Juu, eli sellainen täysi kaksikerroksinen lamellihirsitalo jossa 70 neliöä per kerros, eli n. 140m2, jossa väliseinätkin lamellihirttä ja mansardikatto. Paljoinkohan maksaa rahassa ja suhteessa perinteiseen nykypäivän hirsitaloon jossa villaseinät väliseininä?Niin ja miten tämä matala- ja passiivienergisyys hirsitaloissa toteutuu ja mihin hintaan?
Matalaenerginen hirsitalo hirsisillä väliseinillä?
Mansardikatoinen sais olla
9
2986
Vastaukset
- ei hirsitalosta
saa muutoinkun 1m paksuilla hirsillä.
- toteuttamaan vain
eristyksellä! Eli, jos ns. hirrestä pyritään teke-
mään passiivihirsitalo seinän so. ulkohirren pak-
suus pitää olla n. 1 metri.
Jos en väärin muista niin eritettynä hirsitalona
tuohon päästään n. 350 mm seinratkaisuna. Sisällä
100 mm hirttä, ulkopuolelle 220 mm eristettä, eko-
villaa, pellavaa tai selluvillaa. Uloimmaksi 30 mm
hirsipaneli. Eristeenä voi toki käyttää myös sam-
malta/ jäkälää eli eriteitä joita esi-isämme käyt-
tivät ja tarkenivat hyvin !
- Mutta.....
Hirsitalosta on mahdollista saada matala-/ passiivienergiatalo rakentamalla kaksinkertainen runko ja eristämällä välitilan. Tarkoittaa siis sitä, että tulee kaksi hirsitalon runkoa sisäkkäin ja hyvin hengittävä eriste väliin. Kuka sellaisen talon osaa rakentaa ja onko se Suomessa määräysten mukaan mahdollista niin siitä en osaa sanoa mitään.
- pystyhirsinikkari
Viime kesänä tein sellaisen talon jossa ulkona 135mm pystyhirsi ja sen jälkeen 22mm huokolevy ja sisäpuolella 75mm pystyhirsi.
Lämmin talo on.
- ollenkaan
Hirsitalosta ei saa passiivitaloa vaikka vääntäisi itkut. Nuo edelliset kirjoittelijat ei oikein honaa juttua. Hirsirunkoinen talo voidaan lisäeristää ulkopuolelta tai tuplarungon välistä että saadaan vaadittava/haluttava lämmöneristys Mutta silloin ei enää puhuta hirsitalosta vaan hirsirunkoisesta talosta tai sekarakenteesta.
Jos hirsitalon tekee lisäeristämällä niin samalla kannataa tehdä tavallinen talo. Lisäeristetyssä hirsitalossa on hirren haitat muttei juurikaan etuja.
Tuplarungolla ja suurella eristysvahvuudella voi tulla vielä kondensio ongelmia ulkorunkoon.
Kannattaa ottaa hirsi suurimmalla pöllillä mitä lafka toimittaa eristää ja kompensoi sieltä mistä saa ja kärsiä loput energiakulut käyttökuluissa.
Passiivihirsitalo haiskahtaa harmeilta ja kusetukselta.- Hirsirakentaja
Kyllä se passiivitalo on hankala yhtälö, mutta hyviin lopputuloksiin ja kustannustehokkuuteen minun mielestä pääsee valitsemalla 3-4" hirsi joka eristetään esim. 250mm villa tervapaperit, paneelit, jne.
Se on tavallaan totta, että ihan perinteisestä hirsitalosta ei silloin puhuta, kun taloa lisäeristetään, mutta hyvä koti tai ympärivuotinen mökki siitä tulee. Jos eristämisen tielle lähdetään, eli aina kun rakennetaan energiatehokasta hirsitaloa, ei ole mitään järkeä maksaa massiivihirrestä, kun eristys on joka tapauksessa tehtävä: Villan paksuuden kasvaessa 70 millistä 150 milliin, nousee kustannus noin 3,5 euroa/neliö. Koolauksen hinta nousee sen paksuuden kasvaessa samaan aikaan noin 0,50 euroa/jkm. Jos hirren paksuuden kasvaessa 70 millistä esim. 125mm saattaa talon hinta tuplaantua.
Eli jos meinaa eristää hirsitalon, kannattaa se tehdä 3-4" tavarasta, kun on tyhmää maksaa liikaa. Jos massiivisuutta haluaa, voi kulmiin asentaa vaikka 30cm massiiviylitykset. Näin niitä amerikassakin tehdään hiukan kovempiin pakkasiin Alaskassa ja Kanadassa kuin Suomessa.
Edullisimmin 3-4" hirsitalon saa Laavuvaaralta Humppilasta tai Rosendahlilta Porista. Niitä on tullut rakennettua, eikä nurkat ja seinät vedä talvella ulkosaariston myrskyssäkään tai tunturin laella.
Lopuksi hirsirakentajana voisin todeta, että kyllä eristetyn hirsitalon rakentamisessa on etunsa verrattuna metritavaraiseen puutaloon. Ne on pystytyksen nopeus, tasalaatuisuus, kustannustehokkuus, pitkäikäisyys, oikeanlainen hengittävyys, ja monien silmään hirsitalo on myös kaunis vaihtoehto. - saunomassa
Hirsirakentaja kirjoitti:
Kyllä se passiivitalo on hankala yhtälö, mutta hyviin lopputuloksiin ja kustannustehokkuuteen minun mielestä pääsee valitsemalla 3-4" hirsi joka eristetään esim. 250mm villa tervapaperit, paneelit, jne.
Se on tavallaan totta, että ihan perinteisestä hirsitalosta ei silloin puhuta, kun taloa lisäeristetään, mutta hyvä koti tai ympärivuotinen mökki siitä tulee. Jos eristämisen tielle lähdetään, eli aina kun rakennetaan energiatehokasta hirsitaloa, ei ole mitään järkeä maksaa massiivihirrestä, kun eristys on joka tapauksessa tehtävä: Villan paksuuden kasvaessa 70 millistä 150 milliin, nousee kustannus noin 3,5 euroa/neliö. Koolauksen hinta nousee sen paksuuden kasvaessa samaan aikaan noin 0,50 euroa/jkm. Jos hirren paksuuden kasvaessa 70 millistä esim. 125mm saattaa talon hinta tuplaantua.
Eli jos meinaa eristää hirsitalon, kannattaa se tehdä 3-4" tavarasta, kun on tyhmää maksaa liikaa. Jos massiivisuutta haluaa, voi kulmiin asentaa vaikka 30cm massiiviylitykset. Näin niitä amerikassakin tehdään hiukan kovempiin pakkasiin Alaskassa ja Kanadassa kuin Suomessa.
Edullisimmin 3-4" hirsitalon saa Laavuvaaralta Humppilasta tai Rosendahlilta Porista. Niitä on tullut rakennettua, eikä nurkat ja seinät vedä talvella ulkosaariston myrskyssäkään tai tunturin laella.
Lopuksi hirsirakentajana voisin todeta, että kyllä eristetyn hirsitalon rakentamisessa on etunsa verrattuna metritavaraiseen puutaloon. Ne on pystytyksen nopeus, tasalaatuisuus, kustannustehokkuus, pitkäikäisyys, oikeanlainen hengittävyys, ja monien silmään hirsitalo on myös kaunis vaihtoehto.saunassa joka oli tehty noin 80-90cm paksuista pölleistä. Sivuseinällä oli tasan 3 hirsikertaa. Oli muuten hulppean näköinen sauna se.
- pystyhirsinikkari
saunomassa kirjoitti:
saunassa joka oli tehty noin 80-90cm paksuista pölleistä. Sivuseinällä oli tasan 3 hirsikertaa. Oli muuten hulppean näköinen sauna se.
oli tällainen kolmen hirren sauna asuntomessuilla näytillä.Komea oli.
- ollenkaan
Hirsirakentaja kirjoitti:
Kyllä se passiivitalo on hankala yhtälö, mutta hyviin lopputuloksiin ja kustannustehokkuuteen minun mielestä pääsee valitsemalla 3-4" hirsi joka eristetään esim. 250mm villa tervapaperit, paneelit, jne.
Se on tavallaan totta, että ihan perinteisestä hirsitalosta ei silloin puhuta, kun taloa lisäeristetään, mutta hyvä koti tai ympärivuotinen mökki siitä tulee. Jos eristämisen tielle lähdetään, eli aina kun rakennetaan energiatehokasta hirsitaloa, ei ole mitään järkeä maksaa massiivihirrestä, kun eristys on joka tapauksessa tehtävä: Villan paksuuden kasvaessa 70 millistä 150 milliin, nousee kustannus noin 3,5 euroa/neliö. Koolauksen hinta nousee sen paksuuden kasvaessa samaan aikaan noin 0,50 euroa/jkm. Jos hirren paksuuden kasvaessa 70 millistä esim. 125mm saattaa talon hinta tuplaantua.
Eli jos meinaa eristää hirsitalon, kannattaa se tehdä 3-4" tavarasta, kun on tyhmää maksaa liikaa. Jos massiivisuutta haluaa, voi kulmiin asentaa vaikka 30cm massiiviylitykset. Näin niitä amerikassakin tehdään hiukan kovempiin pakkasiin Alaskassa ja Kanadassa kuin Suomessa.
Edullisimmin 3-4" hirsitalon saa Laavuvaaralta Humppilasta tai Rosendahlilta Porista. Niitä on tullut rakennettua, eikä nurkat ja seinät vedä talvella ulkosaariston myrskyssäkään tai tunturin laella.
Lopuksi hirsirakentajana voisin todeta, että kyllä eristetyn hirsitalon rakentamisessa on etunsa verrattuna metritavaraiseen puutaloon. Ne on pystytyksen nopeus, tasalaatuisuus, kustannustehokkuus, pitkäikäisyys, oikeanlainen hengittävyys, ja monien silmään hirsitalo on myös kaunis vaihtoehto.Mun mielestäni on järjetöntä ostaa "hirsitaloa" ja alkaa koolailemaan ja villoittelemaan sitä paksuilla eristekerroksilla. Kuten todettu kyseessä ei ole enää hirsitalo.
En epäile sinänsä rakenteen toimivuutta vaan järkevyyttä. Kerran tolppaa ja villaa laitetaan jokatapauksessa niin mitä sitä sinne enää turhaan hirttä sekaan sotkee asioita vaikeuttamaan. Laittaa mieluummin normaalin tolpparungon niin kaikki hirren haitat jää pois.
Noista kustannustehoksuuksista en niin menisi valoja vannomaan. Samoissa hinnoissa liikutaan teki miten vaan. Yleensä hirsi kyllä on ollut kalliin puoleista. Ja vaikka rungon muutamassa päivässä kasaa paikalleen niin kyllä sitä työtä riittää vielä sen jälkeenkin. Kun on kuitenkin vain pieni osa kokonaistyöstä. Hengittävyys kysymys on taas nykypäivänä ihan täysin oma maailmansa jolla ei liene minkäänlaista käytännön merkitystä muutakuin mielikuvatasolla kuten tuo hirren kauneuskäsitys,pitkäikäisyys jne.
Hirsi on talontekoaines siinä kuin muutkin mutta sillä on haittansakin. Esim. rakentamisen yhteydessä kolhitut hirret on vaikeita korjata. Painumiset pitää aina ottaa huomioon ja viritellä kaikenlaista liikkuvaa kiinniystä. Sen lisäksi hirsi ei ole sisustajan unelma. Ajan kanssa kellastuva ja tummuva hirsi on ikävän näköinen ja kun siihen kyllästyy ei voi kuin levyttää yli tai maalata. Sen jälkeen viimeistään voi miettiä mikä siinä talossa on sitä hirsitaloa ja suomalaista perinnettä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuka oli töllöntyön tekijä?
Ketä on nyt pidätetty? Oliko syy mustasukkaisuus tyttöystävästä tai oliko muita lieventäviä seikkoja? Katuuko tekijä nyt505207Kotikasvatus siitä se lähtee eli missä meni vikaan että lapsesta tuli puukottaja
Ottakaa muut oppia, normaali kotielämä. Ei liikaa edes hengellisyyttä.752990Vihamielisyys naisia kohtaan on jo yllättävän suuri ongelma
Esiintyy laajemmassa mittakaavassa, mitä vain tällä palstalla. Mistä tuo ilmiö nyt oikein johtuu, ja saa alkuvoimansa?2901504Odotan sitä hetkeä
kun nähdään taas. Tiedän, että sinäkin odotat. Kun se päivä koittaa, katseesi hakee minua. Ehkä arkailemme toisiamme väh721163Olen melko vakuuttunut
etten tule olemaan koskaan täysin onnellinen ilman sinua. En uskonut, että näin kävisi kenenkään kanssa. Kunnes sain kok781136Jenkkilahkojen kastekaava
Jenkkilahkojen yhteinen kastekaava on kirjoitettuna Mormonin Kirjaan, Moroni, luku-8 Pienten lapsien vanhempia uhataan1391114Pasi Turunen: Ensimmäisenä Helluntaina ei kastettu sylivauvoja!
Tänään 31.5.2026 Pasi Turunen noin vastasi soittajan kysymykseen! Raamattu EI KERRO ketä kastettiin1611085- 1291072
- 1711044
- 49934