Vaikea tilanne

Olen tapaillut tämän tytön kanssa noin 2kk. Suhde on kaikin puolin alkanut aika hitaasti emmekä siis vielä seurustele, mutta emme myöskään tapaile muita. Alussa ihastuin todella häneen ja olin valmis myös seurusteluun, kuten hänkin, mutta ei pystynyt niin nopeasti sitoutumaan, koska sanoo olevansa sitoutumiskammoinen. Jo tässä vaiheessa minun ihastumisen tunteet ovat vähän haihtuneet..on päiviä jolloin ärsyttää koko juttu ja päiviä jolloin en muuta ajattelekaan kuin häntä..on välillä aika raastavaa.

Hän on luvannut skarpata, koska ei halunnut aikalisää, jota ehdotin, joten siis hän tykkää minusta..mutta silti hän on välillä aika vaisu minua kohtaan välillä. En halua tällaista suhdetta, mut on myös todella vaikeaa unohtaa ja jättää hänet. Nyt ainakin tuntuu siltä että voisin olla jopa vähän mustis jos näkisin hänet jonkun toisen kanssa, eli siis tunteita häntä kohtaan vielä on...

Eli mitä kannattais tehdä?? vielä odottaa jos tästä kehittyisi jotain?vai ajatella itseä ja lopettaa juttu?on nimittäin välillä tosi stressaavaa...
10904
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Mihin sulla sitten on kiire?

Äänestä
  • no...niinpä.yks kysymys ja asia saa aivan uuden puolen...kiitos.turha kai sen on hätäillä.
    kattoo vaan rauhassa mihinpäin kehittyy, vai?

    Äänestä

  • haiti kirjoitti:

    no...niinpä.yks kysymys ja asia saa aivan uuden puolen...kiitos.turha kai sen on hätäillä.
    kattoo vaan rauhassa mihinpäin kehittyy, vai?

    odottaa, eiko? :) Tuskin teilla on mikaan hoppu minnekaan. Anna tytolle aikaa. 2 kk on kuitenkin viela tosi lyhyt aika!

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    odottaa, eiko? :) Tuskin teilla on mikaan hoppu minnekaan. Anna tytolle aikaa. 2 kk on kuitenkin viela tosi lyhyt aika!

    että miten noin yksinkertaisella tavalla voi näinkin raastavan tilanteen ratkaista.. raastavan tästä ehkä tekee se että haluaisin olla enemmän hänen kanssaan, mut ei varmaan kannata liikaa olla tyrkyllä, ku kyseessä on kumminkin vähä sitoutumista kammoksuva tyttö?

    Äänestä

  • haiti kirjoitti:

    että miten noin yksinkertaisella tavalla voi näinkin raastavan tilanteen ratkaista.. raastavan tästä ehkä tekee se että haluaisin olla enemmän hänen kanssaan, mut ei varmaan kannata liikaa olla tyrkyllä, ku kyseessä on kumminkin vähä sitoutumista kammoksuva tyttö?

    sitoutumiskammonenkin haluaa sitoutua kun loytaa sopivan puolison! :) Yleensa kammot johtuvat pelosta, esim. pelkaa tulevansa jatetyksi tai etta hanta petetaan yms. (Millaisia hanen entiset suhteensa ovat olleet)? Mutta kun osoitat etta olet kaikella tavalla kunnollinen ja luotettava, niin ajan kanssa varmasti olette enemmankin kuin pelkkia ystavia.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    sitoutumiskammonenkin haluaa sitoutua kun loytaa sopivan puolison! :) Yleensa kammot johtuvat pelosta, esim. pelkaa tulevansa jatetyksi tai etta hanta petetaan yms. (Millaisia hanen entiset suhteensa ovat olleet)? Mutta kun osoitat etta olet kaikella tavalla kunnollinen ja luotettava, niin ajan kanssa varmasti olette enemmankin kuin pelkkia ystavia.

