Olen pohtinut ja pohtinut.... Tapasin lokakuun lopussa baarissa miehen. Mies ei asunut samassa kaupungissa ja oli seuraavana päivänä lähdössä takaisin kotiinsa toiselle puolelle Suomea, joten baari-illan jälkeen majoitin hänet kotiini. Tapana ei ole tuoda miehiä baarista suoraan kotiini, mutta nyt päätin tehdä niin, jotta saisimme edes hieman tutustua ennen kuin mies lähtee kotikaupunkiinsa. Juttelimme, suukottelimme ja halailimme, mutta seksiä emme harrastaneet.
Tapaamisesta lähtien olemme pitäneet yhteyttä aina silloin tällöin, alussa hieman tiheämpään ja sitten vähän harvemmin. Olemme jutelleet lähinnä mesessä, mutta myös soitelleet(lähinnä miehen aloitteesta) jonkin verran. Olin tietoinen siitä, että mies saattaa vuoden alussa muuttaa kotikaupunkiini, josta oli hakenut työpaikkaa.... Ja siinä sitten kävi niin, että nyt hän asuu kanssani samassa kaupungissa.
Asiassa vain on yksi mutta. Tapasin loppuvuodesta erään toisen miehen, jota olen tässä reilun kuukauden aikana viisi kertaa tavannut. (Asuu eri paikkakunnalla kuin minä). En ole vielä täysin varma tunteistani tätä miestä kohtaan, mutta haluaisin kuitenkin vielä tutustua häneen lisää. Ongelmana vain on se, kuinka kerron asian laidan tälle toiselle, ensimmäisenä tapaamalleni miehelle... Hänkin vaikuttaa erittäin mukavalta tyypiltä. Toisaalta haluaisin tutustua myös häneen, mutta enhän voi tapailla kahta miestä samaan aikaan! En todellakaan tiedä mitä teen. Voinko kertoa, että ikävä kyllä tapasin erään toisen miehen, jonka kanssa haluan vielä katsoa johtaako juttu mihinkään. En haluiaisi kuitenkaan täysin mentettää yhteyttä tähän ensimmäisenä tapaamaani mieheen, koska hän on erittäin mukavan ja varteenotettavan oloinen ihminen....
Olipa sepustus :) En oikein itsekään ole perillä ajatuksistani, joten en tiedä sainko nyt ollenkaan kuvattua tilanteeni oikein. Tunnen itseni kauheaksi ihmiseksi, koska olen päästänyt itseni kahden miehen loukkuun.Se ei todellakaan ole tapaistani...
Piti vaan purkaa sydäntään jonnekin :) Saa kommentoida, jos jotain ajatuksia heräsi.
Tapaamisesta lähtien olemme pitäneet yhteyttä aina silloin tällöin, alussa hieman tiheämpään ja sitten vähän harvemmin. Olemme jutelleet lähinnä mesessä, mutta myös soitelleet(lähinnä miehen aloitteesta) jonkin verran. Olin tietoinen siitä, että mies saattaa vuoden alussa muuttaa kotikaupunkiini, josta oli hakenut työpaikkaa.... Ja siinä sitten kävi niin, että nyt hän asuu kanssani samassa kaupungissa.
Asiassa vain on yksi mutta. Tapasin loppuvuodesta erään toisen miehen, jota olen tässä reilun kuukauden aikana viisi kertaa tavannut. (Asuu eri paikkakunnalla kuin minä). En ole vielä täysin varma tunteistani tätä miestä kohtaan, mutta haluaisin kuitenkin vielä tutustua häneen lisää. Ongelmana vain on se, kuinka kerron asian laidan tälle toiselle, ensimmäisenä tapaamalleni miehelle... Hänkin vaikuttaa erittäin mukavalta tyypiltä. Toisaalta haluaisin tutustua myös häneen, mutta enhän voi tapailla kahta miestä samaan aikaan! En todellakaan tiedä mitä teen. Voinko kertoa, että ikävä kyllä tapasin erään toisen miehen, jonka kanssa haluan vielä katsoa johtaako juttu mihinkään. En haluiaisi kuitenkaan täysin mentettää yhteyttä tähän ensimmäisenä tapaamaani mieheen, koska hän on erittäin mukavan ja varteenotettavan oloinen ihminen....
Olipa sepustus :) En oikein itsekään ole perillä ajatuksistani, joten en tiedä sainko nyt ollenkaan kuvattua tilanteeni oikein. Tunnen itseni kauheaksi ihmiseksi, koska olen päästänyt itseni kahden miehen loukkuun.Se ei todellakaan ole tapaistani...
