutustuttaisi ja saisi oikean mahdollisuuden toisen ihmisen kanssa.
Menee mielenkiinto, jos toinen jauhaa vain kurjuuttaan ja päällimmäinen puheen aihe on ex.
..., miksi kysyit minulta, riittääkö 10v? Olen juuri se ventovieras ihminen sinulle, enkä voi määritellä oletko valmis uuteen suhteeseen. Ehkä et sitten tunne itseäsi vielä tarpeeksi hyvin, kun sinun täytyy minulta asiaan varmistusta saada.
niin, mun erosta, siitä lasten isästä, jotakuinin 13 vuotta. olin suhteessa aika pian miehen kanssa, jolle ei perhe-elämä sopinut lainkaan, ja nyt jälkikäteen ajateltuna, se tais olla mulle just se laastarisuhde, väärän miehen kanssa.
Kun erosin siitä ukosta, en välittänyt ukoista, tai oli mulla sellainen työpaikkaromanssi tapanen, laastarijuttu sekin..
No... sittemmin pidempään yksin olleena laitoin treffipalstalle profiilin, ilman kuvaa eka, ja sitten kuvan kanssa..
vastauksia tuli kymmenittäin, tapasin muutamaa ja joka kerran tuli tyrmäys, toisilta aika pahat sellaset.
Lopulta sain täysin tarpeekseni, ja kirjoitin piiitkän totuuden tälle palstalle kokemuksistani, oli muuten tuolloin luetuin viestiketju=))
Olin pettynyt, murheellinen, kyllästynyt, ja olin asennoitunut lopunelämän kestävään yksinäisyyteen..
kun ei niin ei sitten, rypistytään sitten kissa kainalossa kiikustuolissa..
laitoin ilmoituksen ihan muualle. sain kymmenittäin vastauksia, vastasin noin kymmenelle, ja heti eräs tuntui muista selkeästi erottuvalle, mukavalle, rennolle, sopivalle..
Tapasimme, ja siitä se sitten lähti..
eivät ole tiukkapipoisille! Minä mitään kysynyt kun vähän huvittuneena ajattelin pitkää aikaa. Jos et tuon vertaa leikkiä ymmärrä, olisit laittanut suoraan ehdot kuka saa vastata viestiisi. Muutenkaan en koskaan ole toisten neuvoja tarvinnut, ihan itse olen asiani ratkonut enkä palstoilta kysellyt ja tuskin niin viisas oletkaan vai Jumalako olet?
yh;t pilaavat muidenkin maineet. Enpä ihmettele yleistystä, että yh:t on tuuliviirejä jne.
Ensin kerrotaan vaatimattomasta profiilista vakavan oloisesti. Kohta se asia jo onkin leikkiä. Kuka mies tahtoo lähteä tollaseen mukaan.
ole vastuussa ihan itse maineestaan, pilaa omansa jos pilaa. Tietämättä minusta yhtään mitään on kyllä paha arvostella, sehän kyllä näkyy olevan käytäntö toisten asiaton arvostelu. Minä joka olen kasvattanut kolme lasta yksin (miehelle oli tärkeämpää oma firma kuin lapset) enkä rasittanut lasten elämää vierailla miehillä, pilaan toisten maineen niin johan on kumma. Ihanko pitäisi rautalangasta vääntää että ainoastaa heitto riittääkö 10v. oli leikkiä jota et nähtävästi ymmärrä lainkaan, olipa kauhea virhe. Juu että pysykää vain miehet kaukana tästä tuuliviiristä!
"rasittanut lasten elämää vierailla miehillä"
...mutta entä jos siinä olisikin käynyt niin että olisit löytänyt lapsillesikin arkeen ihanan uuden aikuisen? Itse tapasin upean miehen joka on omaksunut isän roolin paremmin kuin lasteni biologinen isä koskaan- hän hoitaa kun lapset sairastavat, käyttää neuvolassa, pyyhkii peput, harjaa hampaat, auttaa vanhempia lapsia kotiläksyissä. Hän opettaa liikkumaan turvallisesti vesillä, vie verkoille, ottaa mukaan rautakauppaan ja nikkaroimaan, kuljettaa harrastuksiin ja toimii sellaisena miehen mallina etten parempaa voisi kuvitella!
Enää ei olekaan kyse vieraasta miehestä vaan isästä jonka lapset ovat saaneet elämäänsä kun oikea isä ei jaksa kiinnostua senkään vertaa että haluaisi lapsiaan edes tavata. Ja minulle hän on rakas aviomies, korvaamaton ihminen jonka kanssa voin jakaa arjessa kaiken. Ei meillä mietitä kumman lapsi sairastaa tai tarvitsee apua vessatoimissa, se hoitaa jonka on helpompi jäädä töistä kotiin juuri sinä päivänä, joka on lähempänä vessaa jne. Molemmat tekevät oman osuutensa perheen arjen pyörittämiseksi, se vaihtelee molempien työvuorojen mukaan. Meillä on yhteensä 5 lasta.
ps. Eihän sitä jokaista tapaamaansa miestä kannata isäehdokkaana esitellä, vanhemman velvollisuus on arvioida onko suhde niin vakava että lapset voivat kyseiseen mieheen tutustua.
tuollainen mies olisi ollut, sellaista en saanut valitettavasti. Tiedän joitakin yh-naisia joilla on vaihtunut mies lukuisia kertoja ja aina lapset on joutuneet tutustumaan uuteen ihmiseen. Minusta tuntuu pelkkä ajatuskin pahalta, omat lapseni olisivat kärsineet tuollaisesta kovin. Jokainen kuitenkin tyylillään enkä halua kenenkään valintoja arvostella. Oma kirjoitukseni oli vain tuohon että pilaan muka yh:en maineen. Itse olen tehnyt tuon kaiken mitä uusi miehesi tekee lapsiesi kanssa. Olen remontoinut, opettanut kalastamaan, käyttänyt harrastuksissa ja ihan kaikki muukin mitä lapsiperheen elämään kuuluu. Valitettavasti lapsista näki monessa asiassa että isä tai yleensä mies olisi kaivattu mukaan. No se on ollutta ja mennyttä kun lapsetkin ovat kasvaneet eivätkä minua juuri tarvitse. En valita mennyttä mutta en suostu olemaan myöskään huonompi kuin kukaan muukaan, kenenkään ajatuksiin en tietysti voi vaikuttaa. Toivotan kuitenkin onnea Sinulle joka sen olet löytänyt, hyvä että joku edes.
yksinhuoltajia vaan jokaista, oma itsetunto täytyy hoitaa kuntoon.
Täytyy pystyä hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ja olla tyytyväinen siihen mitä on. Jos ei ole niin silloin sille täytyy tehdä jotain, ihan ITSE eikä odottaa että jostain tulee joku joka pelastaa ja hoivaa mut kuntoon, muuttaa mut paremmaksi ja ihanamaksi.
Kun susta tuntuu että sun elämä on ihanaa ja upeata, silloin voit sen ihanan elämän jakaa jonkun kanssa. Ja silloin sun elämään on tulossa sellaisia ihania ihmisiä, eikä pelureita.
"ihanaa" elämää tai et niin niitä pelureita voi tulla joka tapauksessa.
Itselläni on taas miehenä se ongelma että itsetunto homma menee "yli" eikä tunne edes tarvetta kehenkään toiseen lähelleen kun he vain pilaisivat kaiken. Sellaisen sopivan kumppanin joka sitten hyväksyy sinut sellaisena kuin itsestäsi pidät kun on HELVETIN VAIKEA löytää.
on oma itsetunto kohdillaan ja arvostat itseäsi et mene pelurin ansaan, ainakaan niin helposti. Et tarvitse sitä kehua ja palvontaa jota nämä pelurit tarjoavat kun tiedät muutenkin oman arvosi.
Ei saa olla omahyväinen, omahyväinen ei edes tarvitse elämäänsä toista ihmistä. Ja hyvä itsetunto ja omahyväisyys ovat ihan eriasioita. Sinä kuulostat omahyväiseltä, et itsevarmalta ja itseesi tyytyväiseltä.
erosin lasteni isästä 12v aviovuoden jälkeen,syystä että mitään yhteistä ei enää ollut,paitsi lapset.
Ero meni sopuisasti ja hyvissä puheväleissä edelleen.(erosta n 2,5v)
Nykyään uusperhe minulla ja kaikki osapuolet hyväksyneet ratkaisun..omat lapseni saivat yh-isin myötä kaksi uutta sisarpuolta,mut kaikki ok,normaalia kinaa lukuunottamatta,ja uusi puoliso löytyi suomi24 treffisivulta,muten olisimme tuskin tavanneet,joten suurkiitos tälllekin palstalle,kaikista moitteista huolimatta
kyllä täälläkin kunnollisia miehiä on,kunhan malttaa mielensä kaiken ehdotuksien keskellä...mä löysin kultakimpaleen,niin moni muukin,mikset sinäkin??