    Ollaan vielä sen verran nuoria(parikymppisiä) että ei kovin paljon suhteita vielä alla...

    hänen vanhempansa ovat eronneet kerran hänen ollessaan pieni, ja muutenkin ollut vähän vaikea lapsuus sen osalta.tämä voi vaikuttaa kammoon?? kerran hän on sanonutkin että et voi tietää millaista hänellä oli lapsena, enkä voikaan sillä tulen itse yhtenäisestä perheestä.
    mutta rauhassa se on mentävä...

    Äänestä

  • haiti kirjoitti:

    Ollaan vielä sen verran nuoria(parikymppisiä) että ei kovin paljon suhteita vielä alla...

    hänen vanhempansa ovat eronneet kerran hänen ollessaan pieni, ja muutenkin ollut vähän vaikea lapsuus sen osalta.tämä voi vaikuttaa kammoon?? kerran hän on sanonutkin että et voi tietää millaista hänellä oli lapsena, enkä voikaan sillä tulen itse yhtenäisestä perheestä.
    mutta rauhassa se on mentävä...

    Tuosta lapsuudesta varmasti sitten johtuukin ettei han oikein meinaa luottaa. Eli ei tassa ole oikein muuta neuvoa kuin etta anna aikaa. Tsemppia!

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Tuosta lapsuudesta varmasti sitten johtuukin ettei han oikein meinaa luottaa. Eli ei tassa ole oikein muuta neuvoa kuin etta anna aikaa. Tsemppia!

    oikeasti tosi paljon!! stressasin ja mietin hommaa ehkä vähän liikaa.. toivottavasti se tästä!!

    Äänestä

minun tyttökaverini oli äitihahmo sisaruksilleen ja niin kiinni entisessä elämässä että hän ei pystynyt irtautuun siitä kun oli nuoresta asti tottunut siihen.

tuntuu ikävältä ja väärältä hänen puolestaan kun ei pysty omaan elämään ja samoin itseni puolesta kun hän oli todella lämmin ja rakastettava ihminen.

minkäs teet kun elämä ei ole oikeudenmukaista.

Äänestä
  • Mulla on ihan sama tilanne, poikakaveri sanoi että hän on tosi ihastunut muhun ja oon tosi mukava ja hauska, mutta ei sitten pystykään sitoutumaan. Sanoi tunne-elämänsä olevan pahasti sekaisin eikä tämä ole ensimmäinen kerta. Vähän pisti alussa mietityttämään mutta ei auta kuin vain luottaa kunnes toisin todistetaan. Kyllä se siitä varmasti ajan kanssa lähtee käyntiin :) Annat vaan tytölle aikaa ja yrität olla mahdollisimman kiltti ja mukava, välttää ikäviä konflikteja :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


haiti kirjoitti:

Olen tapaillut tämän tytön kanssa noin 2kk. Suhde on kaikin puolin alkanut aika hitaasti emmekä siis vielä seurustele, mutta emme myöskään tapaile muita. Alussa ihastuin todella häneen ja olin valmis myös seurusteluun, kuten hänkin, mutta ei pystynyt niin nopeasti sitoutumaan, koska sanoo olevansa sitoutumiskammoinen. Jo tässä vaiheessa minun ihastumisen tunteet ovat vähän haihtuneet..on päiviä jolloin ärsyttää koko juttu ja päiviä jolloin en muuta ajattelekaan kuin häntä..on välillä aika raastavaa.

Hän on luvannut skarpata, koska ei halunnut aikalisää, jota ehdotin, joten siis hän tykkää minusta..mutta silti hän on välillä aika vaisu minua kohtaan välillä. En halua tällaista suhdetta, mut on myös todella vaikeaa unohtaa ja jättää hänet. Nyt ainakin tuntuu siltä että voisin olla jopa vähän mustis jos näkisin hänet jonkun toisen kanssa, eli siis tunteita häntä kohtaan vielä on...

Eli mitä kannattais tehdä?? vielä odottaa jos tästä kehittyisi jotain?vai ajatella itseä ja lopettaa juttu?on nimittäin välillä tosi stressaavaa...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu