Olen mies eronnut ja viikonloppuisä,kertokaa nyt ihmeessä miten uusi parisuhde voi toimia hyvin vaikka tapaisin omia lapsiani kuten ennenkin ,tällä ei ole tarkoitus provosoida mutta kysymys on todellinen ainakin minulle.
justjoo
lifetaste
8858
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olet varmaan kuullut siitä, missä järjestyksessä ne oikein isot kivet(niitä on vain pari ja ne ovat tosi isoja)ja hiekka laitetaan sinne tynnyriin niin, että kaikki mahtuvat.
Jos laitat ensin hiekan, ne isot kivet eivät enää mahdu.
Laita ensin isot kivet, sitten voit kaataa hiekan niitten päälle. Hiekka menee kaikkiin rakoihin ja isojen kivien ympärille. Kaikki mahtuvat hyvin.
Lapsesi ovat nuo kivet ja kaikki muu on sitä hiekkaa.
.. tuo hiekkakin voi toimia niiden kivien suojana, eikä pelkästään täytteenä tynnyrissä.:)
Sillä halusin vain kuvata hiekan sijaintia ämpärissä. Toki hiekka myös suojaa kiviä. Kýllä minusta siitä seurustelukumppanistakin saisi tulla aikamoinen kivenjärkäle tynnytriin ennen pitkää, mutta vasta myöhemmin. Vie aikansa ennen kuin hiekka saisi luvan tiivistyä kiveksi. Lasten tulee aina voida kokea olla käytännön elämässä ajankäytön yms. suhteen tärkeitä vanhemilleen. Minusta kaikkien aikuisten pitäää tajuta se.
mieleeni, lähinnä, että miksi se ei voisi toimia? Onko kokemuksia sen suuntaisia, se ei selvinnyt viestistäsi? Miten usein tapaat lapsiasi?
.. olen elämässäni vain tämmöiseen. Jos on tarkoituksena solmia pysyvä parisuhde, eivätkö lapset ole osana suhdetta, riippumatta ovatko omia tai toisen?
En tiedä, ovatko suhdetta, mutta erittäin tärkeät (niitä isoja kiviä) kumminkin. Käytännössä varmaan ovat osana suhdettakin ja sillä ei ole väliä, ovatko omia vai ei. Esim. jos seurustelusuhteesta tulee avioliitto, solmitaan se kahden aikuisen välille eikä niitten lasten kanssa, vaikka ne pääliskauppaa siihen tulisivat. Niillähän on useimmiten oma isä tai äiti muualla.
.. suhde solmitaan aikuisten välillä, mutta lasten oikeus biologisiin vanhempiin säilyy uudesta avoista huolimatta. Eipä pitäisi kenenkään kieltää liiton toista osapuolta tapaamasta omia lapsiaan. Jos on lapsia saattanut maailmaan, ne ovat omia lapsia koko elämän, uudesta elämäntilanteesta huolimatta.
Aloitan omista periaatteistani.
Minä tein päätöksen eron jälkeen etten esittele lapsilleni "jokaista uutta ihastusta" vaan vasta kun suhde on sillä tasolla että se tulee todennäköisesti kestämään ainakin useamman kuukauden.. toivottavasti vuosia. Ei ole lapselle (iästä riippumatta) hyväksi tietää aivan kaikkea.
Sinä olet vain viikonloppuisä. Sinulla on valtaosa ajastasi niinkutsutta vapaata aikaa lapsista. Eli runsaasti aikaa toteuttaa itseäsi miehenä. Mennä ja seurustella .. tai tehdä mitä haluatkaan lastesi tietämättä. Minä olen se lähivanhempi lapsilleni ja olen onnistunut pitämään ihan mukavaa suhde-elämää. Lapseni ovat joka toisen viikonlopun vain isällään, ja muutamina arki-iltoina tunnin kaksi. Silti on toiminut. Nyt minulla on vakavampi suhde erääseen mieheen joka asuu 250km päässä, ja hän on tavannut jo lapsenikin. Lapset (pieninä vielä) ovat yllättävän avoimia ja sopeutuvaisia, tosin odotettavissa on noin 6-8kk kuluttua nk. ihastumisvaiheen päättyminen.. jolloin testataan todella pitävätkö lapseni uudesta miehestä perhekuviossa. Minä en ole vielä siellä..
Mutta tahdoin vain sanoa että toimii se. Otat itsestäsi vastuun.. ja hoidat omaa elämääsi. Silloin jaksat olla myös isä. Suosittelen muistamaan myös sen että olkoonkin lapsesi miten suloisia ja ihania tahansa.. he eivät ole koriste-esineitä joita esitellään kaikille.