En oikein tiedä mistä aloittaa, olen pahasti ihastunut, erittäin ärsyyntynyt ja tietoinen että tästä ei luultavasti tule mitään elämää suurempaa. Mutta silti kiusaan itseäni..
Olen tapaillut erästä miestä jo yli puoli vuotta, tosin ollaan tunettu jo tätäkin ennen. Itse tapailut on usein olleet baarissa käyntiä, yökyläilyä, mutta myös elokuvissa käyntiä. Suhteen laadusta ei olla suoranaisesti puhuttu, mutta toki olen tiedostanut että ehkä ei mistään vakavasta ole kyse. Vaikka tullaankin hyvin toimeen ja meillä on paljon samoja kiinnostuksen kohteita.
Olen kuitenkin yrittänyt lopettaa tapailun, koska ajoittain se ei riitä minulle ja epätietoisuus ärsyttää. Mutta mies on erittäin selvästi osoittanut että haluaa jatkaa - hän siis tietää tunteeni.
Mikä miehiä oikein vaivaa? Miksi tuhlata kummankin aikaa jos ei kuitenkaan kiinnosta tarpeeksi?
Olen tapaillut erästä miestä jo yli puoli vuotta, tosin ollaan tunettu jo tätäkin ennen. Itse tapailut on usein olleet baarissa käyntiä, yökyläilyä, mutta myös elokuvissa käyntiä. Suhteen laadusta ei olla suoranaisesti puhuttu, mutta toki olen tiedostanut että ehkä ei mistään vakavasta ole kyse. Vaikka tullaankin hyvin toimeen ja meillä on paljon samoja kiinnostuksen kohteita.
Olen kuitenkin yrittänyt lopettaa tapailun, koska ajoittain se ei riitä minulle ja epätietoisuus ärsyttää. Mutta mies on erittäin selvästi osoittanut että haluaa jatkaa - hän siis tietää tunteeni.
Mikä miehiä oikein vaivaa? Miksi tuhlata kummankin aikaa jos ei kuitenkaan kiinnosta tarpeeksi?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Katsos kun jotkut miehet haluavat sen kirsikankin kakun päältä. Eli niin kauan ku saa tyydytyksen ilman vastuuta eli seksiä helposti. Niin kauan ku ei ole "parempaa" tarjolla, ni tyytyvät siihen, mikä antaa nopeitten ja ilman liikoja hurmausponnistuksia.
Totesin puolen vuoden jälkeen, että eipä taida miksikään muuttua ja "järjestin" ja järkeilin tilanteen/-t pois elämästäni.
Aion olla avoin sille oikealle, jos sellainen eteeni tulee - olemalla ns. "varattuna" yhdelle, joka minua ei selvästikään arvostanut- koin tuhlaavani aikaani ja sulkevani silmäni mahdollisesti siltä oikealta.
Kannattaa miettiä, mitä itse haluaa elämältään ja tekee sen mukaisia valintoja. Olemalla jotain muuta, kuin mitä itse haluaa, pettää itseään ja myös muita.
Teen itse yleensä päätökset tunteella, joten en voi käsittää miten joku voi olla niin päättämätön. Taidan olla hieman naiivi, koska en voi uskoa että hän tekee sen tahallaan. Ihmistuntemus on yleensä vähintään kohtalainen, eikä tämä tyyppi vaan ole mikään pelimies. Mutta ehkä olen sitten väärässä..
vaan ajelehtii vain kuin lehti purossa.
Heitä menemään..itsesi takia! Juttele herran kanssa asiasta ensin, jos herra ei tiedä tuleeko vakavempaa tai haluaako sinua kumppanikseen ni heitä menemään. Miehiä on maailma pulloon..kyllä se sitten ottaa yhteyttä jos haluaa vakevempaan sinun kanssasi. Ei kannata elää epätietoisuudessa..
totta!
edes tartte keskustella tai kertoa mitään että on jatkanut eteenpäin jos kerran mies ei ota yhteyttä itsenäisesti. Antaa vain tyhmän/ epätoivosen kuvan ottaa itsestäänselvä asia esille. Jos mies ei itse pyydä treffeille koskaan tai tarpeeksi usein, se tarkoittaa miehen kielellä että olet vain hyvän päivän tuttu.
..enemmänkin kuin minä itse.
Tavattu ollaan kylläkin vain n. kerran viikko. Mutta hänestä on koko ajan huokunut sellainen varovainen asenne, mitään ei oikein voi itsestään paljastaa, eikä todella avautua. Ei ole kiva tunne että on vain "varalla.
Mikä erottaa seurustelun ja tapailun..? Se että ei tapailla muita - tästä ollaan kyllä puhuttu, Viikonlopputapaaminen on toteutunut melkeinpä sanattomasta sopimuksesta. Siltikin on koko ajan kovin väliaikainen olo, suoriin kysymyksiin ei saa vastauksia. Niin että kai se täytyy vain lopettaa koko juttu..
Kuulostaa niin tutulta, ettei vaan olis sama mies kyseessä:S