Jatkan tosta kuuluisat fraasit -aiheesta vähän.. eli siitä, kuinka erityisesti miehet tykkäilevät käyttää lausahduksia kuten "rakastan sinua liikaa, siksi jätän sinut", "en ansaitse sinua", "haluan sinut mutten pysty sitoutumaan" jne jne.....mitkä siis ovat ihan täyttä potaskaa..
Joskus olen kuullut kuinka tuttavamiehet valittavat kovasti siitä, että esimerkiksi baarissa naiset johdattelevat ja antavat ymmärtää seksin suhteen, ja lähtevät kuitenkin hippulat vinkuen valomerkin jälkeen kotiin ;)...miehet taas ovat mielestäni pikkuhiukkasen julmempia ja tekevät saman johdattelun tunnepuolella.. Molemmilla on kyllä käytössä samat aseet, mutta naiset harvemmin käyttävät tunteilla leikkimistä seksin saamiseen..ainakaan tapauksissa joita itse tiedän (rajallinen määrä, further study is needed)...:)
Ei mitenkään että itse olisin tullut loukatuksi ja kuullut juuri noita ihania fraaseja ;) mutta tuo kuviohan on kaikin puolin ihan naurettava.. Paras herkku on se, että nainen parhaimmillaan tietää aivan tarkalleen että häntä huijataan.. mutta haluaa silti miestä vaan entistä enemmän, kun tämä heittäytyy vaikeaksi.. Ehkä nainen luulee että mieskin osaa esittää vaikeasti tavoiteltavaa? mutta tämähän ei kai ole totta.. uskon että miehet ovat yksioikoisempia, jos haluaa niin haluaa, jos ei niin ei.. tosin ajan kanssa tunteet saattavat latistua, eikä mikään ole niin yksioikoista kuin haluaisi :)
Kyse on kai kuitenkin lähinnä saalistuksesta?...puolin ja toisin...mitä vaikeampaa se jokin on saavuttaa, sen parempaa sen täytyy olla.. kunnes sen saavuttaa, huomaa että ruoho on samanväristä joka paikassa, eikä sitä jotain sitten haluakaan enää :) ihana on ihmisluonto..
Eikö tässä kuviossa nyt mätä jokin?
Joskus olen kuullut kuinka tuttavamiehet valittavat kovasti siitä, että esimerkiksi baarissa naiset johdattelevat ja antavat ymmärtää seksin suhteen, ja lähtevät kuitenkin hippulat vinkuen valomerkin jälkeen kotiin ;)...miehet taas ovat mielestäni pikkuhiukkasen julmempia ja tekevät saman johdattelun tunnepuolella.. Molemmilla on kyllä käytössä samat aseet, mutta naiset harvemmin käyttävät tunteilla leikkimistä seksin saamiseen..ainakaan tapauksissa joita itse tiedän (rajallinen määrä, further study is needed)...:)
Ei mitenkään että itse olisin tullut loukatuksi ja kuullut juuri noita ihania fraaseja ;) mutta tuo kuviohan on kaikin puolin ihan naurettava.. Paras herkku on se, että nainen parhaimmillaan tietää aivan tarkalleen että häntä huijataan.. mutta haluaa silti miestä vaan entistä enemmän, kun tämä heittäytyy vaikeaksi.. Ehkä nainen luulee että mieskin osaa esittää vaikeasti tavoiteltavaa? mutta tämähän ei kai ole totta.. uskon että miehet ovat yksioikoisempia, jos haluaa niin haluaa, jos ei niin ei.. tosin ajan kanssa tunteet saattavat latistua, eikä mikään ole niin yksioikoista kuin haluaisi :)
Kyse on kai kuitenkin lähinnä saalistuksesta?...puolin ja toisin...mitä vaikeampaa se jokin on saavuttaa, sen parempaa sen täytyy olla.. kunnes sen saavuttaa, huomaa että ruoho on samanväristä joka paikassa, eikä sitä jotain sitten haluakaan enää :) ihana on ihmisluonto..
Eikö tässä kuviossa nyt mätä jokin?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus sinulla.
Nainen yrittää saada normaalin keskustelukontaktin, eli aivot kommunikoisivat. Ja mies menee vaan alapäänsä mukaan? Alapäät kommunikoisivat? Yök. Kun mies ei suostu puhumaan nainen ajattelee että onkohan tuo vaikeastitavoiteltava ja yrittää kovemmin. Vaikka mies onkin vain nuivankuivakka.
(?)
Ei päde kaikkiin.
enkä mä halua loukata sua, mutta mä olen vielä entisen jäljiltä liian rikki.
Toisin sanoen, ihan mukava mimmi, mutta mä en sua halua kuitenkaan.
Sitoutumiskammoinen; odottelen parempaa, joutessani voin kyllä panna sua, mutta älä odota yhtään enempää.
Sä olet mulle aivan liian hyvä = mä tiedän käyttäytyväni sua kohtaan täysin kusipäisesti.
Jotkut kysyvät miksei voi sanoa suoraan. No, sehän on kuin heittäisi ikuisia rojalteja suohon. Koskaan ei voi tietää onko jo huomenna niin alhaisessa tilassa, että tänään torjuttu voikin olla ainut kuka huolisi. Siksi pitää loiventaa, säästää, pitää omistaa kun ei halua että jää ilman. Pahanpäivän varalle. Sanoisko sitä kukaan suoraan, tai että olisitko sä mun laastarini. Kuulostaa turvallisemmalta ja mukavammalta kun jättää asiat auki. Itsensä kannalta.
Siis noinhan se toki onkin, niinkuin itsekin tossa pohdiskelin puoliääneen... ei se väärin oo, mut ei se sitä oikeaksikaan tee ;)
Mikäs ihmisen paremmin kasvattaa/kovettaa/kyynistää kun toinen ihminen, erityisesti sellainen joka kohtelee kaltoin, minkä myötä sitä taas oppii ja kestää uusia iskuja entistä paremmin...
Ja ajan myötä paikalle saapuu suurella todennäköisyydellä joku nice guy... joka korjaa palaset talteen olemalla lämmin, hellä ja pörröinen ;).. mutta hupsiskukkuu, eihän siitä rikotusta ihmisräyskästä äkkiä enää ehjää tulekaan, vaan jää tuollaisessa hyvässäkin suhteessa kylmäksi, koska tuote on jo niin sanotusti vioittunut ;)
Eli pointtini yhä vielä: on todella suuri sääli, kurjuus ja vääryys, ettei ihmisparka voi säilyttää lapsenuskoaan ja viattomuuttaan, kun aina löytyy joku johon ei vaan yksinkertaisesti olisi kannattanut luottaa.. vaikka kyseessä on kuitenkin aina toinen samanlainen ihminen, ihan yhtä pelokas ja särkyväinen. Tämä nykyajan ihmissuhdelogiikka ei tämän neitokaisen mielestä vaan pelaa kovinkaan hyvin, ja se on meidän jokaisen oma vika...olipas saarnaava sävy :)
niin kysäisempä, että kuinka suhteen pitäisi sitten päättää jotta se menisi oikein? Sanotaan vaikka, että ollaan tunnettu pari kuukautta ja huomaan etten haluaisi jatkaa. Toinen vaikka alkaa tuntntumaan liian lapselliselta tai jotain vastaavaa. Toinen esimerkki voisi olla vaikka sellainen jossa on jonkun aikaa kirjoiteltu ja muutaman kerran tavattu. Muuten ihan mukava ihminen, mutta jokin ulkoinen seikka alkaa häiritsemään.
Ainahan pakkien saaminen on jonkin moinen kolaus, mutta kuinka näissä tilanteissa tulisi toimia jottei tarpeettomasti loukkaa toista.
Vai pitäisikö kenties jatkaa suhdetta vaikka jokin ulkoinen tai henkinen asia tuntuukin rassaavan?
Niinkuin tuolla edempänä tuli mainituksi, on kyse yksittäisistä tapauksista jotka perustuvat omaan empiiriseen tutkimustietoon ;) ja totesin muistaakseni myös etteivät asiat koskaan ole kovin yksioikoisia..
hyvä pointti tuo tietenkin on, tämäkin näkökanta, mutta aika harvoin sitä kuitenkaan tulee sanottua ajoissa jos ei enää kiinnostakaan.. Sitä saattaa nimeomaan pitää toista roikkumassa paremman puutteessa.. odotushuoneilmiö.. ;)
Ja kyseessähän oli nimeomaan se, että jos joku sanoo klassisesti "en ansaitse sinua" (tai muuta kakkaa) niin aika moni fiksu nainen kyllä ymmärtää rivien välistä, että mies ei halua häntä. Eli loukkaus on yhtä paha joka tapauksessa, sanoi mies sen suoraan tai kiertäen.. sillä poikkeuksella että kiertäen sanoessaan hän helposti tahtoo aliarvioida naisen älykkyyden, joka on itsessään loukkaavaa :)
Tippaleivät rulettaa ;P
ja veikkaan, että osa informaatiosta vilisi putken ohi :)
Eli, on parempi sanoa suoraan, että "ulkonäkösi ei kiinnosta" tai että "älykkyytesi on hieman vajaa" kuin sanoa "en ansaitse sinua"?
Jos kysymyksessä olisi esimerkiksi liika liikkuminen tai liikkumattomuus niin sehän olisi helppoa. Jos sanoo näin "Minä tykkään sellaisesta joka viettää iltaisin kanssani aikaa ja sinä olet joka päivä vain salilla", siinä ei arvostele asioita joita ei voi muuttaa (kuten äly tai ulkonäkö), vaan antaa toselle mahdollisuuden valita.