Piti vaan purkaa sydäntään jonnekin :) Saa kommentoida, jos jotain ajatuksia heräsi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
törkeällä tavalla käyttäytymällä helposti menetät molemmat. Mikset voi vain kiinnostua ja tutustua molempiin, olla ystävä? Jos jotain on tullakseen jonkun kanssa, se ei kuukauden parin tutustumisesta haihdu. Ja jos kiireessä otat toisen, menetät varmasti toisen. Kukaan ei halua olla kakkosvaihtoehto paremman puutteessa.
Miksi sinun pitäisi kertoa asiasta toiselle sen enempää kuin muistakaan ystävistäsi, jos toinen on ystävä ja jos toinen on ystäväsi, miksi olisi paha jos joskus asia tulee ilmi?
Pikemminkin tuollainen asioiden salailu on omituista, jos et kerran ole suhteessa kumpaankaan. Toinen asia, mikä minusta on omituista, on se, että olet jo nyt "miesloukussa" muka, vaikket edes tunne toista hyvin ja toisen kanssa nyt ei ole mitään pohjaa suhteelle sen kummemmin edes. Ettei olisi omassa mielikuvituksessasi tuo loukku, mistä sitä tietää, vaikka näistä ei kumpikaan olisi SINUSTA kiinnostunut ja sinä olet jo ongelmissa.
Mikset voi tapailla ihmisiä, minä ainakin tapailen kaikkia ystäviäni sukupuoleen katsomatta. Ei kannata olla naurettava, jos mitään ei kerran edes ole nyt. Olet vapaa ja voit elää vapaasti, kunnes et enää ole vapaa ja sitten vasta tilanne muuttuu.
Tosin en kyllä heti ala suutelusessioihinkaan.
Mikset tee, kuten monet muutkin järkevät ihmiset, että jätät sen tunteilun nyt vähän vähemmälle ja tutustut näihin miehiin kaverina, ja valitset sitten paremmin sinulle sopivan yksilön seurustelukumppaniksesi. Ei ehkä kannata tehdä mitään siirtoa jos ei oman pääparan sisällä ole ajatukset selkeitä. haloo!
Sen sijaan, että mittaisit asiaa siten, että kumman kanssa pöksyt kastuu herkemmin, niin mittaapa miehet seuraavin kriteerein:
- keskustelutaito ja -halukkuus. (tarviiko perustella edes?)
- luonteen samanlaisuus. erimerkkiset varaukset vetävät kyllä toisiaan puoleensa, mutta suhdesotkuissa samanluonteisuus auttaa huomattavasti.
- harrastukset
- hellyystottumukset. tätä ei pidä kokeilla käytännössä, sillä alussa miehet antavat paljon hellyyttä. pitää keskustella asiasta tyyliin "tässä asiasta kolmanteen aattelin notta mites..."
- henkinen terveys. kokemuksesta tiedän, että suhde voi olla yhtä takkuamista neurootikon kanssa.
vähän samanlainen tilanne täälläkin...paitsi sit on vielä kolmaskin joka sai pöksyt kastumaan..
kannattaa edetä hitaasti ja tutustumalla molempiin=)
ei kannata kertoa mitään ennen kuin on täysin varma omista ja ehkä myös toisenkin tunteista.
pahinta jos päästät toisen miehistä rakastumaan sinuun ja valitset kuitenkin sen toisen...
mutta nautihan elämästäsi,kerranhan täällä eletään ja itse elät omaa elämääsi
kiitos paljon, saa nähdä miten käy. Tapaan samaan kaupunkiin muuttaneen miehen ihan kasvotusten parin päivän päästä... Luulenpa, etten pysty tapailemaan molempia yhtäaikaa. En vain ole sellainen ihminen... Varsinkin kun tiedän, että kumpikaan miehistä ei halua olla pelkästään kaveripohjalla.
Mutta parin päivän päästä olen (toivottavasti) jo hieman viisaampi. Tai sitten pää on vain entistä enemmän sekaisin, oletan...
Mietin, että kertoako tälle samaan kaupunkiin muuttaneelle miehelle, että muutamia kertoja olen tapaillut erästä toista miesehdokasta. Se näyttäisi tällä hetkellä parhaalta ratkaisulta, mutta toisaalta en haluaisi ottaa sitä riskiä...
kääk.
Kutsupa huviksesi molemmat miehet vaikka kotiisi yhtä aikaa. Selosta heille tilanteesi ja kerro, että ongelman ratkaisemiseksi aiot voimesti kilpailuttaa heidät keskenään. Tee lista vähimmäisvaatimuksistasi ja kerro säännöt. Tarjoukset on jätettävä vaikkapa kuukauden sisällä.