Mutta mitä sanoa silloin kun homma kiikastaa jostain henkilökohtaisesta ominaisuudesta jota ei voi tai on hyvin vaikea muuttaa, esimerkiksi ulkonäkö tai äly.
okei, yritän selittää silleen et muutkin kun minä tajuaa..... ajatuksenvirta tahtoo vaan olla välillä melko villiä :)
Eli on mun puolesta ihan ok, jos sellaiselle ihmiselle, joka ei vaan tajua :D niin sanoo noita kliseitä...MIKÄLI siis tämä ihminen oikeasti uskoo sen potaskan ja jää siitä hyvälle mielelle...;) mikäli.
Mutta on eri asia pehmentää tekstejään sellaiselle henkilölle, joka tajuaa nuo pehmennykset.. koska silloin tämä henkilö (jälleen en puhu ooollleeenkaan omasta kokemuksesta ;)) loukkaantuu luonnollisesti enemmän, koska tämän "muun vian" lisäksi häntä vielä loukataan älyllisesti, eli luullaan ettei hän tajuaisi pehmennyksen todellista sanomaa..
Toivottavasti yhtään selvensi.. aika kaukana siitä mistä aluksi kirjoitin mutta hieno aihe tämäkin :D
Mutta ymmärrän ettei tällainen utopia voi koskaan toteutua, koska et voi lyhyessä ajassa oppia tuntemaan toista niin hyvin, että tietäisit kestääkö hän sen vai ei..mutta aina voi valittaa ja haaveille :D
mutta kyllä se silti tuntuu vähän ikävältä sanoa, että "laitan poikki koska sun nassu ei miellytä". Kyllä itse ainakin kuulisin mielummin jotain muuta. Ja vaikka pystyisin lukemaan totuuden rivien välistä, en siitä pahastuisi koska toinenhan haluasi olla vain kohtelias.
Eihän kyseessä ole välttämättä vika, kauneushan on katsojan silmässä. Tyhmyyttäkin on monen laista. Toinen ei tiedä kijallisuudesta ja toinen ei ymmärrä tunnepuolta.
Jos joku laittaisi kohdallasi suhteen poikki, niin kuulisitko mielummi ulkonäköäsi koskevan syyn vai jonkin tasapaksun selityksen? Siis tietenkni lähtökohtanahan on, että tämä kaveri ei pitäisi jostain asiasta ulkonäössäsi ja siksi olisi poikki laittamassa.
Ei kait tämä ymmärtämättömyyteni villistä ajatuksenvirrastasi johdu. Enemmänkin rajallisesta kyvystäni nähdä asiat putken läpi :D
en mielestäni puhunut nyt juurikaan ulkonäöstä, uskon että on olemassa sellainenkin asia kuin henkilöiden välinen kemia, joka on monen tekijän summa..
ja yhä vielä, en mielestäni myöskään antanut ohjeita miten toinen ihminen kuuluu jättää oikein ;) kerroin vain mielipiteeni jättöfraasien käytöstä, ja niiden sovelluksista erilaisiin ihmisiin, omista lähtökohdistani, samoin kuin sinä ;)
Olen omassa liitossani tullut siihen tulokseen, etta miehelleni on jaanyt tyttoystava-haku paalle. Eli koen olevani vaimokokelas, joka istuu odotushuoneessa. Ei enaa haittaa, kun tunteet ovat jo kuolleet miestani kohtaan. Odotan etta haipyis. Kompensoin hanet toisilla asioilla, joista on tullut minulle kuin "toinen mies".
ehkä tuossa kohtaa kannattaisi itse lähteä, ei hänen tarvitse sitä päätöstä tehdä jos haluat hänestä eroon ja hän sinusta ;)
ei tunnus siltä että kannattaa jatkaa. Ei vaan ole löytynyt sitä syvempää kiinnostusta. Tuohan on aivan totta eikä tosiaan kannata sanoa että syvemmän tuntemuksen johtuu siitä että olet liian ruma, lihava, ärsyttävä ja tyhmä tjsp.
Eikä kannata valehdella ettei pysty sitoutumaan, jos kumminkin parin viikon kuluttua on jonkun toisen kanssa. Se aiheuttaa vain vitutusta kun toinen tajuaa kuinka sitä viilattiin linssiin.
Normaali ihminen ei suutu, jos asian esittää liikuttavasti, rehellisesti ja järkevästi perustellen.
"Normaali ihminen ei suutu, jos asian esittää liikuttavasti, rehellisesti ja järkevästi perustellen" :D
Joo no ton suuntaista ehkä hain takaa, että eikö kukaan tosiaan enää sano suoraan, siis kaunistelematta ja valehtelematta mutta olematta tietenkään ilkeä..siitä ei tarvitse olla kyse ;)
kanssasi samaa mieltä, ehdottomasti pitää sanoa suoraan ja heti kun tuntuu siltä. Ei mitään vedätystä, odotushuoneita tai muuta bullsh***. Sen voi sanoa ilman mitään kauheita tunnevirittelyjä "Olen pahoillani mutta ei kannata jatkaa koska en tunne syvempää kiinnostusta". Toinen pääsee kerrasta irti, niin kuin itsekin, ei turhia toiveita, odotuksia ja elämä jatkuu.